Rohkenin mennä lavatanssikurssille joka alkoi tangolla. Hieno laji. Nyt vaan niin että
askeleet menee hienosti mutta heti kun se tärkein eli musiikki alkaa soida tipun kyy-
distä, se ykkönen ei löydy,menee haahuiluksi eikä tiedä mistä alkaa.
Olisihan joitakin pikaisia neuvoja? kurssi jatkuu jo viikonloppuna
askeleet menee hienosti mutta heti kun se tärkein eli musiikki alkaa soida tipun kyy-
distä, se ykkönen ei löydy,menee haahuiluksi eikä tiedä mistä alkaa.
Olisihan joitakin pikaisia neuvoja? kurssi jatkuu jo viikonloppuna
Vastaukset 21
Vanhimmat
aloita kolmosella
Tangon alkeita tanssittaessa ei kannata erityisemmin yrittääkään löytää tahdin ykkösiskuja. Oleellista on oppia erottamaan tahdin parittomat iskut (1. ja 3. isku) parillisista iskuista (2. ja 4. isku). Tanssin voi aloittaa aivan yhtä hyvin niin tahdin ensimmäisellä kuin kolmannellakin iskulla. Tämä seuraa siitä, että tangotanssin perusaskelikko ja tangomusiikin tahdit eivät ole yhtä pitkiä.
Tangon perusaskelikko (hi-das, hi-das, nop, nop) on kuuden iskun mittainen, joten kahden perusaskelikon yhteispituus on 12 iskua eli yhtä pitkä kuin kolme 4 iskun tahtia. Tästä syystä perusaskelikko alkaa vuorotellen tahdin ensimmäisellä ja kolmannella iskulla:
(1)hi-(2)das, (3)hi-(4)das, (1)nop, (2)nop,
(3)hi-(4)das, (1)hi-(2)das, (3)nop, (4)nop,
...
Perusaskelikkoa ei ole siis edes mahdollista aloittaa aina tahdin ensimmäisellä iskulla.
Parittomien ja parillisten iskujen erottaminen toisistaan on yleensä varsin helppoa (parittomat iskut ovat painollisempia eli voimakkaampia kuin parilliset iskut, uudet soinnut alkavat parittomilla iskuilla, basso tai vastaava soittaa usein vain parittomia iskuja, jne.), eikä tuota useimmille ihmisille kuvin suurta vaikeuttaa.
Haastavampaa saattaa alussa olla saada keho liikkumaan musiikin tahtiin. Tähän auttaa lähinnä harjoitteleminen. Kuuntele musiikkia ja yritä kävellä musiikin tahtiin sekä rauhallisesti (vastaa tangon hitaita askeleita, joten askelten tulisi osua musiikin parittomille iskuille) että ripeästi (vastaa tangon nopeita askeleita, joten askelten tulisi osua musiikin kaikille iskuille mieluiten siten, että miehen vasemman ja naisen oikean jalan askel osuu musiikin parittomille iskuille). Kun sekä sekä hitaat että nopeat askeleet onnistuvat musiikin tahtiin, voit alkaa harjoitella tangonperusaskelikon (hi-das, hi-das, nop, nop) tanssimista musiikin tahtiin, ja kun tämäkin toimii, voit alkaa harjoitella parin kanssa samaa.
On myös palattu vielä 50 ja 60-luvuillakin tanssittuun tapaan missä askeleet oli aika vapaita. Hitaiden kahden iskun kestoisten määrä oli yleisesti yksi, kaksi, kolme, tai neljä hidasta askelta peräkkäin ja nopeita askellettiin yleensä kaksi askelta, aika usein myös neljä, mutta myös enemmänkin tilanteen mukaan ja aina parillinen määrä. Myös hitaita voi olla enemmän kuin edellä mainittu neljä. Hitaan askeleen ensimmäinen isku on aina pariton eli ykkönen tai kolmonen ja nopeiden askelparinparin ensimmäinen askel on aina ykköselle tai kolmoselle. Mitään askelluskaavaa ei ole välttämätöntä käyttää, kun muistaa edellämainitut säännöt.
