Ruotsi on mielestäni aika hiton vaikea kieli. Englannin numeroni on 10, mutta ruotsin vain 7. Kaikki säännöt ym. on hiton vaikea muistaa. Etenkin deklinaatiot! En koskaan oppinut niitä oikein kunnolla
Ruotsi vaikeaa
näin mennään
9767
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
oo onnellinen et tiiät etes mitä on deklinaatiot tai ylipäätään koko sanan...
Enkun osaan aika hyvin mutta ruotsi sekoittaa enkkua, ja ruotsia en osaa kuin sen verran onneksi että en jää siitä luokalle. Mutta ei sekään kaukana ole.
RUOTSI ON PERSEESTÄ. RUOTSIA EI TARVITSE EDES TYÖELÄMÄSSÄ. RUOTTALAISET OSAA HELVETIN HYVÄÄ ENGLANTIA.
on 4.000 - 5.000 ns. "kaksikielistä", joiden on mahdoton oppia suomea edes sen vertaa, että he pärjäisivät ruokamarketissa - siksi sinunkin on luettava pakkoruotsisi.
Englanti on tärkeää, kaikissa muissa maissa on englanti pakollinen, vain Suomessa ruotsi. Se on kumma.
Puhuvat laiskat ja ennakkoluuloiset oppilaat. Ruotsia pystyy oppimaan kuka tahansa.
T. Saksaa ykkösluokasta opiskellut
Vitu nörtti painu perseesee
"Ruotsi vaikeaa", mutta valtava etu ruotsinkielislle:
*****
Opetushallituksen julkaisusta "Koulutuksen määrälliset indikaattorit" (Wera) ja Tilastokeskuksen väestötietokannoista on laskettavissa yliopistoihin hyväksyttyjen ja yliopistopaikan saaneiden osuudet.
Enemmän kuin joka toinen (52 %) ruotsinkielisistä nuorista pääsee yliopistoon, suomenkielisistä vain joka neljäs (27 %). Kyseessä ovat nimenomaan äidinkieleltään ruotsinkieliset oppilaat (Opetushallituksen luettelo). Tärkeimmät syyt ruotsinkielisten huimaan yliedustukseen ovat ruotsinkieliset yliopistot, Åbo Akademi (7.500 opiskelijaa) ja Svenska handelshögskolan (2.300 opiskelijaa) sekä kuuden (6!) kaksikielisen yliopiston kielikiintiöpaikat ruotsinkielisille.
Lisäksi järjestelmään on rakennettu piilokielikiintiöjärjestelmä ruotsinkielisille. Ruotsinkieliset pääsevät jopa 10 pistettä huonommalla pääsykoetuloksella yliopistoon kuin suomenkieliset. Moni lahjakkaampi suomenkielinen jää tämän vuoksi ilman yliopistokoulutusta. Lisäksi suomenkielisiä kiusataan pakkoruotsilla peruskoulusta yliopistotutkintoihin.
Ruotsinkielisiä 20–22-vuotiaita on 3.200 eli 4,9 % koko maan samanikäisistä. Kuitenkin opetusministeriön suunnitelmassa vuodelle 2012 ruotsinkielisille on varattu 6,7 prosenttia yliopistojen aloituspaikoista:
Esimerkiksi yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla ruotsinkielisten osuus on 9,2 %. Vuosina 2000–06 yliopistoihin on päässyt 51–55 % ruotsinkielisistä hakijoista, mutta suomenkielisistä vain 26-27 %. Yliopistoihin hyväksyttiin vuosina 2005–06 yhteensä 24.990 opiskelijaa, josta 4,9 prosenttia merkitsisi 1.225 paikkaa, mutta vuosittain hyväksyttyjen ruotsinkielisten määrä on joka vuosi 1.680 eli 455 yliopistopaikkaa yli väestöosuuden.
Itse asiassa ruotsi on yksi maailman helpoimmista kielistä, mutta se tuntuu teidän mielestänne vaikealta, koska kuulette sitä niin vähän kaikkialta telkkareista ja muista(verrattuna vaikka englantiin). Ruotsi ei ole todellakaan ole turha kieli, mutta muistakaa, että englanti on silti tärkeämpää.