Olen 18-vuotias tyttö ja oon kokenu mun elämän aikana fyysistä ja henkistä väkivaltaa miesten ja poikien taholta. Mua ahistaa miehet, en oo ollu kiinnostunu niistä jo pitkään aikaan. Mun elämän aikana oon seurustellu vaan 2 päivää, vaikka oisin halunnu seurustella kauemmin, kuitenkin oon tehny päätöksen et en seurustele ikinä koska en halua. Se jonka kanssa seurustelin kohta 3 vuotta sitten satutti mun niin et mulla ois ollu varmaan oikeus tehä joku valitus siitä, se teki niin väärin mulle ja sitten jätti mut ja meni kihloihin jonkun tytön kanssa. En pysty tänne kirjottamaan mitä se teki. Asia on kuitenki jo vanha ja vaikka kertoisin niin siitä ei tulisi mitään. Kun sain tietää että se poika meni kihloihin joskus vuosia sitten satutin itseäni pahasti, mulla on kädet nyky-päivinä täynnä aivan järkyttäviä arpia. Olen miettiny saiko se ihminen aikaan sen että satutin itseäni. Miks miesten pitää aina vaan satuttaa naisia? Mä en tiiä miltä tuntuu olla rakastettu, mua ei oo ikinä rakastanu kukaan. Multa varmaan puuttuu täysin läheisyydenkaipuu ja kiinnostus ihmisiin. En oo ollu semmonen aina, mutta sitten muutuin semmoseks ja en halua että asiaan tulis muutosta. Mun mielestä yks maailman hirveimmistä asioista on seurustelu ja läheisyys. En siedä semmosia asioita, oon vihannu semmosta. Ihmiset on ihmetelly et mikä minäkin oon ja minä en oo mikään, en oo hetero, en oo lesbo enkä bi.
Miten selittäisin
.........
3247
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
on 3 kilpikonnaa lemmikkinä nuorin on euno toisena kalevi ja vanhin on makkonen
Olen 17 v poika ja kun luin viestisi niin tavallaan minä ymmärrän sinua. Niin paljon tuskaa ja surua miesten takia, niin totta kai se muuttaa sinua huonompaan suuntaan. Kuitenkin voit yrittää ja mennä tutustumaan uusiin ihmisiin koska mä voin kyllä sanoa että kaikki miehet eivät ole pahoja. Ei alkuunkaan. Voin vain kuvitella että miltä sinusta on tuntunut ja tuntuu nytkin. Miehet voivat olla aluksi aika lapsellisia mutta yleensä he kyllä kasvavat siitä pois. Sinun kohdallasi on yksinkertaisesti vaan sattunut pahemman kerran köpelösti, kaikille joskus käy niin jopa miehille.
Mut hei, tsemppiä sulle vaan ja koita pärjätä. Ei se maailma ja ihmiset oo niin paska juttu vaikka alkuun se saattaa tuntuukin siltä. Muuten haluaisitko että alettais juttelemaan mesessä?
Mulla meni toisin päin, tyttö satutti minua - kahdesti. Kuitenkin katson eteenpäin elämässä ja odotan uusia kohtaamisia.