Harry Potter seiskan loppu!!!

Danfan

Tämmöisen lopun olen kirjoittanut Hp-seiskalle. Mitä mieltä olette? Eikö olisi hyvä?

------------ ---------------

"No! Stop!" Harry yelled to Lupin, but he didn't hear. He just wanted to kill the one who had murdered his two best friends; Sirius and James. He ran into obvious death, he didn't care, he just wanted to see Voldemort suffering. He didn't see Wormtail behind him, pointing his wand on him and yelling: "AVADA KEDAVRA!"
"No! NO!" screamed Hermione and Harry, but they just had to watch when Lupin fell, he looked normal when he hit the floor, but Harry knew the truth. Lupin was dead, just like Ron, Dumbledore and Snape. Peter looked confused about what he had done, but then he turned to smile. His selfconfidence was high. He looked Voldemort coldly and said: "I don't have to do what you ask me to anymore."
Voldemort stared at him. "Wha...""AVADA KEDAVRA!" yelled Peter Pettygrew again. But Voldemort still stared at him, he wasn't dead. How was that possible? "What were you thinking? Didn't you know that Potter boy is the only one who has enough power to kill me?" Voldemort asked.
Then Harry realized. This was his only change to kill Voldemort.
"AVADA KEDAVRA!" he said. Voldemort looked confused, then he fell just like Lupin had done few minutes ago. At the second he hit the floor everyone knew it. Voldemort was beaten. But Harry couldn't be happy like everyone else did at the moment. He's best friend, godfather, principal and teacher were gone. It was not a happy though. Hermione turned on him. "What, Harry? Voldemort is dead, you should be happy!" Harry tried to smile. "I just can't be happy when Lupin and Ron and..."
" I know, Harry. But quess what! You're dead too!"
"What?"
"AVADA KEDAVRA!"
"NOOOOOOOO!"

"Harry, it's time to wake up!"
"What...?"
"Wake up, honey, it's time to go!"
"What? Time to go where?!?"
"To the Zoo, honey, of course! It's your birthday!"
"Wha..." Harry opened his eyes and saw aunt Petunias horselike face in front of him.
"Aunt Petunia?"
"Aunt? I'm your mother, silly!" Petunia said. She was smiling.
"WHAT?!?" Harry understood that he was not at Hogwarts. He was not fighting with Voldemort, neither. He was at Privet Drive.
"By the way, there's a visitor for you at downstairs, Harpkin! I let... Ermh... Him tell you one really, really odd thing... But before you do what he wants, we're going to the Zoo. He is going with us."
Harry got up and ran the stairs down. There he saw someone. Someone, who shouldn't be there. No way.
"Sirius?"
"Yeah, that's my name..." Sirius grinned.
"Well?" Harry waited Sirius to explain.
"Erh... Harry... I don't understand, why no one have told you before, but... I'm your real father. Not Vernon. And Petunia isn't your mother either. Lily Evans is."
Harry stared at him for a while. What was going on? Was the whole Hogwarts a dream? And Voldemort? Why Sirius was his father? Where was James? "I thought my father was James. James Potter." Sirius looked confused. Then he smiled.
"Your name is Harry Black. Didn't Petunia tell you that either? James was my friend at school and Lilys first boyfriend. But then he got into dark side... Now he's dead. That's a shame," Sirius rolled his eyes. "He was a nice boy."
Harry didn't even try to understand. "Ok. And I'll move with you in your house, is that what you mean?"
Sirius nodded. "But first we're going to the Zoo! Go to upstairs and dress up."
Harry was going to get upstairs, but then he saw a mirror. He looked himself and smiled. He didn't look like James anymore. No, he was very handsome, and his hair wasn't messed up att all. He didn't have glasses anymore. He looked very much like Sirius.
But then he saw a strange thing at his forehead. Something was still there. But it wasn't possible, was it? No way. But it was there.
Somehow he still had his scar.

------------------------

Jännä, eiks yeah?

24

3401

Vastaukset

  • Voisit suomentaa ton niin ettei muiden tartteis kuluttaa aikaa siihen.

