Kyllähän tämä on melkein kuin kissojen kokki-kolmonen -palsta, paitsi että suurin osa koskee ns. valmisruokia. Olen sitä mieltä, että tavan maatiaiskissa ei ole nirso. Pitkälle jalostetut kissa- ja koirarodut kärsivät usein allergioista ja ruoansulatusvaivoista - se ei ole eläinten vaan meidän ihmisten vika, liialla jalostuksella on hyvät eläimet pilattu. Kyllä kai se on eläimilläkin yksilöllinen tuo makuaisti, meidän kissa on selkeästi ilmaissut oman mielipiteensä kissojen ruoista ja vain hyvin harvat kelpuutetaan - valmisruoasta Whiskas -pussukat hyytelössä murekkeet ja raksuina menee Nutron raksut. MUTTA kun kisu saa raakaa lihaa: kieltä, sydäntä, kanaa/kalkkunaa tai katkarapuja ja seitiä, niin jopas menee herkkupaloina kaikki, ja jälkiruoaksi vähän kermaviiliä - nam, nam! Ja entäs jos aamiaisen jälkeen pöytään unohtuu kinkut niin eivät kauan pöydässä happane, on sen verran perso suolaiselle tuo meidänkin kisuli. Eihän mekään syödä joka päivä samaa ruokaa, tökkimäänhän se rupeaa. Rakastakaa eläimiänne ja antakaa niille välillä myös ehtaa ruokaa - lisäksi sitten vaikka marketin pussukoita ja raksut mistä vaan. Kyllä eläinkin arvostaa erilaisia makuelämyksiä, mutta on valitettavasti sen varassa mitä me isännät heille annamme. Hellitään lemmikkejämme ja annetaan niille kunnon sapuskaa.
Monta on mieltä ja makua!
Mami63
2308
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
... Tuosta, että rotukissoilla on enemmän allergioita ja muita vaivoja. Itse en ole törmännyt yhteenkään ruoka-aineallergiseen rotukissaan. Tiedän arviolta 5 maatiaista, jotka ovat tätä nykyä erikoisruokavaliolla allergioiden takia... Voi myös johtua siitä, että maatiaisia aletaan yleensä tietämättömyyttä ruokkia liian viljapitoisilla ruuilla. Vaikea sanoa.
minä olen aina halunnut meille kissoja, ja kun vihdoin sain isäni heltymään, kaikki vain nauroivat päin naamaa, kun yritin ehdottaa löytökissan hankkimista. niinpä sitten hankittiin italiasta abessiinialainen leo. kasvattaja kuitekin kehotti ottamaan kaverin leolle, ja hänellä oli eräs sulo, abessiinialainen beige joka olisi kotia vailla. sulolla oli hieman huono menneisyys, kodista kotiin, reissaamista koko ajan. sulo oli kuitenkin ihana kissa, ja pian sulolle kuitenkin tuli virtsakiviä, ja sitä kautta sulo kuoli 5vuotiaana. kasvattaja kertoi myöhemmin, että kaikki sulon _samanväriset_ eli beiget, mitkä ovat erittäin harvinaisia olivat kuolleen nuorina jos onkinmoisiin sairauksiin. siispä pitkälle jalostetut rotukissat saattavat sairastua helpommin joihinkin sairauksiin.
mutta vieläpä siitä että kissahan ei voi itse määrätä mitä se syö. se syö sen, mitä ihminen ostaa.