Kun nykyisin opetetaan tätä vapaita askelia, niin usein hylätään kokonaan HHNN-sarja opetusteknisistä syistä. Yksi opetuksessa käytetty tapa on ollut se, että sallitaan esimerkiksi seuraavat sarjat: HHHNN tai HNN tai näiden yhdistelmät HHHNNHNN tai HNNHHHNN. Kun tanssi alkaa toimimaan näillä opetuskaavoilla niin sen jälkeen sallitaan myös HHNN kaavan askellus ja sen vaihto HNN askelluksen avulla "väärälle puolelle" ja HHNN askelluksen sijoittaminen vapaaseen askellukseen.
On ollut tangolle eduksi, kun sen opettaminen vanhalla perinteisellä vapaalla askelluksella on lisääntynyt jo alkeiskursseista alkaen. Sama vapaampi askellus toimii hyvin myös hitaaseen foksiin. HNNHNN tai NNHNNH askelusta voikin pitää hitaan foksin perusaskelluksena.
Kiitos, voisitko viellä vaikka youtubesta listata meille tumpeloillo
tangoja joista hokataan se lähtö!
ÄLÄ lopeta, kertaa ja kertaa, kyllä se sieltä lähtee, ja jos ei lähde, vaihda opettajaa.
Kumma että aloittivat yhdellä vaativimmista tansseista! Tangossa riittää sarkaa opetella moneksi vuodeksi, eikä vielä sittenkään voi kehua retostella taidoillaan! Toiset oppivat nopeammin, toisilla kuvioiden omaksumiseen menee enemmän aikaa.
Tangon opettelussa olisi eduksi, jos olisi sitä jonkin verran tanssinut jo aiemmin. Tanssin aloitus on tällöin helpompaa, eikä tule vahdittua millä kohtaa sen vaihtoaskeleen ottaa. Kannattaa käyttää myös ns. mielikuvaharjoitteita, eli tango-musiikkia kuuntelemalla tanssii tangoa ajatuksissaan.
Myös Suomen Lavatanssicupin tangokilpailuista saa varmaan jotain irti, näkee ainakin miten tangoa kuuluisi tanssia... (Unto Monosen Muistokilpailu Somero Teeriharju 13.11.2010).
niin, tai sitten menee ihan väärille raiteille kun alkaa omaksua näiden lavatanssikilpailuiden kilpailijoiden tyyliä, mikä ei mielestäni kuulu tanssilavoille. Mennään ja pyöritään kyynerpäät korkella muista yhtään välittämättä. Valitettavasti nämä "medihelit", jotka eivät ole pärjänneet oikeissa tanssikilpailuissa, kuvittelevat sitten olevansa jotain kuninkaita tanssilavoilla, vaikka paras paikka heille olisi joku oman kerhon harjoitustlla missä he eivät aiheuttaisi muille tanssijoille ongelmia.
Selvästikään et "hjp" ole ollut seuraamassa Lavatanssicupin kilpailuja! Kerrankin paikalla olleena saattaa jo todeta tanssijoiden kyvyt. Lavatanssikisoja ei tulisi verrata kilpatanssiin, eihän niillä ole juurikaan yhtäläisyyksiä! Eräskin pari tuli tangossa toiseksi tanssittuaan "liian kilpatanssimaisesti"! Tuo kuvaa hyvin lavatanssin luonnetta läheisine kosketuksineen ja tiiviillä tunnelmillaan.
Väitän, että tanssipaikoilla enemmän kolaroivat ne, jotka harrastavat kilpatanssia. Tila ei kerta kaikkiaan riitä heidän kuvioilleen. Lavatanssissa sen sijaan tanssitaan aina tunnelmallisesti, tilan mukaan.