    • Kyllä toi oli ihan hyvä vaikka vähän outo


    • Jaa :) kirjoitti:

      Kyllä toi oli ihan hyvä vaikka vähän outo

      ...jos suomentaisin, niin siitä tulisi ylitönkköä tekstiä. Enkuksi osaan toki kirjoittaa ;)


    • Danfan kirjoitti:

      ...jos suomentaisin, niin siitä tulisi ylitönkköä tekstiä. Enkuksi osaan toki kirjoittaa ;)

      No hyvä on. Tässä se sitten on suomeksi.

      -----------

      "Ei! Pysähdy!" Harry huusi Lupinille, mutta hän ei kuullut. Hän tahtoi ainoastaan tappaa sen, joka oli murhannut hänen kaksi parasta ystäväänsä; Siriuksen ja Jamesin. Hän juoksi varmaan kuolemaan, ei välittänyt, hän vain halusi nähdä Voldemortin kärsivän. Hän ei nähnyt takanaan olevaa Matohäntää, joka osoitti häntä taikasauvallaan ja huusi: "AVADA KEDAVRA!"
      "Ei! EI!" Hermione ja Harry kirkuivat, mutta heidän vain täytyi katsoa kun Lupin kaatui, näyttäen normaalilta osuessaan lattiaan, mutta Harry tiesi totuuden. Lupin oli kuollut, aivan kuten Ron, Dumbledore ja Kalkaros. Peter näytti hämmentyneen siitä mitä oli tehnyt, mutta pian hän alkoi hymyillä. Hänen itseluottamuksensa oli korkealla. Hän katsoi Voldemortia kylmästi ja sanoi: "Minun ei enää tarvitse tehdä niin kuin sinä määräät."
      Voldemort tuijotti häntä. "Mit..." "AVADA KEDAVRA!" huusi Peter Piskuilan uudestaan. Mutta Voldemort tuijotti häntä yhä, hän ei ollut kuollut. Miten se oli mahdollista? "Mitä sinä oikein ajattelit? Etkö tiennyt että tuo Potterin poika on ainoa jolla on tarpeeksi voimaa minun tappamiseeni?" Voldemort kysyi.
      Sitten Harry tajusi. Tämä oli hänen ainoa mahdollisuutensa tappaa Voldemort. "AVADA KEDAVRA!" hän sanoi. Voldemort näytti hämmentyneeltä, sitten hän kaatui samalla lailla kuin Lupin oli tehnyt pari minuuttia sitten. Samalla sekunnilla kun hän osui lattiaan kaikki tiesivät sen. Voldemort oli kukistettu. Mutta Harry ei voinut olla iloinen kuten kaikki muut sillä hetkellä. Hänen paras ystävänsä, kummisetänsä, rehtorinsa ja opettajansa olivat poissa. Se ei ollut onnellinen ajatus. Hermione kääntyi häneen päin. "Mitä, Harry? Voldemort on kuollut, sinun pitäisi olla onnellinen!" Harry yritti hymyillä. "En vain voi olla onnellinen kun Lupin ja Ron ja..."
      "Tiedän, Harry. Mutta arvaa mitä! Sinäkin olet kuollut!"
      "Mitä?"
      "AVADA KEDAVRA!"
      "EIIIIIII!"

