Jos Isäni luopuu kirjallisesti molempien vanhempiensa perinnöstä isänsä kuoltua (useampi vuosi sitten) ja se kirjattiin peruunkirjaan, mutta yrittää perua luopumistaan äitinsä kuoleman jälkeen joka sekin nyt merkattiin äitinsä peruunkirjaan.
Onnistuuko peruminen? ja jos onnistuu niin millä perustein?
Voiko pesän jakaa?
Miten yleensä tulisi tälläisessä tilanteessa toimia?
perunkirjoituksissa ollut lakimies joka on tehnyt jakokirjankin valmiiksi ei uskalla jakaa kuolinpesää, eli miten pitäisi toimia?
Onnistuuko peruminen? ja jos onnistuu niin millä perustein?
Voiko pesän jakaa?
Miten yleensä tulisi tälläisessä tilanteessa toimia?
perunkirjoituksissa ollut lakimies joka on tehnyt jakokirjankin valmiiksi ei uskalla jakaa kuolinpesää, eli miten pitäisi toimia?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ei kai etukäteen voi perinnöstä laillisesti luopua? Joten ei pitäisi olla edes mitään peruttavaa.
Ilmeisesti kyse on lupauksesta joka tulisi voimaan myöhemmin ja minkä voi perua milloin tahansa.
Jos edes siitä, ymmärtääkseni elävän ihmisen perinnöstä ei voi luopua etukäteen.
Luopumiset on merkattu perukirjoihin (siis kummankin) niin eihän sitä enään jälkikäteen voi noin vain muuttaa.
Tai periaatteessa voi mutta käsittääkseni hän ei voi yksipuolisesti sitä tehdä vaan kyseessä on ns. sopimus josta pitää neuvotella uusiksi (sis äitinsä kohdalla). isänsä tapaus on jo lukkoon lyöty ja verot maksettu.
Luopuminen pätee vain isän osuuden osalta.
Perinnönjättäjän eläessä ei voi pätevästi luopua häneltä tulevaisuudessa tulevasta perinnöstä.
Kyllä on oikeus äidin perintöön jos sen on kerran ilmoittanut ja perukirjaan merkitty.
Kysyjän mummuhan on kuollut. Niin ja PK 17 luvussa on määräys perinnöstä luopumisesta perinnönjättäjän eläessäkin, mutta korvaus lakiosasta pitää maksaa tai ainakin kuitata saaduksi.
"yrittää perua luopumistaan äitinsä kuoleman jälkeen joka sekin nyt merkattiin äitinsä peruunkirjaan."
Mitä tuo nyt sitten tarkoittaa? Missä vaiheessa tuo peruminen on tullut? Ennen perunkirjan tekoa, vaiko sen jälkeen?
Onko siihen äidin perunkirjaan merkitty luopuminen, vaiko se, että peruu isänsä perunkirjaan merkityn etukäteisen luopumisen (joka ei edes ole laillinen)?
Ja sille, joka puhuu PK 17 luvusta, niin kannattaisi lukea se luku ajatuksella. En minä ainakaan siinä näe mitään määräystä perinnöstä luopumisesta perinnönjättäjän eläessä, päinvastoin. Ensimmäinen lause on: "Sopimus elossa olevan henkilön jäämistöstä on pätemätön.".
Miten perinnönjättäjälle ilmoittelisit jos ei olisi elossa!
Eli jos on ilmoittanut luopuvansa perinnöstä, tämä luopuminen on kirjattu perukirjaa ja luopuja on tämän allekirjoituksella vahvistanut, niin sen jälkeen on turha enään perintöjä haikailla.
Niin siis isäni luopui molempien perinnöstä vaarin kuoltua yhdellä paperilla, mutta nyt mummin kuoleman jälkeen peruunkirjoituksissa yrittää perua kyseistä paperia.
Vaarin peruunkirjotuksessahan mummoni sai tietää perinnöstäluopumisesta ja allekirjoitti vaarin peruunkirja eli eikö se ole aika selkeä ilmoitus/tietoksianto
peruunkirjoituksessa ei oteta kantaa onko peruminen hyväksytty vai ei, se on vain kirjattu ilmoituksena.
Nyt kun lakimies lähetti alustavat jakokirjat nähtäviksi, niissä isäni ei perisi mitään.
Lakiosaahan hänen täytyy osata vaatia ja sen hänelle suonkin koska se hänelle lain mukaan kuuluukin, tosin isäni vaatii nyt koko perintöä itselleen.
Nyt lakimies joka hoiti peruunkirjoituksen ja nyt ositusta ehdotti että muut jakaisivat osuutensa, mutta minun osuuteni laitettaisiin jonnekkin tilille riitautuksen ajaksi. onko oikein? voinko vaatia osaani? jos en koko osaa niin edes vaarin osuutta?
Eli luopuminen silloin vaarin perinnönjaossa koski vain sitä tilannetta, eikä luopuminen päde mummon perintöön vaikka paperissa niin lukisikin.
Sinä siis olet saannut isäsi osuuden vaarin perinnöstä? Tätä pesää ei ilmeisesti ole vielä jaettu? No sen osuuden saat ilman muuta, mutta isäsi tulee saamaan osuuntensa äitinsinsä(sinun mummon) perinnöstä.
Miksi Etukäteen ei voi luopua
Finlex: perintökaari
17 LUKU
1 § Sopimus elossa olevan henkilön jäämistöstä on pätemätön.
Jos perillinen hyväksymällä testamentin tai muulla tavoin kirjallisesti ilmoittaa perittävälle luopuvansa perinnöstä, on luopuminen pätevä. Perillinen saa kuitenkin lakiosansa, jollei hän ole saanut siitä kohtuullista vastiketta taikka jollei hänen puolisolleen testamentin tahi jälkeläisilleen lain tai testamentin nojalla tule lakiosaa vastaavaa omaisuutta.
Vaarinhan peruunkirjoituksessa mummoni sai tietää myös hänen osuutensa luopumisesta.
Mielensä saa myös muuttaa