Mielenkiintoinen väittämä tuo "paras paikka heille olisi joku oman kerhon harjoitustlla missä he eivät aiheuttaisi muille tanssijoille ongelmia"! Miksi lavatanssissa kisaavat aiheuttaisivat muille tanssijoille ongelmia? Siksikö että osaamme tanssia paremmin, kuin keskiverto tanssijat? Vaiko siksi, että osaamme käyttää lattian tilan keskivertotanssijoita paremmin?
Jos haluaa välttää lavatanssissa kisaavia tai lavatanssia muuten vain kerhoissa harrastavia, ei taida kovin montaa tanssipaikkaa löytyä!
Lavatanssikilpailijat osaa tanssia tilan ja tanssijoiden määrän mukaan. Tunnet alemmuutta heidän tanssitaitoaan kohtaan.
Foksimainen tango on yksi helpoimmista tansseista. Olkoon mikä tanssilaji tahansa niin varsinainen tanssin oppiminen lajinmukaisesti on aina vaikeampaa kuin pelkän "perusaskeleella kävelemisen" oppiminen. Ja jos tarkkoja ollaan niin ei se foksikaan mikään helppo ole. Vaikka kuinka puhutaan perinteisestä suomalaisesta tangosta, niin varsinainen suomalaisen tangon historia on aika lyhyt. Suomalaisen tangon historia on samaa kuin foksin historia tangomusiikkiin "kävellen erilaisia askelia", siitäkin huolimatta vaikka suomalainen tangomusiikki on ollut aina oikeaa tangomusiikkia - oikeaa suomalaista marssitangoa. Eli perinteinen suomalainen tango on toiminut eräänlaisena helppona "sisäänheittotangona" ja kaikki ovat osanneet sitä tanssia. Kun tanssimisen luonne muuttui usein koko iän kestäväksi harrastukseksi, niin siinä vaiheessa tango eriytyi helposta foksista ja käytännössä kaikki tanssijat tanssivat selvästi foksista eroavaa "oikeaa" tangoa. Oikea tangomaisesti tanssittu tango on myös aikaisempaa foksitangoa selvästi vaikeampaa, ja tämän seurauksena tango menetti "helpon sisäänheittotanssin" aseman helposti opittavana tanssina. Mielestäni tangon voi edelleenkin opetella helppona foksitangona ja kokemuksen lisääntyessä se kehittyy, kuin itsestään persoonalliseksi "oikeaksi tangoksi".
Höpö, höpö, teille molemmille. Kylläpä taisi kalikka osua pahaan paikkaan, kun teidän pitää jopa alkaa analysoimaan minun alemmuuden tunnettani, no, tuohan kuvastaa vain teidän asennetta muita tanssijoita kohtaan, mutta sehän oli tiedossa. Sen verran tango sujuu etten koe joidenkin tanssitaitoa ongelmaksi, mutta kyllä näitä itseään täynnä olevia "lavatanssikilpailijoita" on tullut ihan riitävästi väisteltyä lavoilla, koskaan ei voi tietää sitä mihinkä suuntaan se seuraava pyrähdys on, kerrankin sama "propelli" pyörähti kahdesti peräkkäin, kyynärpäät korkealla päin, vaikka tein stopin nähdessäni hänen peruutuksen, kun ei hän välitä yhtään muista tanssijoista. Ehkä et sitä itse pidä ongelmana muille, eihän kukaan ongelman aiheuttaja tietenkään huomaa sitä, kun on niin keskittynyt siihen omaan erinomaisuuteensa, muut pois alta kun mestari tulee. Toki tanssiseuroissa on myös sellaisia ukkoja jotka osaavat huomioida muut, jopa lähes yhtä hyvin kun ns. tavalliset tanssijat.
