Moi!
Kaikki kasvatustieteen / kasvatustieteen ja aikuiskasvatuksen opiskelijat, kertokaahan kokemuksia opiskeluistanne? Millaset pääsykokeet oli ja mitä siinä kysyttiin? Tänä vuonna Jyväskylän kasvatustieteen koulutukseen on pääsykoekirjana Johdatus kasvatustieteisiin (Rinne, Kivirauma & Lehtinen) ja teksti on aika kuivaa.. Mitä kannattas lukee? Onko vaikee päästä sisään? Millasta opiskelu on? Kertokaahan kaikkee mitä mieleen kyseisestä aiheesta juolahtaa, odottelen mielenkiinnolla vastauksianne. Hakuaikaa on vielä parisen viikkoa jälellä.. Tiedä vaikka vielä joku muukin innostuu hakemaan tarinoidenne innoittamana :)
Kaikki kasvatustieteen / kasvatustieteen ja aikuiskasvatuksen opiskelijat, kertokaahan kokemuksia opiskeluistanne? Millaset pääsykokeet oli ja mitä siinä kysyttiin? Tänä vuonna Jyväskylän kasvatustieteen koulutukseen on pääsykoekirjana Johdatus kasvatustieteisiin (Rinne, Kivirauma & Lehtinen) ja teksti on aika kuivaa.. Mitä kannattas lukee? Onko vaikee päästä sisään? Millasta opiskelu on? Kertokaahan kaikkee mitä mieleen kyseisestä aiheesta juolahtaa, odottelen mielenkiinnolla vastauksianne. Hakuaikaa on vielä parisen viikkoa jälellä.. Tiedä vaikka vielä joku muukin innostuu hakemaan tarinoidenne innoittamana :)
Vastaukset 16
Vanhimmat
Olen lukenut kirjan pari kertaa, ja oon ihan tuskissani, kun en tiedä mitä pitäisi eniten painottaa, itse järkeilin, ettei kasvatustieteilijöiden asuinpaikat (esim. asui 5 ensimmäistä vuotta siellä ja siellä) ole niin tärkeitä, mutta sitten eksyin sivuille, jossa oli pääsykoe kysymyksiä, niin juuri näitä nippeli tietoja siellä kysytään! Aivan mieletöntä mun mielestä, luulin että henkilöiden teoriat olisivat tärkeämpiä...
Tietääkö kukaan missä muualla voisi käydä katsomassa pääsykoekysymyksiä?
Oon kans ettiny netistä ympäriinsä vanhoja valintakoekysymyksiä ja mm. tällaset sivustot oon löytäny:
http://www.helsinki.fi/behav/valinnat/kyskasvaik03.pdf
http://www.joensuu.fi/opiskelu/valintakokeet/kasvatus/kasv01ryhma2.pdf
Oon miettiny et ne kysymykset varmaan on tollasia monivalintoja, se jo hiukan huojentaa oloa, mutta silti tuntuu tosi kauhealta tuo opeteltava tiedon määrä!
Ootko sä löytäny minkälaisia sivuja aiheesta?
Ootko hakenu muuallekin kuin Kasvatustieteen koulutukseen?
Tsemppiä lukemiseen :)
Pyrin ja pääsin kasvikseen Tampereelle vajaa 10 v sitten. Luin pääsykoekirjat (yli 600 sivua) noin kuusi kertaa läpi. Nyt kun katselen pääsykoekysymyksiä, tuntuvat vieläkin todella vaikeilta. En edes maisterin tutkinnon suorittaneena voi ihan joka kohdasta olla varma.
Silloinkin meistä pyrkijöistä (jotka hikoilimme pääsykokeissa) vain joka 7. pääsi sisään.
Mutta opiskelu oli todella mielenkiintoista eikä työttömänä ole tarvinnut olla. Kannattaa sinnikkäästi yrittää. Itselleni oli juuri mun juttu. Tsemppiä! ;-)
Hain Tampereelle kaksi kertaa kyseisellä kirjalla ja tokalla kerralla pääsin. Tosin soveltuvuus lastentarhanopeksi oli tärkeempää mulle ku kirjallisesta tullut pistemäärä.