      "Harry, on aika herätä!"
      "Mitä...?"
      "Herää, kulta, on aika lähteä!"
      "Mitä? Aika mennä mihin?!?"
      "Eläintarhaan, kulti, tietenkin! On sinun syntymäpäiväsi!"
      "Mit..." Harry avasi silmänsä ja näki Petunia-tädin hevosennaaman edessään.
      "Petunia-täti?"
      "Täti? Minähän olen äitisi, hupsu!" Petunia sanoi. Hän hymyili.
      "MITÄ?!?" Harry tajusi, ettei hän ollut Tylypahkassa. Hän ei myöskään taistellut Voldemortin kanssa. Hän oli Likusteritiellä.
      "Muuten, alakerrassa on sinulle vieras, Harppuseni! Annan... Öh... Hänen kertoa sinulle erään todella, todella oudon asian... Mutta ennen kuin teet kuten hän tahtoo, me menemme sinne eläintarhaan. Hän tulee mukaamme."
      Harry nousi ylös ja juoksi portaat alas. Siellä hän näki jonkun. Jonkun, jonka ei olisi pitänyt olla siellä. Ei todellakaan.
      "Sirius?"
      "Jep, se on nimeni..." Sirius virnisti.
      "No?" Harry odotti Siriuksen selittävän.
      "Öh... Harry... En ymmärrä, miksi kukaan ei ole kertonut sinulle aiemmin, mutta... Minä olen oikea isäsi. Ei Vernon. Eikä Petunia ole sinun äitisi. Lily Evans on."
      Harry tuijotti häntä hetkisen. Mitä oli meneillään? oliko koko Tylypahka vain unta? Ja Voldemort? Miksi Sirius oli hänen isänsä? Missä James oli? "luulin että isäni on James. James Potter." Sirius näytti hämmästyneeltä. Sitten hän hymyili.
      "Sinun nimesi on Harry Musta. Eikö Petunia kertonut sinulle sitäkään? James oli minun ystäväni koulussa ja Lilyn ensimmäinen poikaystävä. Mutta sitten James kääntyi pimeälle puolelle... Nyt hän on kuollut. Harmi," Sirius pyöräytti silmiään. "Hän oli mukava poika."
      Harry ei edes yrittänyt ymmärtää. "Okei. Ja minä muutan sinun luoksesi, sitäkö tarkoitat?" Sirius nyökkäsi. "Mutta ensin me menemme sinne eläintarhaan! Mene pukeutumaan yläkertaan."
      Harry oli jo menossa yläkertaan johtaviin portaisiin kun hän näki peilin. Hän katsoi itseään ja virnisti. Hän ei näyttänyt Jamesilta enää. Ei, hän oli hyvin komea, eivätkä hänen hiuksensa olleet lainkaan sotkussa. Hänellä ei enää ollut silmälaseja. Hän näytti hyvin paljon Siriukselta.
      Mutta sitten hän näki oudon asian otsassaan. Siihen oli jäänyt jotain. Eihän se ollut mahdollista, eihän? Ei missään nimessä. Mutta siinä se oli.
      Jostain syystä arpi oli vielä siinä.

      --------

      Ilmoittakaa mielipiteenne; Kumpi on parempi, suomen- vai enkunkielinen?


    • Danfan kirjoitti:

      No hyvä on. Tässä se sitten on suomeksi.

      -----------

      "Ei! Pysähdy!" Harry huusi Lupinille, mutta hän ei kuullut. Hän tahtoi ainoastaan tappaa sen, joka oli murhannut hänen kaksi parasta ystäväänsä; Siriuksen ja Jamesin. Hän juoksi varmaan kuolemaan, ei välittänyt, hän vain halusi nähdä Voldemortin kärsivän. Hän ei nähnyt takanaan olevaa Matohäntää, joka osoitti häntä taikasauvallaan ja huusi: "AVADA KEDAVRA!"
      "Ei! EI!" Hermione ja Harry kirkuivat, mutta heidän vain täytyi katsoa kun Lupin kaatui, näyttäen normaalilta osuessaan lattiaan, mutta Harry tiesi totuuden. Lupin oli kuollut, aivan kuten Ron, Dumbledore ja Kalkaros. Peter näytti hämmentyneen siitä mitä oli tehnyt, mutta pian hän alkoi hymyillä. Hänen itseluottamuksensa oli korkealla. Hän katsoi Voldemortia kylmästi ja sanoi: "Minun ei enää tarvitse tehdä niin kuin sinä määräät."
      Voldemort tuijotti häntä. "Mit..." "AVADA KEDAVRA!" huusi Peter Piskuilan uudestaan. Mutta Voldemort tuijotti häntä yhä, hän ei ollut kuollut. Miten se oli mahdollista? "Mitä sinä oikein ajattelit? Etkö tiennyt että tuo Potterin poika on ainoa jolla on tarpeeksi voimaa minun tappamiseeni?" Voldemort kysyi.
      Sitten Harry tajusi. Tämä oli hänen ainoa mahdollisuutensa tappaa Voldemort. "AVADA KEDAVRA!" hän sanoi. Voldemort näytti hämmentyneeltä, sitten hän kaatui samalla lailla kuin Lupin oli tehnyt pari minuuttia sitten. Samalla sekunnilla kun hän osui lattiaan kaikki tiesivät sen. Voldemort oli kukistettu. Mutta Harry ei voinut olla iloinen kuten kaikki muut sillä hetkellä. Hänen paras ystävänsä, kummisetänsä, rehtorinsa ja opettajansa olivat poissa. Se ei ollut onnellinen ajatus. Hermione kääntyi häneen päin. "Mitä, Harry? Voldemort on kuollut, sinun pitäisi olla onnellinen!" Harry yritti hymyillä. "En vain voi olla onnellinen kun Lupin ja Ron ja..."
      "Tiedän, Harry. Mutta arvaa mitä! Sinäkin olet kuollut!"
      "Mitä?"
      "AVADA KEDAVRA!"
      "EIIIIIII!"

