Ilmeisesti useampikin linux-kannattaja on ilmoittanut, että käyttää tietokonepelien pelaamiseen Windows-käyttöjärjestelmää, jotain variaatiota niistä. Toki on sitten aika moni, joka sanoo, että varsinaiset pelikonsolit ovat parempi vaihtoehto.
Mutta eiköhän yksi syy linuxien vaikeuteen nousta työpöydille ole pelattavuus tai sen puutteet? Unix ei ole koskaan tullut kuuluisaksi tietokonepeleistään eikä missään linux-variaatiossa ole taitanut olla sellaisia ylivoimaisia pelien kehittämiseen sopivia työkaluja, että johtavat pelien kehittäjät kokisivat mielekkääksi ensin toteuttaa pelinsä linux-ympäristöön. Ja syyt siihen, ettei näit taida olla, voivat olla moninaisetkin, mutta kyllä kait graafisilla ominaisuuksilla on jotain tekemistä asian kanssa.
Jos vaikkapa 10% tietokonepelien pelaajista kokisi pelaamisen xyz-linuxilla olevan antoisin kokemus, niin jo tuo yksistään taitaisi riittää siirtämään linux-pöytäkoneiden lukumäärän markkinoiden kannalta kiinnostavalle tasolle.
Tämä on nyt vähän ääneen ajattelua, kun taustalla on se ihmettely, että miksi niin monen tämäkin palstan kirjoittajan todistuksen mukaan paras käyttöjärjestelmä on lähes epäsuosituin. Tämä olisi siis yksi vastausvaihtoehto.
Mutta eiköhän yksi syy linuxien vaikeuteen nousta työpöydille ole pelattavuus tai sen puutteet? Unix ei ole koskaan tullut kuuluisaksi tietokonepeleistään eikä missään linux-variaatiossa ole taitanut olla sellaisia ylivoimaisia pelien kehittämiseen sopivia työkaluja, että johtavat pelien kehittäjät kokisivat mielekkääksi ensin toteuttaa pelinsä linux-ympäristöön. Ja syyt siihen, ettei näit taida olla, voivat olla moninaisetkin, mutta kyllä kait graafisilla ominaisuuksilla on jotain tekemistä asian kanssa.
Jos vaikkapa 10% tietokonepelien pelaajista kokisi pelaamisen xyz-linuxilla olevan antoisin kokemus, niin jo tuo yksistään taitaisi riittää siirtämään linux-pöytäkoneiden lukumäärän markkinoiden kannalta kiinnostavalle tasolle.
Tämä on nyt vähän ääneen ajattelua, kun taustalla on se ihmettely, että miksi niin monen tämäkin palstan kirjoittajan todistuksen mukaan paras käyttöjärjestelmä on lähes epäsuosituin. Tämä olisi siis yksi vastausvaihtoehto.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Olen kyllä sitä mieltä että työt pitää tehdä tietokoneella ja pelit pelataan konsolilla. Eikä niin että molempiin koetetaan käyttää Windowsia joka ei selviydy kunnialla kummastakaan.
Pc-pelaamiseen on pitkät perinteet ,eikä kaikkea voida/haluta siirtää konsoleille.Tämähän on linux-miehen eka kommentti ,että konsoli on sitten pelaamiseen,varmaan onkin jos koneessa on linux.Windows pelit toimivat todella hyvin eika grafiikassa ole valittamista.Toki pelaajat siirtyvät konsoleihin,jos se on ylivertainen Pc:n verrattuna,mutta tuo ei ole ihan lähiaikoina tapahtuva asia.Luultavimmin niin joskus kumminkin käy.Pc-pelit ovat osaltaan olleet viemässä koneiden suorituskykyä eteenpäin.
täsmälleen...
Pelaan kyllä Ubuntulla. Nyt en edes omista konsolia.
Windowsilla myydyt tietokoneet ovat pelialustana ongelmallisia eräissä suhteissa:
1. Standardoimattomat rajapinnat
Win32 ja DirectX ovat standardoimattomia, ja ne siis näin ollen muuttuvat joka julkaisussa. Samalla aina putoaa yhteensopivuutta vanhaan joten pelit jota ostetaan, ennen pitkään hajovat.