Useitakin kyynärpäät korkealla ja laajoja kaaria tekeviä tanssijoita lavoilla on, mutta eivät ole lavatanssikilpailijoita. Hankalinta on kun alkavat tekemään niitä laajoja kyynärpäät korkealla kaariaan etenevää tanssia tanssivien edessä ja aika usein vielä yllättäen. Toinen hankala piirre syöksytyyppiset askelssarjat ja niitä tanssitaan usein kyynärpäät edellä tai leveällä. Varsinkin Länsi-Suomen suunnalla tyyli on ollut aika yleinenkin. Ovat onneksi sen verran "tuttuja", että niitä varoo luonnostaan. Vanhat alan edustajat ovat alkaneet hillitsemään kyynärpäitään, mutta tilalle on tullut entistä hankalampia uusia "tyylin taitavia tanssijoita". Buggista näyttää muodostuvan samojen tyyppien toimesta todella hankala tanssi, koska etenevyys on mitä sattuu. Jostain syystä etenevän buggin ideaa ei suomessa osata omaksua, vaikka sitä mielestäni hyvin opetetaan. Buggin osalta tilanne on erityisen hankala. Nämä edestakaisin paikallaan "etenevää" buggia tanssivat ovat usein myös kauan "mukamas etenevää buggia" tanssineet ja vauhti on myös sen mukainen - myös tanssin kulkusuuntaa vastaan ja se on mielestäni vastuutonta kokeneilta tanssijoilta.
"hjp":n profiili nimittäin! Vanhempi mies-henkilö, joka tanssii vain muinoin opeteltuja tansseja perusaskeleilla, eikä suostu edes harkitsemaan tanssitaitonsa päivittämistä! Häntä häiritsee suunnattomasti kanssa-tanssijansa, jotka ovat kurssittaneet itsensä nykypäivän tasolle. Ei osaa tietenkään fuskua, foksillahan hänen mielestään pärjää ihan hyvin! Bugga on hänen mielestään ruotsalaisten keksimä vitsaus, jota täälläkin hänen harmikseen "muutamat" tanssivat. Lattareita ei suostu myöskään edes harjoittelemaan, eiväthän tuollaiset tanssit kuulu hänen mielestään lavatansseihin.
Näitä "hjp":n kaltaisia "jääriä" on pilvin pimein. Voidaan jopa väittää, että juuri nämä kaavoihinsa kangistuneet kävelijät ja hiihtäjät ja ainaiset luistosta valittajat ovat juuri se ryhmä, joka häiritsee tanssin sujuvaa etenemistä!
Oletko "hjp" niitä, jotka hiihtelevät sylitanssiotteella stand-alueen poikki ajatuksella "saan tanssia missä haluan"? Teikäläisiä piisaa joka illalle, ette edes tajua hienovaraisia vihjaisuja lajikohtaisista alueista. Olettekohan ikinä niistä edes kuulleet, eihän tuollaisista ollut puhetta muinoin, kun ns. kädenalitansseja ei vielä tanssittu!
Oletpas sinä katkera kun joku, tällä kertaa minä, uskallan arvostella tiettyä "tanssiporukkaa", voi voi, ja varmasti katkeruutesi vain lisääntyy kun kerron että mitkään noista helvetin huonoista arvauksistasi ei osu oikeaan. Jos näkisin sinut niin nauraisin! Jos nyt välttämättä haluat tietää, niin normaalisti lähden fuskulle, jivelle, buggille, salsalle, samballe, cha-challe, rumballe, ja tietysti nuo perinteiset menee, ja kuule, ihan vielä kunkin tanssilajin omilla askelilla. Lisäksi kuulun niihin jotka huomioivat myös muut tanssijat, annan tilaa muille, enkä häiritse muita, kuten eräät.
Keksippä nyt jotakin uutta mistä voisit minua syyttää! Oletkos ikinä kuullut että muutkin kun tanssiseuralaiset voivat osta tanssia?
En ole katkera lainkaan, vaikka kannan ottoni siltä sinusta kuulosti. Toisinaan intoutuu kirjoittamaan hetken mielijohteesta vaikka mitä, lauseet ruokkivat toisiaan ja alkuperäinen ajatus saattaa vähän luisua raiteeltaan. Niinhän täällä valtaosa tuntuu kirjoittavan, ajatuksia ei riittävästi selkeytetä, jotta viestistä tulisi järkevä ja asiallinen. Kirjoitetaan vain sen hetken mielijohteesta, ei harkitusti. Mutta se siitä!
