"Epäoikeudenmukaisia tilanteita syntyy silloin, kun toimeentulotukea saava perhe menettää sellaisia etuja, jotka omillaan toimeentuleva perhe saa pitää hyvänään – tulojensa lisäksi."
Niitä tilanteita on paljon, jossa ttt-asiakas menettää sellaiset rahat, jotka toiselle kuuluvat itsestään selvyytenä. Vieläkö muuten lapsilisä menee valtiolle kaikkein köyhimmiltä? Onko se vieläkin vain hyvin toimeentulevien etuoikeus?
Väittämä siitä, että lapsilisä kuuluisi kaikille, oli pelkkä valhe 1990-luvulla ja vielä 2000-luvun puolellakin. En tiedä, onko tätä epäoikeudenmukaisuutta korjattu vai vieläkö se jatkaa kukoistustaan.
0Äänestä
38
Teini-ikäisteni kesätyöansiot laskettiin koko perheen tuloiksi. Ne siis syötiin porukalla seuraavana talvena, jaettiin sisarusten ja vanhempien kesken, koska tuloraja ylittyi, eikä toimeentulotukea voinut saada. Ihmettelin sossussa, miten on mahdollista, että hyvintoimeentulevien lapset saa säästää kesätyörahat tulevaan amatti- tai korkeakouluopiskeluun, mutta köyhemmät lapset syö ne talvella. Millä nämä köyhemmät lapset sitten opiskelunsa aloittavat yli kakskymppisinä, jos mitään ei ole säästössä. Ihmeellistä, onko tuo sitä lapsen etua. Jos alaikäisenä tekee koulujen lomat töitä, ei saa levätä, niinkuin muut koululaiset, niin kyllä ainakin saadut tulot pitäisi saada omaan käyttöön ja oman tulevan opiskeluajan rahoittamiseen. Niitä kun ei voi se pienituloinen vanhempi mitenkään rahoittaa.
0Äänestä
20
38 kirjoitti:
Teini-ikäisteni kesätyöansiot laskettiin koko perheen tuloiksi. Ne siis syötiin porukalla seuraavana talvena, jaettiin sisarusten ja vanhempien kesken, koska tuloraja ylittyi, eikä toimeentulotukea voinut saada. Ihmettelin sossussa, miten on mahdollista, että hyvintoimeentulevien lapset saa säästää kesätyörahat tulevaan amatti- tai korkeakouluopiskeluun, mutta köyhemmät lapset syö ne talvella. Millä nämä köyhemmät lapset sitten opiskelunsa aloittavat yli kakskymppisinä, jos mitään ei ole säästössä. Ihmeellistä, onko tuo sitä lapsen etua. Jos alaikäisenä tekee koulujen lomat töitä, ei saa levätä, niinkuin muut koululaiset, niin kyllä ainakin saadut tulot pitäisi saada omaan käyttöön ja oman tulevan opiskeluajan rahoittamiseen. Niitä kun ei voi se pienituloinen vanhempi mitenkään rahoittaa.
yhteiskunnassa eivät enää köyhien lapset opiskele. On palattu samaan aikaan, jota elettiin joskus 60-70 vuotta sitten.
Ennen 90-luvun lamaa ei köyhyys ollut opintojen este, silloin kaikki voivat opiskella niin pitkälle kuin halusivat, eivätkä kunnat tai valtio silti olleet missään rahavaikeuksissa.
0Äänestä
26
Sunnuntai-Hesari paneutuu saattohoitoon enemmän kuin viimeisten 20 vuoden aikana yhteensä. Onko jotain suunnanmuutosta viime vuosien raakaan politiikkaan enteiltävissä, vai halusiko Hesari vain ottaa näin jyrkän kannan tärkeään aiheeseen?
Jos inhimilliset arvot palaisivat edes osittain takaisin käyttöön ja arvostukseen tässä yhteiskunnassa, se toisi tuplasti lisää inhimillisyyttä myös lasten kohteluun huostaanottoasioissa ja yleensä lastensuojelussa.
0Äänestä
6
Siirrän osan yhdestä kirjoituksesta myös tänne, koska aiheeltaan sopii molempiin:
"Ennen luokkayhteiskunnan rakentamistalkoita - ei Suomessa tunnettu köyhyyttä, olisi ollut naurettavaa edes puhua sellaisesta - vanhuksia hoidettiin ja annettiin ihmisarvon mukaista saattohoitakin - kouluissa annettiin mukautettua opetusta vain sitä oikeasti tarvitseville - peruskoulu ei syrjäyttänyt nuoria - meillä oli hyvä ja toimiva julkinen terveydenhoitosysteemi, jota oli järjetöntä alkaa romuttamaan - oli itsestään selvää, että KAIKKI saivat tarvitsemansa terveydenhoidon, jopa lapset, toisin kuin nyt - ei tehty laittomia huostaanottoja, vaan lakeja kunnioitettiin ja erityisesti lapsiperheitä tuettiin monin eri tulonsiirroin, jotka nyt on kaikki lakkautettu - ne, jotka oli pakotettu turvautumaan toimeentulotukeen, heidän elinasonsa pysyä kohtuullisena
Siitä huolimatta VALTIO EI OLLUT SEN VELKAANTUNEEMPI kuin nykyään, EIVÄTKÄ KUNNAT KÄRSINEET RAHAPULASTA!!!!!