2. Laitteiston pirstaleisuus ja epäselvät laitevaatimukset
Kuluttajan on hyvin vaikea sanoa mikä peli toimii missäkin koneessa. Olisi parempi jos sanottaisiin, että peli toimii vaikka HP:n, Dellin, Asuksen jne. tietokonemallisarjoissa jotka luetellaan mutta nykyisin kerrotaan vaan jotain epämääräisiä prosessorien ja näytönohjaimien mallimerkintöjä.
3. Windowsin rajapintojen erilaisuus
Tämä teettää pelin kehittäjälle työtä kun Windowsia varten joudutaan säätämään hommat erikseen jos halutaan pelien toimivan eri alustoilla.
---
"Toki pelaajat siirtyvät konsoleihin,jos se on ylivertainen Pc:n verrattuna,mutta tuo ei ole ihan lähiaikoina tapahtuva asia."
Todennäköisemmin pelifirmat eivät jaksa säätää pelejä kaiken kirjaville alustoille kun alustojen määrä vain kasvaa mutta samanaikaisesti myyntimäärien pitäisi kasvaa, että saisi täytettyä kasvavat tuotantokulut. Seuraavan konsolisukupolven jälkeen, pelejä varten saadaan joku standardi.
Tällä hetkellä on olemassa vain kaksi kunnollista standardia mikä kelpaisi peleille. Ne olisi LSB ja web. Näistä LSB ei rajota mitään, web rajoittaa aika paljonkin. Sellaisia lähes standardeja tekniikoita jotka kelpaavat pelien tekoon olisi Java ja Python. Näistä Python on saanut melko heikosti tuulta alleen ja Pythonissa on käynnissä siirtyminen uuteen versioon.
HTML5 kyllä sitten muuttaa asioita paljon, ja tästä tulee huomattavasti paremmin pelikelpoisempi kuin nykyisesti XHTML 1.1 CSS 2.1 ECMAScript 2 -rajoitteilla toimivasta webistä. Lähitulevaisuudessa nettiselain on entistä enemmän pelikonsoli. Python tuskin menestyy pelialustana jatkossakaan ja Javaa tulee rajoittamaan yhteensopimattomuus mobiililaitteiden kanssa.
Windowsien suosion kotikäytössä pelikoneen käyttöjärjestelmänä kyllä ymmärtää.
Mutta entäs tyypillisessä ammattikäytössä toimistoissa? Mielipuolista...
En näe aloituksen väitteessä ongelmaa sillä koneen mukana pakkomyydään useimmiten se windows joten kun lapsettaa voi avata windowspuolen ja pelata?
Tai ehkä linuxit ovat enemmän aikuiseen makuun ja hyötykäyttöön suunniteltu, windowsista tosiaan ei ole muuhun kuin pelaamiseen.
Avasin Ubuntun sovellusvalikoiman ja sieltä valitsin pelit. Niitä näkyy olevan 488 kappaletta. En tiedä niistä moniakaan, mutta joitakin mitä olen niistä nähnyt niin eivät ne ainakaan visuaalisesti häikäise. Toisaalta nekin kehittyvät kuten kaikki muukin, kuten yhteensopivuus Windows-pelien kanssa Wine-nimisellä epäemulaattorilla. Sekin varmaan taas jossakin vaiheessa nähdään, että jokin firma antaa markkinointitempauksena joko valmiita pelejä taikka kehitystyökaluja Linuxin puolelle. Kova kilpailu saattaa myös johtaa tilanteeseen, jossa joku haluaa myydä sinänsä hyvät mutta vähemmistöön jääneet työkalunsa avoimelle yhteisölle.
Tässä tarkastelussa ei ole oleellista millä aikataululla ja missä määrin tuolla on vaikutusta, mutta joka tapauksessa kehityksellä on vain yksi suunta. Avoimen koodin puolella kaikilla rintamilla tehdään töitä, joiden tuloksista päästään yhteisesti nauttimaan. Tietenkin myös kehittäjillä on tällöin kaikki aseet käytössään. Alkuunhan ei paljon mitään ole, mutta tällaisen järjestelyn rakenne on kehityksen kannalta kuin eksponenttifunktio matematiikassa. Sehän tarkoittaa, että kehitysvauhti on suhteessa siihen asti kehittyneeseen.
