Vahvaa Parodiaa vakavalla asialla

Kai siitäpakkoruotsista pitää puhua, kun jokainen siihen pakotetaan.
Pakko pitäis saada pois.
Puhumallahan se asia pysyy esillä ja lopulta poliitikot lopettavat lahjusten oton ja kuuntelevat kansaa.
Kouluissa pitäis olla 2 vierasta kieltä, jotka saisi itse valita. Toista luettaisiin enemmän, toista vähemmän.

Puhutaan vaan kirjoitti:

Kai siitäpakkoruotsista pitää puhua, kun jokainen siihen pakotetaan.
Pakko pitäis saada pois.
Puhumallahan se asia pysyy esillä ja lopulta poliitikot lopettavat lahjusten oton ja kuuntelevat kansaa.
Kouluissa pitäis olla 2 vierasta kieltä, jotka saisi itse valita. Toista luettaisiin enemmän, toista vähemmän.

Muuten hyvässä ajatuksessasi on se vika, että sen toteuttaminen käytännössä ei ole mahdollista suurimmassa osassa Suomen kunnista. Jos opiskelmansa kielet saisi itse valita, opetusryhmistä saattaisi tulla niin pieniä, että niiden ylläpitäminen olisi mahdotonta. Ajattelepa vaikka sellaista koulua, jossa on noin 30 oppilasta luokka-astetta kohti. 6 haluaa englannin, 5 ruotsin, 7 espanjan, 7 venäjän, 2 kiinan, 3 ranskan. Sekasotku olisi vielä pahempi toista kieltä valittaessa. Ja kunnan pitäisi tarjota näille kaikille mahdollisuus jatkaa aloittamiaan kieliä ylioppilaaksi asti.

Tämä asiaintila on johtanut siihen epämiellyttävään tosiasiaan, että lähes kaikkialla ensimmäinen (ja useimmiten ainoa) vieras kieli on englanti. Englannin liikatarjonta taitaa olla se varsinainen ongelma koulujen kieltenopetuksessa.

Ja kukapa ne kielet alakoululaiselle valitsee, oppilas vai vanhemmat? Eivät vanhemmat sen enempää kuin oppilas itsekään voi tietää, mitä kieliä lapsi joskus tulee tarvitsemaan. Valitettavan usein vanhemmilla on täysin epärealistiset käsitykset perillistensä kieltenoppimiskyvystä ja -halusta. Siinäpä opettaja sitten on liemessä viidesluokkalaisen kanssa, jolla äidinkieli ja ensimmäinen vieras kieli ovat kuutosia ja hänelle pitäisi opettaa saksan tai ranskan alkeita.

Kuka tietää peruskouluaikanaan, mitä kieliä tulee joskus tarvitsemaan? Ei kukaan, ei takuulla yhtään kukaan. Siksi koulujen pitää kuitenkin yrittää tarjota kielivalintoja. Ryhmäkokojen on kuitenkin oltava jotenkin järjellisiä.

Minuakin on toisinaan harmittanut rankasti se, että koulussa jouduin opettelmaan monia sellaisia asioita, jotka ensinnäkään eivät pätkääkään kiinnostaneet ja joita toisekseen en ole koskaan tarvinnut.

Esimerkiksi kemian ja fysiikan opettajien ponnistelut ovat minun kohdallani menneet täysin hukkaan. En ikinä tajunnut niitä asioita enkä ikinä myöskään ole niitä puuttuvia tietoja kaivannut. Uskonnon opetus on toinen järjettömyys. Opettakoot vanhemmat ja uskonnolliset yhteisöt lapsille omia oppejaan, koulun anniksi riittäisi pintapuolinen katsaus maailman uskontoihin. Etiikan opiskelun voi yhdistää mihin tahansa oppiaineeseen tai vaikka niihin kaikkiin, ei sille välttämättä omia oppitunteja tarvita.

Myös taito- ja taideaineissa on ihan liikaa pakollisia tunteja. Peruskurssi riittäisi, sen jälkeen ne pitäisi valinnaistaa. Mitä tekee täysin epämusikaalinen musiikkitunneilla rääkättävänä? Tai synnynnäinen mämmikoura käsityötunneilla sormiaan leikkelemässä? Liikunnasta voi olla vähintään kahta mieltä. Taito- ja taideaineiden opetusta puolustellaan mm sillä, että ne tuovat onnistumisen elämyksiä myös niille, jotka eivät loista teoria-aineissa. Tässä pitäisi ottaa myös huomioon se, että osalle lapsista ne tuottavat jatkuvia epäonnistumisen elämyksiä, kun ei ole mahdollista pärjätä hyvin, vaikka kuinka yrittäisi. Epämusikaalinen saa opetella laulua ja soitantaa tunnin viikossa elämänsä loppuun asti eikä silti muutu musikaaliseksi.