On järjetöntä heikentää pienituloisten ja heikoimpien (lapset ja vanhukset) asemaa rikastuttamala kaikkein rikkaimpia, sillä siitähän tässä on kysymys jopa lasten kustannuksella. Huvittavinta luokkayhteiskunnan rakentamisessa on ollut se, että ne nuoret aikuiset, jotka ovat ensimmäisen kerran elämässään päässeet suht hyville ansioille, luulevat kuuluvansa kaikkein rikkaimpiin ja ovat innolla nettikeskusteluissakin kannattaneet eriarvoisuuden lisäämistä. "
Mitähän jos tilanteen korjaaminen aloitettaisiin optio- ja omaisuusverojen nostamisella 80-luvun tasolleen. Tietysti suurimpia palkkojen veroja voi kiristää, mutta pelkkä ansiotuloverojen kiristäminen ei riitä tulojen tasaamiseen, koska kaikkein varakkaimmilla ei juurikaan ole ansiotuloja
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
"Epäoikeudenmukaisia tilanteita syntyy silloin, kun toimeentulotukea saava perhe menettää sellaisia etuja, jotka omillaan toimeentuleva perhe saa pitää hyvänään – tulojensa lisäksi."
Niitä tilanteita on paljon, jossa ttt-asiakas menettää sellaiset rahat, jotka toiselle kuuluvat itsestään selvyytenä.
Vieläkö muuten lapsilisä menee valtiolle kaikkein köyhimmiltä? Onko se vieläkin vain hyvin toimeentulevien etuoikeus?
Väittämä siitä, että lapsilisä kuuluisi kaikille, oli pelkkä valhe 1990-luvulla ja vielä 2000-luvun puolellakin. En tiedä, onko tätä epäoikeudenmukaisuutta korjattu vai vieläkö se jatkaa kukoistustaan.
Teini-ikäisteni kesätyöansiot laskettiin koko perheen tuloiksi. Ne siis syötiin porukalla seuraavana talvena, jaettiin sisarusten ja vanhempien kesken, koska tuloraja ylittyi, eikä toimeentulotukea voinut saada. Ihmettelin sossussa, miten on mahdollista, että hyvintoimeentulevien lapset saa säästää kesätyörahat tulevaan amatti- tai korkeakouluopiskeluun, mutta köyhemmät lapset syö ne talvella. Millä nämä köyhemmät lapset sitten opiskelunsa aloittavat yli kakskymppisinä, jos mitään ei ole säästössä. Ihmeellistä, onko tuo sitä lapsen etua. Jos alaikäisenä tekee koulujen lomat töitä, ei saa levätä, niinkuin muut koululaiset, niin kyllä ainakin saadut tulot pitäisi saada omaan käyttöön ja oman tulevan opiskeluajan rahoittamiseen. Niitä kun ei voi se pienituloinen vanhempi mitenkään rahoittaa.
yhteiskunnassa eivät enää köyhien lapset opiskele. On palattu samaan aikaan, jota elettiin joskus 60-70 vuotta sitten.
Ennen 90-luvun lamaa ei köyhyys ollut opintojen este, silloin kaikki voivat opiskella niin pitkälle kuin halusivat, eivätkä kunnat tai valtio silti olleet missään rahavaikeuksissa.
Sunnuntai-Hesari paneutuu saattohoitoon enemmän kuin viimeisten 20 vuoden aikana yhteensä.
Onko jotain suunnanmuutosta viime vuosien raakaan politiikkaan enteiltävissä, vai halusiko Hesari vain ottaa näin jyrkän kannan tärkeään aiheeseen?
Jos inhimilliset arvot palaisivat edes osittain takaisin käyttöön ja arvostukseen tässä yhteiskunnassa, se toisi tuplasti lisää inhimillisyyttä myös lasten kohteluun huostaanottoasioissa ja yleensä lastensuojelussa.
Siirrän osan yhdestä kirjoituksesta myös tänne, koska aiheeltaan sopii molempiin:
"Ennen luokkayhteiskunnan rakentamistalkoita
- ei Suomessa tunnettu köyhyyttä, olisi ollut naurettavaa edes puhua sellaisesta
- vanhuksia hoidettiin ja annettiin ihmisarvon mukaista saattohoitakin
- kouluissa annettiin mukautettua opetusta vain sitä oikeasti tarvitseville
- peruskoulu ei syrjäyttänyt nuoria
- meillä oli hyvä ja toimiva julkinen terveydenhoitosysteemi, jota oli järjetöntä alkaa romuttamaan
- oli itsestään selvää, että KAIKKI saivat tarvitsemansa terveydenhoidon, jopa lapset, toisin kuin nyt
- ei tehty laittomia huostaanottoja, vaan lakeja kunnioitettiin ja erityisesti lapsiperheitä tuettiin monin eri tulonsiirroin, jotka nyt on kaikki lakkautettu
- ne, jotka oli pakotettu turvautumaan toimeentulotukeen, heidän elinasonsa pysyä kohtuullisena
Siitä huolimatta VALTIO EI OLLUT SEN VELKAANTUNEEMPI kuin nykyään, EIVÄTKÄ KUNNAT KÄRSINEET RAHAPULASTA!!!!!
On järjetöntä heikentää pienituloisten ja heikoimpien (lapset ja vanhukset) asemaa rikastuttamala kaikkein rikkaimpia, sillä siitähän tässä on kysymys jopa lasten kustannuksella. Huvittavinta luokkayhteiskunnan rakentamisessa on ollut se, että ne nuoret aikuiset, jotka ovat ensimmäisen kerran elämässään päässeet suht hyville ansioille, luulevat kuuluvansa kaikkein rikkaimpiin ja ovat innolla nettikeskusteluissakin kannattaneet eriarvoisuuden lisäämistä. "
Mitähän jos tilanteen korjaaminen aloitettaisiin optio- ja omaisuusverojen nostamisella 80-luvun tasolleen. Tietysti suurimpia palkkojen veroja voi kiristää, mutta pelkkä ansiotuloverojen kiristäminen ei riitä tulojen tasaamiseen, koska kaikkein varakkaimmilla ei juurikaan ole ansiotuloja