      "Harry, on aika herätä!"
      "Mitä...?"
      "Herää, kulta, on aika lähteä!"
      "Mitä? Aika mennä mihin?!?"
      "Eläintarhaan, kulti, tietenkin! On sinun syntymäpäiväsi!"
      "Mit..." Harry avasi silmänsä ja näki Petunia-tädin hevosennaaman edessään.
      "Petunia-täti?"
      "Täti? Minähän olen äitisi, hupsu!" Petunia sanoi. Hän hymyili.
      "MITÄ?!?" Harry tajusi, ettei hän ollut Tylypahkassa. Hän ei myöskään taistellut Voldemortin kanssa. Hän oli Likusteritiellä.
      "Muuten, alakerrassa on sinulle vieras, Harppuseni! Annan... Öh... Hänen kertoa sinulle erään todella, todella oudon asian... Mutta ennen kuin teet kuten hän tahtoo, me menemme sinne eläintarhaan. Hän tulee mukaamme."
      Harry nousi ylös ja juoksi portaat alas. Siellä hän näki jonkun. Jonkun, jonka ei olisi pitänyt olla siellä. Ei todellakaan.
      "Sirius?"
      "Jep, se on nimeni..." Sirius virnisti.
      "No?" Harry odotti Siriuksen selittävän.
      "Öh... Harry... En ymmärrä, miksi kukaan ei ole kertonut sinulle aiemmin, mutta... Minä olen oikea isäsi. Ei Vernon. Eikä Petunia ole sinun äitisi. Lily Evans on."
      Harry tuijotti häntä hetkisen. Mitä oli meneillään? oliko koko Tylypahka vain unta? Ja Voldemort? Miksi Sirius oli hänen isänsä? Missä James oli? "luulin että isäni on James. James Potter." Sirius näytti hämmästyneeltä. Sitten hän hymyili.
      "Sinun nimesi on Harry Musta. Eikö Petunia kertonut sinulle sitäkään? James oli minun ystäväni koulussa ja Lilyn ensimmäinen poikaystävä. Mutta sitten James kääntyi pimeälle puolelle... Nyt hän on kuollut. Harmi," Sirius pyöräytti silmiään. "Hän oli mukava poika."
      Harry ei edes yrittänyt ymmärtää. "Okei. Ja minä muutan sinun luoksesi, sitäkö tarkoitat?" Sirius nyökkäsi. "Mutta ensin me menemme sinne eläintarhaan! Mene pukeutumaan yläkertaan."
      Harry oli jo menossa yläkertaan johtaviin portaisiin kun hän näki peilin. Hän katsoi itseään ja virnisti. Hän ei näyttänyt Jamesilta enää. Ei, hän oli hyvin komea, eivätkä hänen hiuksensa olleet lainkaan sotkussa. Hänellä ei enää ollut silmälaseja. Hän näytti hyvin paljon Siriukselta.
      Mutta sitten hän näki oudon asian otsassaan. Siihen oli jäänyt jotain. Eihän se ollut mahdollista, eihän? Ei missään nimessä. Mutta siinä se oli.
      Jostain syystä arpi oli vielä siinä.

