Sivistyneet ei kiroile, sanoi Arvi Lind.
Oletko kiroileva satamajätkä, tai kuin lohilappalainen?
Oletko kiroileva satamajätkä, tai kuin lohilappalainen?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Olen ruvennut vanhemmiten kiroilemaan niinmaan perkuleesti :DDD
Asiaan vaikuttanee usempikin syy. Yks oli se, että kymmenkunta vuotta päätin lopettaa paskanjauhamisen. Kyllästyin jatkuviin väärinkäsityksiin jne, kun koittti "ilmaista" jotain asiaa hienovaraisesti. Enkä oikein muutenkaan ole innostunut kiertoilmauksista ja kukkaiskielestä. Suomessa on erittäin voimakas, ilmaiseva ja monipuolinen kirosanasto.
Kaikista eniten tosin mun mielestä kiroilee urheilijat. Niillä kun tahtoo olla tunteet pinnassa jatkuvasti. Satamajätkiä ei mun käsittääkseni juurikaan enää ole, net kun on ahtaajia jne. