Valmistuin tässä keväällä sairaanhoitajaksi. Aiemmalta ammatiltani olen lähihoitaja, jona työskentelin 12 vuotta. Lähihoitajana minulla oli aina vakituinen työpaikka ja töitä piisasi, nautin myös työstäni paljon.
Nyt sairaanhoitajan en sitten kelpaakaan enää vakituiseen työsuhteeseen minnekään. Paikkoja on haussa silloin tällöin, mutta menevät ilmeisesti tutuille ja sijaisille. Minulla on ammattikorkeasta todella hyvät paperit, joten siitäkään ei voi olla kyse.
Olenko sitten liian vanha uudeksi työntekijäksi vakituiseen työsuhteeseen? Olen yli neljäkymppinen. Kaikki vakituisiksi valitut tuntuvat olevan reilusti alle 30- vuotiaita. Eikö aikaisempi kokemus ja työura merkitse enää mitään? On kai sitten helpompi palkata ihminen, joka on vielä sen verran vihreä alalla ja elämässä, ettei välttämättä osaa vielä pitää täysin puoliaan ja vaatia kaikkea, mikä hänelle lain mukaan kuuluu. KV-tessin ja PTY:n läpikotaisin tunteva työntekijäkö tuntuu työnantajasta pelottavalta?
Olenkin tässä miettinyt sairaanhoitajan papereideni repimistä ja palaamista lähihoitajan töihin. Ilmeisesti sairaanhoitajia ei sitten todellisuudessa kuitenkaan tarvita! Jos harkitset kypsemmällä iällä kouluttautumista lähihoitajasta sh:ksi - en suosittele!
Nyt sairaanhoitajan en sitten kelpaakaan enää vakituiseen työsuhteeseen minnekään. Paikkoja on haussa silloin tällöin, mutta menevät ilmeisesti tutuille ja sijaisille. Minulla on ammattikorkeasta todella hyvät paperit, joten siitäkään ei voi olla kyse.
Olenko sitten liian vanha uudeksi työntekijäksi vakituiseen työsuhteeseen? Olen yli neljäkymppinen. Kaikki vakituisiksi valitut tuntuvat olevan reilusti alle 30- vuotiaita. Eikö aikaisempi kokemus ja työura merkitse enää mitään? On kai sitten helpompi palkata ihminen, joka on vielä sen verran vihreä alalla ja elämässä, ettei välttämättä osaa vielä pitää täysin puoliaan ja vaatia kaikkea, mikä hänelle lain mukaan kuuluu. KV-tessin ja PTY:n läpikotaisin tunteva työntekijäkö tuntuu työnantajasta pelottavalta?
Olenkin tässä miettinyt sairaanhoitajan papereideni repimistä ja palaamista lähihoitajan töihin. Ilmeisesti sairaanhoitajia ei sitten todellisuudessa kuitenkaan tarvita! Jos harkitset kypsemmällä iällä kouluttautumista lähihoitajasta sh:ksi - en suosittele!
Vastaukset 7
Vanhimmat
jos tänä keväänä olet valmistunut sh:ksi niin eihän sitä yleensäkään heti vakipaikkaa saa, siis kun puuttuu sh:n tehtävistä vielä kokemus. ikä ei liene este!
Olen kiinnittänyt huomiota samaan asiaan: työnantajat hakevat mieluiten alle 30v, hoikkia, vaaleita, dynaamisia ja hyvännäköisiä naishoitajia.
Keski-ikäisenä ja lievästi ylipainoisena myös meikäläisen on aika vaikea kilpailla työmarkkinoilla näiden super-ihmisten kanssa vakipaikoista. Työnantaja haluaa mallihoitajan edustamaan firmaansa- joko yksityistä tai julkista. Siinä ei todistusten arvosanoilla ole mitään tekoa, kun pärstäkerroin ratkaisee. Turhaan on tullut pinnisteltyä joo.
Ja jos valitat päätöksestä, jos olet jäänyt toiseksi vastavalmistuneen päästyä virkaan/työsuhteeseen johon sinulla on enemmän pätevyyttä, voi työnantaja helposti vedota klassiseen lausahdukseen: "työsuhteeseen valitsemme mielestämme tehtävään sopivimman hakijan", eli sen kenen pärstä nyt sattuukin eniten miellyttämään.
Keväällä valmistunut eikä vieläkään vakivirkaa...onko tuossa jotain tavatonta?
Kyllä mulla kesti se pari kolme vuotta saada vakipaikka duunista vaikka LH/SH tutkinnot taskusta löyty, paikassa olin pidetty tekijä ja ikää oli alle kolmekymmentä. Ei vakipaikat kuitenkaan mitään automaatiota ole varsinkaan tällä alalla.
En tiedä, mistä olet paikkaa hakenut, mutta ainakin itse osastonhoitajana arvostan vanhempien hoitajien työ- ja elämänkokemusta. Jopa monissa tutkimuksissa on todettu, että yli 40-vuotiaat ovat sitoutuneempia ja tyytyväisempiä työhönsä kuin heitä nuoremmat.
Toki riippuu aivan persoonasta, mutta omassa työpaikassani vakituiseen toimeen on valittu jopa viisikymppisiä, tosin myös alle kolmikymppisiä. Työyhteisössä pitää olla monenikäisiä hoitajia. Ulkonäöllä ei ole väliä, kunhan on siisti ja asiallisen näköinen.
Tuohon kv-tessin ja pty:n tuntemukseen sanon vain sen, että sieltä on hyvä opetella ulkoa myös ne työntekijän velvollisuudet. Tiedän monen työnantajan, itseni mukaanlukien, karsastavan tyyppejä, jotka tietävät vain oikeutensa ja ovat niitä jatkuvasti penäämässä mutta viis veisaavat vastavuoroisuudesta ja joustavuudesta.
Toivottavasti valintasi ei ole viimeksimainitusta kiinni. Ikä ei ole este.
"Tuohon kv-tessin ja pty:n tuntemukseen sanon vain sen, että sieltä on hyvä opetella ulkoa myös ne työntekijän velvollisuudet. Tiedän monen työnantajan, itseni mukaanlukien, karsastavan tyyppejä, jotka tietävät vain oikeutensa ja ovat niitä jatkuvasti penäämässä mutta viis veisaavat vastavuoroisuudesta ja joustavuudesta.
Toivottavasti valintasi ei ole viimeksimainitusta kiinni"
Kirjoittiko alkuperäinen,että on oikeuksiaan penäävä, velvollisuuksiaan karttava???? Paljastitpa oman hölmöytesi osastonhoitajana,kun oikein kerrot epäileväsi heti tällaista.
Totuushan on, että mitä tietämättömämpi työntekijä, sitä mieluisampi höynäytettävä osastonhoitajille! Työehtosopimuksen osaavana ja itsekin johtamiskoulutuksen läpikäyneenä tietää mitä on hyvä johtajuus ja osaa katsella ihan eri silmillä omaakin pomoaan.
Et ole liian vanha. Joskus jonkin menettäminen voi johtua siitä, että parempaa on tulossa. Mieti missä työssä todella viihtyisit, tee siitä vaikka sellainen unelmakartta seinällesi. Ja PAM kohta se voikin olla toteutunut. Itse olen hiukan miettinyt lääkikseen hakemista, koulutusta on jos jonkinmoista jo takana ja ikää on, mutta haavehan se on ja ehkä toteutan sen. Who knows, vaikka ikää onkin jo 37v.
Sitä äkkiä jumiutuu pieniin piireihin. Omaan pikku paikkakuntaan. Ja jos sieltä tulee pakit alkaa epäillä jo itseään ja koulutustaan yms. Mutta jos on auto/bussi/vr voi mennä minne vaan... Hakemaan kokemusta ja ehkä sitä arvostettaisiin jo siellä kotipaikkakunnallakin, jos sinne vielä haluaisi mennä..