pelokaskoira ja koirapuistoilu

Muutin siis juuri kaupunkiin ja oma koirani ei koskaan ennen ole puistoilua harrastanut. Vapaana metsässä siis juoksennellut. Koirani on siis aikuinen, leikattu kääpiövillis uros. Vaikka kyseessä on pieni koira niin omasta mielestäni johtajuus asiat pitäisi olla OK (tai niinhän aina kaikki omistajat luulee). Koira ei siis ole koskaan rähissyt remmisä, ohittaa muut kauniisti, ei vedä hihnassa, pystyy pitämään vapaana ja ottaa hyvin kontaktia.

Koiran sosiaalistaminen ei tosin ihan putkeen ole mennyt. Nuorempana oli kaikkien kaveri. Kerran kuitenkin mokasin yhden jutun tosi pahasti. Menin anoppilaan koirani kanssa ja tiesin että siellä on todella todella kiltti irlanninsusikoira. Noh ajoin vain tyynesti pihaan ja päästin koiran ulos vapaaksi pihassa. No irkkuhan sitten innoissaan juoksi kaveria vastaan leikkimään ja koirani sitten paniikissa lähti tuota jättiläistä karkuun. Sain koirani juoksi luokseni ja nappasin sen ehjänä syliin. Mutta sen jälkeen se on aina/useimmiten ärähtäny, jos tuntematon toinen koira tulee iholle. Yleensä uroksille.

Koirani ei siis (ainakaan omasta mielestäni) käyttäydy aggressivisesti tai haasta riitä. Murisee, näyttää hampaat ja äräähtää eli vaati hajurakoa. Jos rako tulee niin rauhottuu. Tuttujen koirien kanssa on tullut ihan hyvin toimeen jatkossa tapauksen jälkeen. Tosin jos toinen (esim eräs mitteliuros) ärisee niin eihän siitä hyvää seuraa, koska silloin koira ei väistä omaani ja kahakka syntyy.

Noh, tänään sitten päätin rohkaista mieleni ja käydä koirapuistossa. Voin sanoa, että olin pienoisessa paniikissa. Mitä, JOS sielä olisikin joku, joka ärähtää takaisin. En kuitenkaan halua häiritä muiden puistolua, saati olla vahingoksi. Toisaalta koirani ei ole aggressiivinen ja se tarvii sosiaalisoitumista. Kävelin siis sitten 3,5km lähimpään puistoon. Totesin puistossa(pienten puolella) olevan lähemmäs kymmenen koiraa ja päätin vielä tehdä mietintä kierroksen. Päädyin kuitenkin puiston portille.

Vähän oli epävarma olo, mutta kyselyn perusteella aitauksessa on nuoria uroksia ja ei mitään riidan haastajia (ja puisto konkareita). Tässä vaiheessa koirani jo hyvin epäluuloisesti ja häntäkoipien välissä katseli muita (kun ne siinä portilla haukkui innosta uudelle tulokkaalle). No hihna sitten irti ja koira portista sisään. Ei taas ollut mikään fiksuin idea olla ruuhka-aikana. Koirani siis sai kaikki kerralla ympärilleen haistelemaan. Koirani tietenkin meni ihan kyyryyn, häntä koipien välissä ja hampaat irvessä murahteli ja ärähteli. Itse jo meinasin mennä vähän lukkoon, mutta päätin olla välinpitämätön. Koirani pakitti jalkoihin. Seisoin van siinä tumput suorina. Muut koirat onneksi oli mukavia tapauksia. Kukaan ei ärähtänyt takasin. Tosin koirapiiri jatkoi silti "ahdisteluaan" (eli hännät heiluen olisi paremmin halunut tutustua).

Tajusin onneksi lähteä liikelle ja samoin lähti koirani. Samoin osa koirista lähti jatkamaan omia touhujaan ja tilanne vähän helpottui. Koirani silti yritti tunkea lähelleni ja ärähti aina jos joku koski peppua kuonolla. Tilanne raukesi paremmin, kun puistoon tuli uusi koira ja lauma meni sitä tervehtimään. Oma koirani alkoi jo näyttää välillä toipumisen merkkejä ja häntäkin nousi pystyyn. Jotkut halusi silti tehdä vielä tuttavutta ja pieni ärähtely jatkui, näitä koiria kohtaan.

Sitten osa koirista lähti puistosta. Toivon mukaan syy en ollut minä :/. Mutta ainakaan omasta mielestäni en kellekkään mitään traumoja aiheuttanut. Vähemmällä porukalla meno jatkui. Muut koirat teki siinä omia touhuja ja oma koirani oli noin metrin päästä minusta ja katseli vierestä. Mutta ei siis häirinnyt muiden koirien touhuja. Ajan kuluessa väki väheni vielä lisää. Siinä vaiheessa yksi koirista sai oman koirani jopa innostumaan ja ne veti pari spurttia ympyrää koiran kanssa. Hyvä etten alkanu itkemään, jotenkin ihana nähdä että oma koirakin vielä osaa jtn. Tosin koirani silti ärhti tämän jälkeen tälle samalle koiralle jos tuli liian kiini. Juuri ennen lähtöä, oma sekä tämä kiva-koira veti vielä uudet spurtit ja näytti jo vähän leikkisämmältä meno. Tämä kiva-koira oli nuori uros, joka jaksio vähän kauempaa sinnikäästi "haastaa" omaa tosikkoani leikkiin.

jatkuu...