      --------

      Ilmoittakaa mielipiteenne; Kumpi on parempi, suomen- vai enkunkielinen?

      Kiitti kun suomensit, nyt kaikki, nekin jotka eivät osaa enkkua hyvin voivat lukea ton. Luulen että enkunkielinen oli parempi


    • Danfan kirjoitti:

      No hyvä on. Tässä se sitten on suomeksi.

      -----------

      "Ei! Pysähdy!" Harry huusi Lupinille, mutta hän ei kuullut. Hän tahtoi ainoastaan tappaa sen, joka oli murhannut hänen kaksi parasta ystäväänsä; Siriuksen ja Jamesin. Hän juoksi varmaan kuolemaan, ei välittänyt, hän vain halusi nähdä Voldemortin kärsivän. Hän ei nähnyt takanaan olevaa Matohäntää, joka osoitti häntä taikasauvallaan ja huusi: "AVADA KEDAVRA!"
      "Ei! EI!" Hermione ja Harry kirkuivat, mutta heidän vain täytyi katsoa kun Lupin kaatui, näyttäen normaalilta osuessaan lattiaan, mutta Harry tiesi totuuden. Lupin oli kuollut, aivan kuten Ron, Dumbledore ja Kalkaros. Peter näytti hämmentyneen siitä mitä oli tehnyt, mutta pian hän alkoi hymyillä. Hänen itseluottamuksensa oli korkealla. Hän katsoi Voldemortia kylmästi ja sanoi: "Minun ei enää tarvitse tehdä niin kuin sinä määräät."
      Voldemort tuijotti häntä. "Mit..." "AVADA KEDAVRA!" huusi Peter Piskuilan uudestaan. Mutta Voldemort tuijotti häntä yhä, hän ei ollut kuollut. Miten se oli mahdollista? "Mitä sinä oikein ajattelit? Etkö tiennyt että tuo Potterin poika on ainoa jolla on tarpeeksi voimaa minun tappamiseeni?" Voldemort kysyi.
      Sitten Harry tajusi. Tämä oli hänen ainoa mahdollisuutensa tappaa Voldemort. "AVADA KEDAVRA!" hän sanoi. Voldemort näytti hämmentyneeltä, sitten hän kaatui samalla lailla kuin Lupin oli tehnyt pari minuuttia sitten. Samalla sekunnilla kun hän osui lattiaan kaikki tiesivät sen. Voldemort oli kukistettu. Mutta Harry ei voinut olla iloinen kuten kaikki muut sillä hetkellä. Hänen paras ystävänsä, kummisetänsä, rehtorinsa ja opettajansa olivat poissa. Se ei ollut onnellinen ajatus. Hermione kääntyi häneen päin. "Mitä, Harry? Voldemort on kuollut, sinun pitäisi olla onnellinen!" Harry yritti hymyillä. "En vain voi olla onnellinen kun Lupin ja Ron ja..."
      "Tiedän, Harry. Mutta arvaa mitä! Sinäkin olet kuollut!"
      "Mitä?"
      "AVADA KEDAVRA!"
      "EIIIIIII!"

