Pk collien uros pentu saapuu taloon ensi kuun alussa :) On niin ristiriitaisia juttuja tästä leikkaamisesta, niin pitäiskö leikkauttaa vai ei? Kuulemma turkkirodun karva voi mennä huonoon kuntoon sen jälkeen. Siksi mietin tätä kun olen saanut sen kuvan että jos uroksella on kalleudet tallella niin sen päässä pyörii vain naapuruston nartut? Onko näin? Haluaisin että koira voi nauttia elämästä eikä ajatella vain suvun jatkamista.
Asiallisia kommentteja kaipaisin.
Asiallisia kommentteja kaipaisin.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Voin kertoa, että asia ei ole niin, että sen uroon päässä ei muuta ajatusta ole, paljolti riippuu siitä, miten itse koiraasi kasvatat. Kyllä ne nartut huomaavat, ja niiden juoksut, mutta sinä voit vaikuttaa paljonkin siihen, miten ne asian ottavat. Kyllä ne elävät ihan koiramaista elämää ilman pallien poistoakin. Ja joka tapauksessa, sinulla on vielä paljon aikaa asianpohtimiseen.
Itse olen kastroinut yhden ainoan uroksistamme, sen kemiallisesti. Ja pääasiallinen syy ei ollut narttujen haju. En lähtökohtaisesti näe yhtäkään syytä, minkä vuoksi se olisi tarpeellista. En toki tuomitse ajatusta, että joku haluaa sen tehdä. Mutta ei kannata uskoa mitä vaan puheita. Kastroidut urokset taitavat kuitenkin olla selkeä vähemmistö, ja ihan sopuisaa rinnakkain oloa ainakin täällä uroksilla on. Pienet kärhämät silloin tällöin ovat ihan normaali juttu. Mutta sinä omistajana voit vaikuttaa koiraasi omalla toiminnallasi paljon enemmän kuin yksikään lääketieteen toimenpide.
Jos asia myöhemmin pohdituttaa, voit kokeilla implanttia ensin. Jos se aiheuttaa toivomasisuuntaisen muutoksen, voi lopullisestakin toimenpiteestä olla hyötyä. Mutta minkäänlaista hyötyä ei tuo se kastraatio pelkästään.
"Haluaisin että koira voi nauttia elämästä eikä ajatella vain suvun jatkamista."
Nauttisitko itse elämästä ilman palleja(olettaen että olet mies)?
Voisitko nauttia elämästä miehen kanssa, jolla ei ole palleja(olettaen että olet nainen)?
Näihin kysymyksiin vastaamalla kunnian ja omantunnon kautta, voinet saada jotain osviittaa mikä on oikea ratkaisu.
Alkaako Amerikasta alkanut uroskoirien kastrointi-into levitä tännekin? Amerikassa sen pontimena on täti-ihmisten kaksi halua:
- halu estää ei-toivottujen jälkeläisten syntyminen naapurin nartun kanssa - täti-ihmiset kun eivät raski pitää pikku koiruleitaan hihnassa sillä pitäähän pikkukullan saada juosta vapaana, ja
- halu estää uroksen maskuliinisten osien eli pippelin erektiot jotka voivat kovasti nolostuttaa täti-ihmisiä jos sattuvat sattumaan julkisilla paikoilla - eihän pikku kullalla saa olla sukupuolisia reaktioita, senhän pitää käyttäytyä kuin pikkulapsi.
Niin että unohda koko juttu.
Koirat ovat yksilöitä. Toiset reagoivat narttuihin enemmän, toiset eivät juuri mitenkään. Paljon riippuu miten omistaja kasvattaa koiriaan ja suhtautuu juoksunarttujen aikana kaikkeen mahdolliseen.
Kysele kasvattajalta ko suvun urosten suhtautumisesta narttuihin, antaa osviittaa.
Kastrointi ei aina ommistu, voi jopa pahentaa uroksen häseltämistä. Ei siis missään tapuksessa ole oikotie onneen. Kannatta kysyä useamman lääkärin mielipide, jos siihen päädyt. Jotkut leikkaisivat kaikki, iästä välittämättä, jotkut taas eivät oikein ketään, älä siis usko ensimmäistä lääkäriä. Joillakin agrr, rähiseminen lisääntyy, toisista tulee jopa pelokkaita.
Omassa perheessä ollut ja on useita pk collie uroksia, yhtäkään ei ole leikattu. Koirat eri sukuisia, kun tiedostaa että joku nartuista kiinnostuneempi, sitten mennään sen mukaan. Suurin osa koiristamme ei ole mennyt mitenkään sekaisin.