Mut ainakin Treellä kysyttiin kahtena vuonna peräkkäin niitä teoreetikkojen (siis vanhojen äijien) juttuja esim Bordeau ja Comelius ihan suoraa ilman sovelluksia. Jyväskylässä voi olla eri juttu, mutta toivotaan, että pääset.
Itse tein niin, että kirjotin jokaisesta äijästä A4-paperin mind mapin ja laitoin seinälle riviin aikajärjestykseen. Siinä kun parin viikon ajan aina ohi mennen vilkuili niitä niin hyvin meni..Comelius kyssäristä tais tulla täydet :)
Tsemppiä!
Mullakin alkoi juuri pääsykokeisiin luku ja näyttääpä Johdatus kasvatustieteisiin olevan hieman henkilöhistorioihin keskittyvä. Mitkä teillä parhaat oppimiskäytännöt? Mä ajattelin yrittää nyt vääntää muutaman mind mapin ja selvitä niillä. Mikä ohjeeksi, kun ei nippelitieto mene päähän vaan suuret linjaukset ovat ainoa asia, joka tuntuu tarttuvan..
Luen sitä Siljanderin kirjaa, ja mielestäni se on aika luettelomaisesti kirjoitettu.
Jokaisella aukeamalla on liki toistakymmentä nimeä. Jotenkin tuntuu kovin nimikeskeiseltä tuo koko kirja.
Kaipa se täytyy vaan keskittyä ulkoa opetteluun.
Aika surullista: Kasvatustieteiden opiskelijaksi pääsee hyvällä ulkomuistilla varustettu henkilö.
Missään vaiheessa ei tarkisteta minkäänlaista soveltuvuutta alalle.
Kummallisen behavioristiselle aikakaudelle tuntuu jymähtäneen koko laitos!
Käsittääkseni ainakin Hämeenlinnassa pääsykokeen soveltuvuusosion (siis ryhmätilanteiden, haastattelujen jne.) merkitys lopputuloksessa on 3/4 ja tuo "Johdatus kasvatustieteisiin" on toinen kahdesta kirjasta (joista toinen vaatii suurempien kokonaisuuksien hallitsemista), joten tässä tapauksessa hakijoilta odotetaan onneksi muutakin kuin ulkoalukutaitoa. =)
Hesassa taas karsinta tapahtuu monivalintatestin perusteella. Eli ensin karsitaan kärkijoukko monivalintakokeen perusteella, ja näistä sitten karsitaan ne, joiden loppukoe ylipäätään edes luetaan. Jätin viime vuonna osallistumatta, kun pidin menettelyä outona, mutta sama näyttää toistuvan tänäkin vuonna. Todella, todella hölmö tapa karsia tulevia aineenopettajia tai kasvattajia tai aikuiskasvattajia.
Yksi hyvä opiskelutekniikka on opetella koko kirja ulkoa kolmea päivää ennen pääsykoetta. Sillä tavalla varmistat, että osaat kaiken nippelitiedon ulkoa ja sitten vain äkkiä kaikki paperille, kun aika koittaa. Ja varmasti löytyy kaikki vuosiluvut ja pelit. Eihä noissa pääsykokeissa voida testata kuka on soveltuva mihinkin, varsinkin jos kyse on kirkakuulustelussa.