      "Harry, on aika herätä!"
      "Mitä...?"
      "Herää, kulta, on aika lähteä!"
      "Mitä? Aika mennä mihin?!?"
      "Eläintarhaan, kulti, tietenkin! On sinun syntymäpäiväsi!"
      "Mit..." Harry avasi silmänsä ja näki Petunia-tädin hevosennaaman edessään.
      "Petunia-täti?"
      "Täti? Minähän olen äitisi, hupsu!" Petunia sanoi. Hän hymyili.
      "MITÄ?!?" Harry tajusi, ettei hän ollut Tylypahkassa. Hän ei myöskään taistellut Voldemortin kanssa. Hän oli Likusteritiellä.
      "Muuten, alakerrassa on sinulle vieras, Harppuseni! Annan... Öh... Hänen kertoa sinulle erään todella, todella oudon asian... Mutta ennen kuin teet kuten hän tahtoo, me menemme sinne eläintarhaan. Hän tulee mukaamme."
      Harry nousi ylös ja juoksi portaat alas. Siellä hän näki jonkun. Jonkun, jonka ei olisi pitänyt olla siellä. Ei todellakaan.
      "Sirius?"
      "Jep, se on nimeni..." Sirius virnisti.
      "No?" Harry odotti Siriuksen selittävän.
      "Öh... Harry... En ymmärrä, miksi kukaan ei ole kertonut sinulle aiemmin, mutta... Minä olen oikea isäsi. Ei Vernon. Eikä Petunia ole sinun äitisi. Lily Evans on."
      Harry tuijotti häntä hetkisen. Mitä oli meneillään? oliko koko Tylypahka vain unta? Ja Voldemort? Miksi Sirius oli hänen isänsä? Missä James oli? "luulin että isäni on James. James Potter." Sirius näytti hämmästyneeltä. Sitten hän hymyili.
      "Sinun nimesi on Harry Musta. Eikö Petunia kertonut sinulle sitäkään? James oli minun ystäväni koulussa ja Lilyn ensimmäinen poikaystävä. Mutta sitten James kääntyi pimeälle puolelle... Nyt hän on kuollut. Harmi," Sirius pyöräytti silmiään. "Hän oli mukava poika."
      Harry ei edes yrittänyt ymmärtää. "Okei. Ja minä muutan sinun luoksesi, sitäkö tarkoitat?" Sirius nyökkäsi. "Mutta ensin me menemme sinne eläintarhaan! Mene pukeutumaan yläkertaan."
      Harry oli jo menossa yläkertaan johtaviin portaisiin kun hän näki peilin. Hän katsoi itseään ja virnisti. Hän ei näyttänyt Jamesilta enää. Ei, hän oli hyvin komea, eivätkä hänen hiuksensa olleet lainkaan sotkussa. Hänellä ei enää ollut silmälaseja. Hän näytti hyvin paljon Siriukselta.
      Mutta sitten hän näki oudon asian otsassaan. Siihen oli jäänyt jotain. Eihän se ollut mahdollista, eihän? Ei missään nimessä. Mutta siinä se oli.
      Jostain syystä arpi oli vielä siinä.

      --------

      Ilmoittakaa mielipiteenne; Kumpi on parempi, suomen- vai enkunkielinen?

      Osaan ite enkkua hyvin ja luinkin myös enkuks. Oot muuten hyvin kirjottanut ton. Vaikka toi loppu on vähän omituinen?!


    • Jaa :) kirjoitti:

      Osaan ite enkkua hyvin ja luinkin myös enkuks. Oot muuten hyvin kirjottanut ton. Vaikka toi loppu on vähän omituinen?!

      Mä vihaan näitä juonipaljastuksia! Näissä ei ole mitään järkee! Mä luen sen kirjan, en pätkää siitä!
      ~~Minä Vain~~


    • Minä vain kirjoitti:

      Mä vihaan näitä juonipaljastuksia! Näissä ei ole mitään järkee! Mä luen sen kirjan, en pätkää siitä!
      ~~Minä Vain~~

      oot?! ei toi ollu mikään juonipaljastus vaan itsekeksitty kertomus.

      alko ihan kohtalaisen hyvin, mutta loppu oli kertakaikkiaan surkea!

      ettekö te pysty parempaan?!

      kaikki nämä kertomukset täällä ovat (ainakin tähän mennessä) olleet _todella huonoja_!


  • olis paskin mahdollinen loppu niin hyville kirjoille ku Harry Potter... toi teksti on niin tavallista et sitä vois lukea vaikka mun 10wee siskon tarinoista ja siinä ei ole mitään ihmeempää "intoa" koko jutussa! Mielikuvitusta et ol käyttänyt yhtään koska sama idea löytyy monista kirjoista...jostain syystä kun luin tota mieleen tuli että ainoastaa Kauniissa ja rohkeissa vois tapahtua noin!
    Surkeaa...anteeks vaan mutta opettele kirjottamaan ja julkaise niitä vasta sitten...!

    • Kirjoita itse parempi tähän alle. Olisitko niin mukava? Tai pyydä sitä 10WEE siskoasi kirjoittamaan... Jään odottamaan.