On tosiaan vaikea, jopa mahdotonta arvailla, millainen ihminen viestin on kirjoittanut. Jos alkaa arvailemaan henkilön profiilia, kuten minäkin sorruin tekemään, saatetaan mennä pahemman kerran "metsään"! Toisethan kirjoittavat täällä harkitusti, provomaisesti saadakseen aikaan keskusteluja tai pikemminkin eripuraa. Tuolla en tarkoita sinua "hjp" :) . Jos tuollaisesta viestistä aletaan miettiä kirjoittajan tyyppiä, henkilöä, ollaan "patti"-tilanteessa, joka ei johda mihinkään. Tai saattaa johtaa "sivuraiteille".
Lavatanssijat ja kilpatanssijat (tai oikeammin kilpatanssia harrastavat) ovat täällä aina olleet "tukkanuottasilla". Samoin ovat perinteisten tanssien ja ns. kädenalitanssien harrastajat aina eri mieltä kaikesta tanssiin liittyvästä. Sitten on niitä, jotka ovat opetelleet joitakin uusia tansseja ja ovat omasta mielestään niissä tosi hyviä ja tanssivat sen mukaisesti vallaten suurin piirtein koko lattian.
Vaikka oltaisiinkin hyviä tanssimaan, ei silti pidä vallata liian isoa tilaa muutenkin ahtaalta lattialta. Tällöin saa aikaan vain eripuraa ja kiukkuisia katseita. Tarpeeksi itseään kurssittaneet osaavat ottaa myös muut tanssijat huomioon ja tanssivat aina olemassa olevassa tilassa. Tuota eivät tosin tunnut aina osaavan edes ne edistyneemmät kanssakurssilaiset!
Minä tanssin myös mainittuja tansseja, mutta en pidä edellä mainittujen "tilan valtaajien" tanssityylistä. Eli samoilla linjoilla liikutaan kuitenkin...
Hyvää tanssisyksyä kaikille tanssin harrastajille!
Tangossa ei oikein ole mitään perusaskelta, se on sellaista tunteen mukaan askeltamista.
Silloin kun daamin kanssa natsaa yksiin niin siitä syntyy tango.
Kaavamainen tango on kammottavaa.
Katselin tuossa kesän aikna parit vanhat elokuvat joissa oli tanssikohtauksia, kuvausvuodet -52-56.
Kohtausten tanssijat olivat epäilemättä aikansa tyypillisiä tanssijoita ja kohtauksissa tanssittiin nimenomaan tangoa. Kuitenkin kaikki parit menivät hhnn-askelluksella vaikka tälläkin palstalla aina sanotaan, että silloin tanssittiin jotain vapaata tangoa. Saman huomion olen tehnyt aikaisemminkin.
Eläviän kuvien ja vanhempien sukulaisten mukaan tangon tanssiminen silloin ei ollut yhtään "vapaampaa" kuin nykyisinkään. Kuka narraa?
Ei kukaan narraa. Yksi versio mitä tanssittiin aika runsaastikin oli h,h,n,n, askelista mutta siihen tanssittiin jonkin verran myös ns. aloitusjalkaa vaihtavaa vaihtoaskelta h,n,n, tai h,h,h, mikä vaihtoi kaavan alkamaan oikealla jalalla ja se nopeiden askelten järjestys vaihtui eli tanssittiin myös vasen jalka oikean viereen eli väärälle puolelle. Vielä 50-luvulla tango ei ollut kehittynyt yleiseksi ja myöhemmin lähes yksinomaan tanssituksi foksitangoksi, vaan tangossa oli vielä ns. estraaditangon eli show-tangon piirteitä. Olihan tango suosittu näyttämötanssi silloin kun kabaree oli suosittua viihdettä. Näyttämölle tango aluksi suomeen tulikin.