Kasvatustiede ei ole tiedettä. Kasvatuksen kanssa puuhastelemisestä ei tule tiedettä sillä, että sanan kasvatus perään kirjoitetaan tiede. Hölyn pölyä on se.
nonni, siellä päästiin taas asioden ytimeen
Ensimmäistä kysymystä lähestytään tietoteorian, tieteen sosiologian ja schleiermacherilaisen keskusteluteorian näkökulmasta ja esitetään, että tiede on tietoa tuottava instituutio, joka tuottaa tietoa viimekädessä tieteellisen keskustelun kautta kehittämällä väitteille ja vastaväitteille yhä uskottavampia perusteluja. Tältä pohjalta tieteellä, jotta se olisi eheä keskustelukenttä, on oltava yhteinen kieli ja yhteinen kohde. Olennaisimmat kiistat käydään riittävän yksimielisyyden löytämiseksi siitä, mitä nämä ovat.
Toisen kysymyksen kohdalla esitetään joitakin periaatteita tutkimuskohteen, kasvatuksen käsitteellistämiseksi tutkimuskohteena. Tässä lähdetään siitä, että kasvatusta, kuten muitakin inhimillisen elämän osa-alueita, on tutkittava toimintana. Toiminta voidaan tunnistaa toiminnaksi ainostaan jonkin toimijan näkökulmasta. Näin kasvatus näyttäisi olevan kasvatettavan ja kasvattajan välinen interaktio tapahtuma, jota tarkastellaan kasvattajan toimintana. Edelleen toimintaa voi olla olemassa vain jossakin kontekstissa ja siksi kasvatuksessa on lisäksi otettava huomioon sukupolviseuraannon, kompetenssitarpeiden ja kulttuurirakenteiden muodostama toiminnan konteksti.
Kolmatta kysymystä selvitettäessä otetaan kantaa tieteellisen tutkimuksen tuottaman tiedon luonteeseen ja esitetään, että se on ensisijaisesti kuvailevaa ja enintään toissijaisesti teknisen normin kaltaista. Normatiivis-kriittinen tutkimus todetaan ongelmalliseksi, koska sen kaltaista tietoa ei voida millään erityisesti tieteellisellä tavalla koetella. Tieteellistä tutkimusta legitimoivana käytännöllisenä intressinä pidetään ihmistä luonnehtivan itsetietoisuuden lisäämisen ja ylläpidon tarvetta.
Lopuksi todetaan, että mikäli esitetty hehmotelma vaikuttaa sisäisesti johdonmukaiselsta ja perustellulta, sille on epäilemättä tilausta vaikka faktinen tilanne kasvatustieteessä vaikuttaisikin aivan toisenlaiselta.
Onko kukaann huomannut virheitä mitä tuossa Johdatus Kasvatustieteisiin kirjassa on?? 1. Mun kirjassa väitetään, että Yhteiskunnalliseen korkeakouluun perustettiin kasvatus ja sivistysopin oppituoli vuonna 1946( yhteenveto taulukossa). Rakenteellisen kehityshistorian sivuilla taas puhutan vuodesta 1936. 2. Rakenteelliset kehityshistorian vaiheet on nimetty "väärin" samaisen kappaleen loppuosassa, eroten täten otsikoiden nimeämien vaiheiden kanssa.
Oli vielä muitakin, mutta en juuri nyt muista. Onko kukaan muu huomannut mitään muita epäjohdonmukaisuuksia?
En usko, että kannattaa painottaa nippelitietoihin, vaan yrittää ymmärtää asia kokonaisuutena. Tosin kokeeseen voi tulla joitakin määritelmiä, kuten metakognitio, deklaratiivinen tieto jne. Tuollaiset peruskäsitteet tulisi varmaankin hallita. Kannattaa tehdä aikajana mitä on minäkin aikakautena tapahtunut ja mitkä ukot liittyvät mihinkin aikakauteen, ja mitä he ovat painottaneet.
Tietääköhän kukaan Turun väylähausta, siis kasvatustieteen väylästä? Minkälaisia kysymyksiä siellä on ollut viime vuosina?
Tampereella on kahtena vuonna siitä kirjasta kysytty jotain niistä henkilöistä, toissa vuonna Bourdiexta (kaksi kysymystä!!!) ja viime vuonna Comeniuksesta.
Kuinkas on porukalla kyseiset pääsykokeet menneet?