    • Danfan kirjoitti:

      Kirjoita itse parempi tähän alle. Olisitko niin mukava? Tai pyydä sitä 10WEE siskoasi kirjoittamaan... Jään odottamaan.

      Älä viitsi olla tyhmä, Danfan. Olen kanssasi samaa mieltä Hermione.
      ~~Minä vain~~


    • Minä vain kirjoitti:

      Älä viitsi olla tyhmä, Danfan. Olen kanssasi samaa mieltä Hermione.
      ~~Minä vain~~

      tästä jutusta puuttuu jotain Harry Pottermaista


    • minä myös kirjoitti:

      tästä jutusta puuttuu jotain Harry Pottermaista

      Ensinnäkin Danfan, miksi julkaiset täällä mitään jos et halua kuin positiivisia palautetta. Jos joku sanoo tämän olevan paska on ihan turha alata kirjoittamaan tuollaisia `Voi pikku hermione` tyylisiä juttuja, niillä vain osoitat kuinka pieni sä itse olet.

      Toiseksi, jos mä nyt olen julma, mitä en yleensä ole, täytyy mun yhtyä muiden mielipiteisiin, tämä oli huono. Hirveän sekavaa, ja yksinkertaista tekstiä. ei herättänyt mitään tunteita, jaa no jos ei nyt inhotusta oteta huomioon.


    • Helluin kirjoitti:

      Ensinnäkin Danfan, miksi julkaiset täällä mitään jos et halua kuin positiivisia palautetta. Jos joku sanoo tämän olevan paska on ihan turha alata kirjoittamaan tuollaisia `Voi pikku hermione` tyylisiä juttuja, niillä vain osoitat kuinka pieni sä itse olet.

      Toiseksi, jos mä nyt olen julma, mitä en yleensä ole, täytyy mun yhtyä muiden mielipiteisiin, tämä oli huono. Hirveän sekavaa, ja yksinkertaista tekstiä. ei herättänyt mitään tunteita, jaa no jos ei nyt inhotusta oteta huomioon.

      ...vittu. Jos se sano että sen 10w sisko osaa kirjottaa paremmin, ´niin miksei se todista sitä?


    • Danfan kirjoitti:

      ...vittu. Jos se sano että sen 10w sisko osaa kirjottaa paremmin, ´niin miksei se todista sitä?

      Tiedätkö, lukijoiden ei tarvitse olla kirjallisesti lahjakkaita tunnistaakseen huonon tekstin hyvästä...
      Mutta ei siinä mitään,musta toi alkuperäinen juttu oli ihan suhteellisen huvittava, niinkuin sinäkin.


    • Danfan kirjoitti:

      ...vittu. Jos se sano että sen 10w sisko osaa kirjottaa paremmin, ´niin miksei se todista sitä?

      Mielestäni ihmisen, joka rohkenee julkaista omia kirjoituksiaan, pitäisi olla valmis myös vastaanottamaan huonoa palautetta. Ajattelepa, jos Sinusta joku upea päivä tulisi kirjailija ja kriitikot haukkuisivat kirjasi totaalisesti. Lähettäisitkö jokaiselle kirjeen, jossa haistattaisit pitkät paskat? Tuskinpa kehtaisit! Rehellisesti sanottuna oikea kirjoittamisesta tosissaan haaveileva on valmis vastaanottamaan huonoakin palautetta ja myöntämään itselleen, että tekstissä on parantamisen varaa.
      Viisain on se, joka tietää, mitä ei tiedä. Toisin sanoen: Paras kirjoittaja on se, joka tietää, että parantamisen varaa on ja pyrkii kehittämään itseään. Oli palaute sitten kuinka ärsyttävää, alhaista ja "ei-rakentavaa" tahansa, sen tarkoituksena olisi aukaista silmät omalle tekstille. Ihmiset ovat hyvin usein sokeita omille kirjoituksilleen.


