Vesiosuuskunnan liittymismaksusta
Rakentaja maksaa liittymismaksun liittyessään vesiosuuskuntaan, kun hän tarvitsee vettä.
Teoriassa sama rakentaja voi laajentaa useampiakin kertoja elämänsä aikana. Pinta-alaan perustuvassa laskentatavassa hän joutuu aina maksamaan liittymismaksua lisää, koska asuntopinta-ala lisääntyy. Koskaan ei ole liittynyt lopullisesti vasilaitokseen. Näin useat vesilaitokset perivät liittymismaksuja tälläkin hetkellä. Ja rahaa tulee kasoittain laariin vaikka mitään ei tartte liittymassä tehdä. Ei muuta kun laskun kirjoittaa. Mielestäni tämmöinen on
osuuskuntalain vastaista toimintaa.
Osuuskuntalaissa sanotaan että liittymsmaksu maksetaan, kun liitytään osuuskuntaan tai kun osuusmaksujen määrää lisätään. Em. tapauksessa ei ole kummastakaan kysymys. Lisäksi osuuskuntalain henki on että liittymismaksuilla katetaan liittymän rakentamiskustannuksia.
Nykyinen ei millään tavalla liity rakentamiskustannuksiin.
Rakentaja maksaa liittymismaksun liittyessään vesiosuuskuntaan, kun hän tarvitsee vettä.
Teoriassa sama rakentaja voi laajentaa useampiakin kertoja elämänsä aikana. Pinta-alaan perustuvassa laskentatavassa hän joutuu aina maksamaan liittymismaksua lisää, koska asuntopinta-ala lisääntyy. Koskaan ei ole liittynyt lopullisesti vasilaitokseen. Näin useat vesilaitokset perivät liittymismaksuja tälläkin hetkellä. Ja rahaa tulee kasoittain laariin vaikka mitään ei tartte liittymassä tehdä. Ei muuta kun laskun kirjoittaa. Mielestäni tämmöinen on
osuuskuntalain vastaista toimintaa.
Osuuskuntalaissa sanotaan että liittymsmaksu maksetaan, kun liitytään osuuskuntaan tai kun osuusmaksujen määrää lisätään. Em. tapauksessa ei ole kummastakaan kysymys. Lisäksi osuuskuntalain henki on että liittymismaksuilla katetaan liittymän rakentamiskustannuksia.
Nykyinen ei millään tavalla liity rakentamiskustannuksiin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kyllä olen samaa mieltä. Sen verran olen osuuskuntalakiin törmännyt että rohkenen olla kysyvän kanssa samaa mieltä. Osuuskuntalain tuntijat voisivat antaa tyhjentävän vastauksen.
Kyllä se taitaa olla ihan yleinen ja jopa ympäristöministeriön määräämä käytäntö. Oletuksena on varmasti se että jos neliöitä lisätään niin myös vedentarve lisääntyy ja eteen voi tulla tilanne jossa verkoston kapasiteetti ei riitä ja sitä joudutaan laajentamaan ja tämä laajennuskin on rahoitetava jollain.
sitä en ymmärrä, että pinta-alaan lasketaan myös vesipisteettömät rakennukset, esim ulkovarastot. Ne nyt ei sitä vedenkulutusta kiinteistöllä lisää. Eri asia tietenkin, jos siellä olsii vesipiste.
En tiedä miten teidän kunnassa/kaupungissa toimitaan mutta meillä alaan lasketaan ainostaan rakennukset joissa on vesi- ja viemäriliittymä.