Minulle olisi ollut paljon mieluisampaa opiskella nekin tunnit kieliä. Jos se olisi ollut mahdollista, Suomen talouselämällä olisi tällä hetkellä käytettävissä yksi ihminen enemmän, joka hallitsee englannin, ruotsin, saksan ja ranskan kielet. Nyt yksi näistä kielistä puuttuu kategoriastani. :-(

Roosa Meriläinen ei osaa käytännössä ruotsia siksi, että hän ei ole koskaan opetellut sitä puhumaan. Jos koulu on tarjonnut kympin edestä kielen perusteita, on kyllä ihan oma valinta, jos ei kieltä silti puhu! Osa niistä, joilla ruotsi oli vitonen, on kuitenkin oppinut myöhemmin ruotsia puhumaan, mutta heille se on ollut vähän vaikeampi tie, kun ei ole ollut sitä teoriapohjaa kunnolla.

Jos kaikki aikuiset kaivaisivat nyt jostain esiin kouluaikaisia lukujärjestyksiään ja miettisivät, mistä oppiaineista on oikeasti ollut elämässä hyötyä, tulos voisi todellakin olla suuri yllätys!

Upeope kirjoitti:

Minuakin on toisinaan harmittanut rankasti se, että koulussa jouduin opettelmaan monia sellaisia asioita, jotka ensinnäkään eivät pätkääkään kiinnostaneet ja joita toisekseen en ole koskaan tarvinnut.

Esimerkiksi kemian ja fysiikan opettajien ponnistelut ovat minun kohdallani menneet täysin hukkaan. En ikinä tajunnut niitä asioita enkä ikinä myöskään ole niitä puuttuvia tietoja kaivannut. Uskonnon opetus on toinen järjettömyys. Opettakoot vanhemmat ja uskonnolliset yhteisöt lapsille omia oppejaan, koulun anniksi riittäisi pintapuolinen katsaus maailman uskontoihin. Etiikan opiskelun voi yhdistää mihin tahansa oppiaineeseen tai vaikka niihin kaikkiin, ei sille välttämättä omia oppitunteja tarvita.

Myös taito- ja taideaineissa on ihan liikaa pakollisia tunteja. Peruskurssi riittäisi, sen jälkeen ne pitäisi valinnaistaa. Mitä tekee täysin epämusikaalinen musiikkitunneilla rääkättävänä? Tai synnynnäinen mämmikoura käsityötunneilla sormiaan leikkelemässä? Liikunnasta voi olla vähintään kahta mieltä. Taito- ja taideaineiden opetusta puolustellaan mm sillä, että ne tuovat onnistumisen elämyksiä myös niille, jotka eivät loista teoria-aineissa. Tässä pitäisi ottaa myös huomioon se, että osalle lapsista ne tuottavat jatkuvia epäonnistumisen elämyksiä, kun ei ole mahdollista pärjätä hyvin, vaikka kuinka yrittäisi. Epämusikaalinen saa opetella laulua ja soitantaa tunnin viikossa elämänsä loppuun asti eikä silti muutu musikaaliseksi.

Minulle olisi ollut paljon mieluisampaa opiskella nekin tunnit kieliä. Jos se olisi ollut mahdollista, Suomen talouselämällä olisi tällä hetkellä käytettävissä yksi ihminen enemmän, joka hallitsee englannin, ruotsin, saksan ja ranskan kielet. Nyt yksi näistä kielistä puuttuu kategoriastani. :-(

Roosa Meriläinen ei osaa käytännössä ruotsia siksi, että hän ei ole koskaan opetellut sitä puhumaan. Jos koulu on tarjonnut kympin edestä kielen perusteita, on kyllä ihan oma valinta, jos ei kieltä silti puhu! Osa niistä, joilla ruotsi oli vitonen, on kuitenkin oppinut myöhemmin ruotsia puhumaan, mutta heille se on ollut vähän vaikeampi tie, kun ei ole ollut sitä teoriapohjaa kunnolla.

Jos kaikki aikuiset kaivaisivat nyt jostain esiin kouluaikaisia lukujärjestyksiään ja miettisivät, mistä oppiaineista on oikeasti ollut elämässä hyötyä, tulos voisi todellakin olla suuri yllätys!

Taas tuli yksi ENTINEN poliitikko kaapista ulos! Kuten Soininvaara ja Kirsi Piha entiset kansanedustajat uskaltavat vastustaa pakkoruotsia vasta aktiiviaikojensa jälkeen.

Tämä on selkeä todistus siitä, mitä politiikassa tällä hetkellä tapahtuu:

Vain entinen poliitikko voi kannattaa vapaaehtoista ruotsia.