Alkaa kyrsiin tämä toiminta mitä täälä harrastetaan koko ajan. "Oon koko loppuelämäni yksin" "Oon ruma kukaan ei tykkää musta" "ei oo kavereita byää". Voin vaan sanoa että: HUOH
Se on totta, että rumista ihmisistä ei kiinnostuta. Jos et katso, miten pukeudut, miten hiuksia pidät ja pidä itsestäsi huolta, kukaan ei kiinnostu. Se on vain niin. Jos olet naru tai lihava, molemmat pitäisi korjata. Salille vääntään rautaa ja lihavana laihduttamaan. Sille vain ei voi mitään, yhteiskunta on mitä on. Mutta kiinnostuisitteko itse kenestäkään joka ei pitäisi huolta itsestään?? Ette. Oikein.
"En koskaan saa kavereita, oon koko elämäni yksin. Yääh. En uskalla jutella muille"
Se on totta, että rumista ihmisistä ei kiinnostuta. Jos et katso, miten pukeudut, miten hiuksia pidät ja pidä itsestäsi huolta, kukaan ei kiinnostu. Se on vain niin. Jos olet naru tai lihava, molemmat pitäisi korjata. Salille vääntään rautaa ja lihavana laihduttamaan. Sille vain ei voi mitään, yhteiskunta on mitä on. Mutta kiinnostuisitteko itse kenestäkään joka ei pitäisi huolta itsestään?? Ette. Oikein.
"En koskaan saa kavereita, oon koko elämäni yksin. Yääh. En uskalla jutella muille"
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ujoutta ei voi ymmärtää muut kuin toiset ujot.
Se on sellainen ylipääsemätön muuri.
Alkaa ahdistamaan, hikoiluttamaan, sydän tykyttämään, tulee hengenahdistusta jne.
Tuntuu ettei saa suusta yhtään selvää sanaa.
On se tietenkin helpompi neuvoa sieltä kavereiden ja hyvän itsetunnon keskeltä ihmisiä, joista joillakin(itseni mukaanlukien) ei ole koskaan ollut kavereita, ei lapsena, eikä teininä... eikä varsinkaan nyt.
Tottahan tuo on, ihan joka sana tuossa viestissä, mutta se ei tarkoita että sinä tietäisit mistä puhut. Kerro sinä nokkelana, että mistä voi mennä juttelemaan ihan ventovieraalle tyypille, jota olet oppinut ajattelemaan itseäsi paremmaksi?
Kun olet ollut tarpeeksi kauan yksin, alat automaattisesti tuntemaan itsesi huonommaksi, tietenkin tiedät ettet ole, mutta se ei vie sitä tunnetta pois.
Meillä joillakin vaan ei ole tarpeeksi rohkeutta. Minä en ole lihava, enkä laiha, en lyhyt enkä ruma(jos sellaista onkaan). Naama on finnitön, hiukset kuosissa, vaatetustakin on kehuttu, en kuulemma "teeskentele", normi farkut, kauluspaita auki(joskus hihat käärittyinä), normi kengät, joku t-paita.
Siitä huolimatta, vaikka olenkin saanut miellyttäviä katseita vastakkaiselta sukupuolelta, EN JUMALAUTA USKALLA KATSOA IHMISIÄ SILMIIN, ENKÄ MENNÄ PUHUMAAN!
En voi mitään sille, että voisin tehdä jotakin asialle, mutten kuitenkaan voi.
liian ujo
liian vaikeaa ottaa niskasta kiinni
Läskit ei saa kavereita? Nehän just saa. Läski on muotia nykyään.
Muotia on ajaa yli 10metrin matkat mopolla, syödä pelkkiä hampurilaisia, polttaa tupakkaa, juoda paljon alkoholia jne.
Eli se on just toisin päin. Ne, jotka välittävät itsestään ja terveydestään, ei tule koskaan olemaan suosittuja
Se miltä ulkoisesti näyttää ei vaikuta siihen onko kavereita. Yleensä lihavillakin tai naruilla on kavereita. Heidän kaveri piirinsä ei ehkä edusta sitä komeimpien ihmisten piiriä, mutta heitä se tuskin haittaa. Tiedän paljon läskejä jotka seurustelevat.
Myös narut joilla ilmeisesti tarkoitat energia juomaa juovia nössöjä, joilla yhteinen tekijä on tietokone. Tosiaan heilläkin on kavereita, eivät ehkä ole komeimpia jätkiä maailmassa eivät varmaan paras ryhtisiäkään, mutta heilläkin on kavereita ja mahdollisesti tyttöystäviä.
Väitteesi, että ulkonäöllä olisi jotain merkitystä on täyttä paskaa. Totuus on se, että jos olet ujo niin olet yksin näytät sitten vaikka Jude Law:lta tai Brad Pittiltä niin olet yksin. Eivät naiset tule sen herkemmin komean kuin rumankaan luokse puhumaan. Hehän pelkäävät torjutuksi tulemista ja jos mies on erityisen komea niin se on heille entistä hankalempaa.
Oikeassa olet sen kanssa, että ujon pitäisi ymmärtää, että ei ihmisten mielipiteillä ole väliä. Aina joskus tulee torjutuksi halusi tai ei eikä ilman yritystä voi mitään myöskään saada. Ujolle vain torjutuksi tuleminen on pahinta myrkkyä. Itse tiedän kokemuksesta, että jos tulen torjutuksi niin mietin pari viikkoa putkeen mitä tein väärin, miksi menin nolaamaan itseni ja suunittelen jopa itsemurhaakin, koska se asia vain hävettää niin sairaasti. Tuollaisten jaksojen vuoksi ei edes viitsi ottaa riskiä vaikka voitto voisi olla verrattavissa lottovoittoon. Ikävintähän tässä on se, että uskon tulevani toimeen n. 90% sadasta kaikkien ihmisten kanssa. Pukeudun muodikkaasti, huolehdin ihostani ja ulkonäöstäni. Osaan keskustella hyviä jos minulta tullaan kysymään. Tosin naisten kanssa on ongelma, että silloin en tiedä mitä keskustella ja annan itsestäni tylsän kuvan.
Niin oikeassa olet tuon huomion kiinnittämisen kanssa. Huomiota voisi vaikka yrittää kiinnittää puhumalla tunneilla ääneen. Kyllä melkein kaikki normaalit naiset arvostavat älykkäitä miehiä jos ovat ulkoisesti hyvännäköisiä. Kummastihan ne jotka viittaavat tunneilla eniten ja puhuvat opettajan kanssa luokan kuullen ovat myös suositumpia kuin ne jotka eivät. Ja aivan sama onko poika nössö tai kovis niin kyllä joku tyttö tulee aikanaan kysymään neuvoa ja yrittää hakea sitä huomiota eikä ole sanottua, että tyttökään olisi niin pahan näköinen jos poika on jopa komea.
Pitäisi elää elämäänsä niin kuin huomista ei olisi. EI vain onnistu. Harmittaa kun menee elämä suurilta osin siksi hukkaan enkä mahda mitään. Pianhan minulla on lukio ohitse ja jäikö mitään muisteltavaa edes. Ainakin masennuksesta johtuneet kuumeet ja poissaolot ainakin ja tuleva huono Yo todistus... masennus aina vaivaa jos yksin ja muut ovat onnellisia.
niin tai schwarzeneggeriltä! :D
wtf
on ihmiskunnan pahin vihollinen