50/60-luvuilla tangoa tanssittiin runsaasti myös ainoastaan hitailla askelilla ja tanssillisuutta siihen haettiin edestakaisella painonvaihdolla ja taakse otetuilla askelilla. Eli muutama askel eteen ja sama taakse, mutta pyrittiin kuitenkin jonkin asteiseen etenemiseen.
Käsitykseni mukaan "vapaata tangoa" on aina tanssittu jonkin verran, mutta aika vähiin se todennäköisesti hiipui 60/70-lukujen tungostansseissa. Tango on ollut aina ainakin jonkin verran vapaata ja sitä on tanssittu useammallakin tyylillä. Varsinaisten tangon harrastajien tanssi on ollut lähes poikkeuksetta yleensä "vapaata tangoa".
Olen oppinut 60-luvulla h,h,n,n askelluksisen tangon ja siihen aloittavaa jalkaa vaihtavan h,n,n, "vaihtoaskelsarjan". Mutta varsin pian askellus muuttui käytännössä vapaaksi. Pyrin käyttämään vapaata askellusta myös tungostansseissa - tungostansseja lähes aina 60-luvun tanssit olivat.
Mutta mutta...
Sepähän tässä mietityttää, että 50-luvun filmeissä - myös dokumenteissa - mennään aina hhnn-askelluksella, siis ihan samaa kuin missä tahansa tanssipaikassa ja lähiökapakassa tänä päivänä.
Kuntele tangoa paljon! Liiku sen rytmiin arkena ja kaikkiallla missä voit. Se vie sun liikekinetiikan ja mahdollistaa lihas motoriikan kuulemaasi. Tanssin pakkooppiminen kurseilla ja opetuksessa on sitten seuraava vaihe aikanaan. Sekin on vain mahdollistava välivaihe.
Joku kehitti tangon askeleen
http://youtu.be/_jH06IvPno8
kävelystä ja vei silloiset sekä nuorten- että vanhaintanssijat ihmeelliselle ja siten kauhean jännittävälle hiiviskelyhiihtelymatkalle täysin yleisestikin himoitun sekä nuorten- että vanhaintanssitunnelman alkulähteille. Ei siis ole mikään ihme, että vielä tänäkin päivänä tangossa jokaisella tanssimoittemme todella upealla daamilla herkeämättä räpsyy kirotunkin pitkä ripsi, minkä tähden ainakin nämä helkkarin komeat herrat mitä ilmeisimminkin haluavat nimenomaisesti tangon kohdalta tutkia sekä koti- että ulkomaista tanssimotiedettä, voidakseen tanssikäytännössään tarjota upeille daameilleen sekä nuorten- että vanhaintanssitunnelmain entisestään edistämismielessä parasta.
Manner- ja jopa sitä ulkomaisenpaa tanssikulttuuria, perinteistä ja huippumodernia sekä nuorten että vanhainkin tanssitapaa ja sala- tahi sitä yleisenpää rakkautta ja katkeruutta jotkut em herroista ovat tiivistäneet sekä nuorten- että vanhaintanssirytmivalinnoistaan tangon: nythän on hyvinkin pitkälti niin, että heidän mielistään sitä voi tangoa harjoitella daamin kanssa paritellen tahi harjoitella usean todella upean daamin sinkkuringissä toinen toistaan seuraavin parinvaihdoin. Siitä nuorten tahi vanhainkaan tanssitilanteesta riippumatta helkkarin komea herra voi varsinkin halutessaan päästä tangoten sen todella upean daamin tunteisiin, minkä jäljestä daaminkin olo on ihanan rentoutunut, vaikka kaikki muut parit kiertäisivät vastapäiväänkin, sillä heidän jäljiltäänhän vapautuu tarkemmin ajateltuna joka kierroksella sinänsä toki kirotunkin ruuhkaisalla parketilla tilaa, jonka voi varsinkin halutessaan ottaa suorastaan tangoten haltuunsa.
T: Eräs vakiokirjoittajista