    • Olen itse 10v menin mukaan kirjaan jotenkin kuin luin kaksi vikaa viikossa. Huono loppu, Fred kuolema oli kauhea kirja pitäisi olla k-16


    • Fred Weasly kirjoitti:

      Olen itse 10v menin mukaan kirjaan jotenkin kuin luin kaksi vikaa viikossa. Huono loppu, Fred kuolema oli kauhea kirja pitäisi olla k-16

      No ei se k16 elokuvat ehkä. Minusta pahimmat kuolemat oli Fred,Tonks,Lupin,Villisilmä kertokaa omat mielipiteenne


  • Tuollainen lopetus veisi koko kirjalta hohdon pois. Kaikki elämää suuremmat asiat, mitä kirjassa on tapahtunut, tulisi merkityksettömäksi ja kirjan suljettua jäisi ontto olo. Lukioaikana äidinkielen ope täsmensi ettei tuollaista lopetusta ( "oho, kaikki olikin vain unta" ) tulisi välttää.
    Eipä minulla muuta, hyvää kesää!

    • Jahas... *lukee muiden viestejä* Umm, no minä olen tavallaan samaa mieltä kuin Gabi. Ja tavallaan eri mieltä kuin kaikki muut, koska minä jotenkin tykkäsin tästä. *virn* Jos HP olisi novelli, niin tämä olisi ihan okei loppu siihen. Mutta isoon kirjasarjaan... *tsot, tsot* Ei ikinä. Mutta tätä pätkää en hauku, se oli hyvin kirjoitettu. Tämän pajupuun mielestä parempi englanniksi. Loppu oli jännä: arpi oli vieläkin siinä.

      Kuule Danfan, oletko kirjautunut mihinkään foorumiin (Kontu, FinFanFun http://p074.ezboard.com/bfinfanfun, Vuotis)? Tuli vain mieleeni, että kehittelemällä tästä saisi ihan hyvän tarinan - siis jatkaisi tätä. Millainen Harryn elämä on? Mitä tapahtuu? Ja ennen kaikkea (minun täytyy saada tietää! *puppyeyes) Miksi Se Arpi oli Vieläkin Siinä?

      Eipä minulla muuta, jatkakaa harjoituksia... ;)


  • En tykännyt.

    On tullut pohdittua tuota Avada Kedavran mahdollisuutta, ja sitä eivät Voldu sekä Potter voi käyttää toisiinsa. Ne sauvat, muistattehan nelosen?

    Toivottavasti ymmärsin ylipäätään tarinan oikein..

    • Olihan tää vähän erillainen ;) Hyvä kun se oli suomennettu.. Mun ois pitäny muuten sanakirjan kanssa se suomennella.. En oo mikään enkkutaituri.. ;D


  • No, ei milläänn pahalla mut mä en oikein tykänny......

  • Enkunkielinen vaikutti alkuun ihan hyvältä, mutta siinä on liikaa kirjoitus- ja kielioppivirheitä, että teksti säilyttäisi vakuuttavuutensa loppuun asti... Sisällöllisesti tarina ajatuksena ihan jännä, mutta ei lähellekään painokelpoinen. Komppaan aiempia kommentteja siitä, että h*lvetin turhauttavan tyhjiönhän tuommoinen lopetus jättäisi pitkän kirjasarjan päätöksenä.

suomi24-logo

Osallistu keskusteluun

Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

Luetuimmat keskustelut

  1. Työssäkäyvien köyhyys

    oli uutisissa. Jopa 200 000 ihmistä saattaa ajoittain tarvita sosiaaliapua "pärjätäkseen palkallaan". Silppu- ja osa-aikatyöt eivät lyö leiville.
    Maailman menoa
    200
    4306
  2. Eerikäisen postaukset

    Onko oikeesti kivaa Vikkelle kun isukki postaa kokoaika someen siitä kuvii.😑 Ei saa ees kaverinsa kanssa rauhassa leikkii ettei Esko oo laittamas "ma
    30
    1561
  3. Tulipolttaaa...

    Liehuletti poltti viimeyönä parakkinsa,eikö pitäisi viiä suletulle.
    Haapavesi
    28
    519
  4. Autogallup

    Millainen on kaivattusi auto. Väri ja merkki?
    Ikävä
    69
    477