Kuherruskauden jälkeen poikakaverini alkoi vedättää ja käyttäytyä ajoittain häijyluontoisesti. Tilanne kärjistyi hänen yritettyään hyökätä teräaseen kanssa kimppuuni. Minulla paloi pinna lopullisesti. Annoin kaksi vaihtoehtoa. Käskin hänen joko välittömästi pakata kamppeensa ja muuttaa pois omistusasunnostani taakseen katsomatta tai sopeutuvan siihen, että minä rupean vanhakantaiseksi perheenpääksi. Poikakaverini kyllä kovasti pyyteli anteeksi, mutta tein selväksi, että pelkkä anteeksi pyytäminen ei riitä.
Nyt elämme jo viidettä vuotta suhteessa, jossa on tuon käännekohdan jälkeen ollut nollatoleranssi poikakaverini vedätysyrityksiä, päänsärkyjä, elvistelyjä, miehistelyjä ja kaikenlaista muuta häiriköintiä kohtaan. Seksuaalinen puoli toimii loistavasti ja muutoinkin sujuu hyvin. Kohtelen häntä hyvin, mutta kuitenkin tehden selväksi sen, että minä viime kädessä päätän meillä asioista. Tilanne on avoimesti saatettu lähipiirimme tiedoksi.
Moni suhde pelastuisi, jos suhteessa olisi mies, joka rohkeasti ottaisi poikakaverinsa palleista otteen. Heikompi pitää taltuttaa.
Nyt elämme jo viidettä vuotta suhteessa, jossa on tuon käännekohdan jälkeen ollut nollatoleranssi poikakaverini vedätysyrityksiä, päänsärkyjä, elvistelyjä, miehistelyjä ja kaikenlaista muuta häiriköintiä kohtaan. Seksuaalinen puoli toimii loistavasti ja muutoinkin sujuu hyvin. Kohtelen häntä hyvin, mutta kuitenkin tehden selväksi sen, että minä viime kädessä päätän meillä asioista. Tilanne on avoimesti saatettu lähipiirimme tiedoksi.
Moni suhde pelastuisi, jos suhteessa olisi mies, joka rohkeasti ottaisi poikakaverinsa palleista otteen. Heikompi pitää taltuttaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ei kai rautanyrkki taas...
Joo noita rimpuilevia epäkypsiä tyyppejä löytyy ja kyllä ne kehittyvät miehiksi, kun pannaan kehittymään. Ja sitten voidaankin olla tasaveroisesti.
Et kai alista häntä? Kämppäkin on sinun - älä nyt hyvä mies kurtisaanipoikaa itselläsi pidä! Suako pitäisi voida kunnioittaa, jos asetelma on hyväksikäyttävä?
Mies hänkin on.
Alistaminen on aina alistamista - mitä järkeä on suhteessa, jossa ei voi olla toisen kanssa tasavertainen kumppani? En voi henk. koht. sietää, jos mua yritetään painaa alas tai mun mielipiteitä mitätöidään. Toimivassa parisuhteessa ei voi olla sellasta periaatetta kuin "vahvemman oikeus". Se ei oo mitään rakkautta tai toisesta välittämistä, vaan pelkkää henkistä väkivaltaa. Yrittäkää nyt herranjesta tulla toimeen muutenkin ku riehumalla puukkojen kanssa tai leikkimällä jotain fuckin' kotityrannia...