Toisaalta sellaista se on ollut myös teollisuudessa, vaikka mistään avoimuudesta ei olisi tietoakaan. Teollistumisen historia on pitkälti yksinoikeuksien, lisenssien ja herrakerhojen vahvaa aluetta, mutta siitä huolimatta moni hyväkin asia pääsee yleistymään, kuin avoimena koodina. Sellaisesta esimerkkinä voi mainita avoimen koodin tärkeimmän saavutuksen eli yleisen luku- ja kirjoitustaidon. Pystytkö olemaan eri mieltä?
"En tiedä niistä moniakaan, mutta joitakin mitä olen niistä nähnyt niin eivät ne ainakaan visuaalisesti häikäise."
Riippuu pelistä.
"Sekin varmaan taas jossakin vaiheessa nähdään, että jokin firma antaa markkinointitempauksena joko valmiita pelejä taikka kehitystyökaluja Linuxin puolelle."
Lokigames on antanut paljon kehitystyökaluja linuxeille ennen kuin meni konkurssiin. Firmalla oli hyvä liikeidea mutta lähtivät vähän liian aikaisin touhuun mukaan.
IdSoftware on sitten antanut pelimoottoreita käyttöön ja niillä voi vapaasti kehittää pelejä GPL lisenssin puitteissa. Yksi hyvä esimerkki pelistä joka on tehty IdSoftwaren enginellä on esimerkiksi tämä: http://www.smokin-guns.net/
Pelien lähdekoodeja on kyllä jaettu enemmänkin, että halukkaat saa portata jos haluavat. Peli pitää sitten yleensä ostaa.
"Mutta eiköhän yksi syy linuxien vaikeuteen nousta työpöydille ole pelattavuus tai sen puutteet?"
Ei, koska linuxeilla toimii ne pelit mitä 2/3 väestöstä pelaa.
"Unix ei ole koskaan tullut kuuluisaksi tietokonepeleistään eikä missään linux-variaatiossa ole taitanut olla sellaisia ylivoimaisia pelien kehittämiseen sopivia työkaluja, että johtavat pelien kehittäjät kokisivat mielekkääksi ensin toteuttaa pelinsä linux-ympäristöön."
Väärin. Unixit ovat juurikin parhaita ohjelmistokehittämiseen. Ison budjetin pelien kehittäjät tosin nykyisin harvemmin käyttävät ensisijaisena kehitysympäristönä koska tärkeimmät markkinat ovat muualla.
"Ja syyt siihen, ettei näit taida olla, voivat olla moninaisetkin, mutta kyllä kait graafisilla ominaisuuksilla on jotain tekemistä asian kanssa."
Unixeissa on lähes poikkeuksetta standardi OpenGL rajapinta mikä on parasta mitä grafiikan ohjelmointiin saa. Rautakiihdytetty, korkean tason rajapinta joka on vajaa ja harvemmin hajoitetaan yhteensopivuuksia vanhaan ja standardia tekniikkaa joka toimii joka paikassa.
"Ei, koska linuxeilla toimii ne pelit mitä 2/3 väestöstä pelaa."
Entä ne jotka ostavat uusimpia pc-pelejä,eli tuottoisimmat asiakkaat? Linuxeilla voi kyllä pelata,itse en jaksa säätää ja entä Steam ja Games for Windows live,arkipäivää uusissa peleissä nykyään.
Pc-pelaajat ja konsolipelaajat ovat vähän oma ryhmänsä nykyään,mutta varmaan jomkinlainen standardi pelaamiseen tulee.Itse siirtyisin ilomielin Linuxiin,jos uusimmat pc-pelit saisi sille.Uskon,että tämä on monille ratkaiseva asia.
Mutta asianhan pitäisi olla päinvastoin, ne uusimmat ja kiinnostavimmat pelit olisivat ensin peli-linuxissa ja vasta sitten muissa käyttöjärjestelmissä? Ja näin ei kait ole koskaan vielä ollut yleisimpien pelien osalta? Eikä niitä ole unixissakaan näkynyt, uuttuuspelien ensiversioita siis (-;
"Entä ne jotka ostavat uusimpia pc-pelejä,eli tuottoisimmat asiakkaat?"
Marginaaliporukkaa. 5% koko porukasta. Ne voi sitten ostaa Windowsin.
"Mutta asianhan pitäisi olla päinvastoin, ne uusimmat ja kiinnostavimmat pelit olisivat ensin peli-linuxissa ja vasta sitten muissa käyttöjärjestelmissä?"
Miksi ihmeessä olisi jos asiakkaat ensisijaisesti käyttävät Windowsia ja linuxeja ei huomioida koko kehitysprosessissa?