Entäs nartun hankinta? Vaikka kastrointi sinänsä onnistuisikin, niin se joka tapauksessa muuttaa koiran luonnetta eli mieti mikä on se syy miksi haluat juuri uroksen, jos sitten heti kohta haluat leikkausella mennä muuttamaan sen luonnetta?
Otetaas uudestaan. Nauttisitko elämästä pallien kanssa kun koko ajan tekee mieli ja koskaan et saa. Käsittääkseni ko. koiraa ei suunnittela "parisuhteeseen" narttukoiran kanssa.
Ihminen leikkauttaa koiransa varmistaakseen, ettei tulisi vahinkopentuja.
Koiralle siitä on kuitenkin useita sivuvaikutuksia, jotka PITÄÄ huomioida. Katsrointi EI aina auta asiaa, kuten edellä monesti todettu, se voi jopa pehentaa uroksen naishimoa sekä muuta käytöstä.
leikkauttamisessa on vielä se, että joidenkin koirien ominaishaju muuttuu, ja ne voivat joutua sen vuoksi mm. hyökkäysten kohteeksi. Pätee sekä uroksiin, että narttuihin. Meillä on koira, jolta jouduttiin poistamaan kohtu ja munasarjat sairauden vuoksi. Ja valitettavasti sen jälkeen on jatkuva ongelma muiden narttujen hyökkäykset olleet. Tämä voi tapahtua milloin vaan ja missä vaan, joten pelko ja varovaisuus on nykyään aina ulkoillessa seuralaisena. Kolme eri koiraa on päälle käynyt, kolmessa eri paikassa, oma koiramme on ollut täysin syytön näihin hyökkäyksiin. Ja tämä ilmiö alkoi vasta muutaman kuukauden leikkauksen jälkeen. Keinot on vähissä meillä, toimenpide oli pakko tehdä, jotta koira ei menehdy. Mutta tämän kokeneena itse kyllä kehoittaisin miettimään tarkoin, ainakaan mitään lopullisia päätöksiä tehdessä. Kemiallisen "voi perua", eli ei kun implantin vaikutus lakkaa, ei ole pakko laitattaa uutta, mutta kirurgista ei.
Tämä ilmiö ei ole mitään urbaania legendaa. Näin voi todellakin käydä, ja se on erittäin ikävä haitta koiralle. Paljon pahempi kuin se, että hormonit hyrrää, ja hajut laittaa päätä sekaisin. Noihin hajuihin tottunut koira nimittäin ei sekoa, joskus voi hiukan korvat olla tukossa, mutta mitään karkailua ja muuta ei tule, jos vaan pennusta asti kitket sitä pois. Ja näinhän on tehtävä joka tapauksessa, karkailuun kun koira löytää kyllä syitä leikattunakin, jos sen annetaan sellaista harrastaa :) Ja nyt puhun colliesta, eli rodusta, joka on helppo koulia mieleisekseen, ihan omien kokemusten kautta.
Kovastipa sait lunta tupaan, oikein pitää vielä verrata miehen palleihinkin!!!
Meillä collieuros on aikanaan leikattu eläinlääkärin suosituksesta fyysisten vaivojen vuoksi. Alkuaikoina ei vaikuttanut sen paremmin luonteeseen kuin karvaan mitenkään. Nyt muutamaa vuotta myöhemmin kun katselen, niin voi olla, että karvaa on pikkuisen enemmän kuin muuten olisi. Karvan takkuuntumiseen se ei ole vaikuttanut mitenkään. Nartuilla karvan määrä ja laatu muuttuvat selkeämmin.
En tiedä, olisiko meidän pojua leikattu, jos ei sille urosvaivoja olisi tullut. Mutta näin jälkikäteen pohtien, ei mitään pahaa sanottavaa koko operaatiosta. Ei tarvitse koskaan pelätä, että parhaimpana tuokusaikanakaan lähtisi pihasta, jossa muuten saa olla omin nokkineen vapaana. Kauheasti ei ole vaikuttanut urosteluun muuten, eli haluaa kyllä vastata maantiellä pieneen rähinähaasteeseen, jos joku toinen uros sellaista tarjoaa. Ei siis anneta mahdollisuutta tappeluun, mutta pientä suukopua tien molemmin puolin.
Mieti asiaa, keskustele eläinlääkärisi kanssa. Älä pohdi palliensa ja miehisyytensä (tai miehensä erektion) puolesta pelkäävien seksiä korostavien vastaajien kannalta. Niillä ei ole merkitystä, koska jos et aio antaa uroksen toteuttaa seksiviettejään eli jos sitä ei jalostukseen käytetä, ei ne pallit siitä yhtään onnellisempaa tee.