Muilla ohjelmistoillahan homma menee kyllä sitten yleensä päinvastoin, että tulee ensiksi linuxeille.
Wine on itselleni outo ilmestys, mutta tulipa nyt asennettua se ja sitten yritettyä CIV IV:n asentamista CD:ltä. Ja onnistuihan se jotenkin, n. 10. yrityskerralla. Ensin oli tietenkin vikaa CD:n ohjelmaversiossakin, mutta sen täydennysosan lataamisen jälkeenkin oli vielä monta kynnystä. Enimmäkseen ne liittynevät Ubuntusta puuttuviin directx-ominaisuuksiin. Winetricksillä lataillessa tuli mieleen käyttöoikeusasiatkin, vaan ehkäpä sitä ei lakia tullut rikottua.
Lopulta CIV IV oli pelattavissa. Näytön värimaailma oli vähän normaalia tummempi (pitänee vielä kokeilla, olisiko värit "Vistassa" "XP":tä kirkkaampia). Hahmot liikkuivat muistikuvan mukaan melko lailla samalla nopeudella kuin näytön kaapeliin asti samassa laitteessa W7:ssä, eli keskinkertaisesti, mutta hitaudesta ei Wineä voine syyttää (vaan näytönohjainta?). Pelattavuuden kannalta Winen viaksi menee kuitenkin hiiren kakkosnapsautuksen häviäminen, jolloin ei saa kaupungin tuotantoa kätevästi muutettua kohdevalikosta.
Työmäärään nähden ei voine suositella Winen käyttöä yhtä peliä varten, vaan useimmat vanhemmat Windows-pelit (Kuten nyt tuo CIV IV, jossa tiedostojen vuosilukuna näkyy 2005) lienevät pelattavissa, kun yhden on saanut toimimaan.
Pitäisköhän katsoa vielä freeciv vai mikä se avoimen koodin ehkä vastaavantapainen peli nyt onkaan?
"Työmäärään nähden ei voine suositella Winen käyttöä yhtä peliä varten, vaan useimmat vanhemmat Windows-pelit (Kuten nyt tuo CIV IV, jossa tiedostojen vuosilukuna näkyy 2005) lienevät pelattavissa, kun yhden on saanut toimimaan."
Kyllä pelin pitää olla Winen yhteensopivuustietokannassa platinumia ja vähintäänkin Gold ja selvät ohjeet.
Wine noin yleisesti ottaen pyörittää vanhoja Windowspelejä, ei uusia. Siis Win32 API ilman jotain erikoisia kopiosuojauksia ja DirectX:n vakaita julkaisuja ennen DirectX 9.0c:tä. DirectX 8.1 on vuodelta 2001 ja DirectX 9.0c on vuodelta 2004, joten juurikin vuoden 2005 ja uudemmat pelit ovat niitä joiden toimivuus on yleensä hyvin hankalaa tai mahdotonta.
"Pitäisköhän katsoa vielä freeciv vai mikä se avoimen koodin ehkä vastaavantapainen peli nyt onkaan?"
Se toimii oikein hyvin. Parasta tuossa on verkkopeliominaisuudet ja se, että vuorot ovat hyvin lyhyitä, että ei tarvitse paljoa säätää vuoroissa. Grafiikka on hyvin selkeää mutta ei niin nättiä kuin on vaikka Civ3:ssa, mutta ei haittaa pelattavuutta yhtään. Ehkä miellyttävämpi pidemmän päälle kun on selkeämpi. Säännöstö sitten on hieman Civ2:sta paremmaksi viilattu, ja se on heikoin lenkki tässä. Uudemmissa Civilizationeissa on paljon kivoja juttuja kuten luonnonvarat yms. Äänimaailma on olematon, joskin musiikkeja saa siihen ladattua ja diplomatiaruuduissa ei ole sellaista hienoa tunnelmaa mitä on Civilizationeissa.
Edellä mainitsemani puute, kakkospainikkeen toimimattomuus olikin ohjelman asetuksista korjattavissa.
Loppujen lopuksi Wine tekee CIV IV pelattavaksi Ubuntu 10.04-versiossa.
Sensijaan freeciv vaikutti graafiselta ilmeeltään vanhanaikaiselta (ei tältä vuosituhannelta). En sitten jaksanut pelata enempää. Voisikohan tästä yhdestä vertailuparista tehdä yleistystä?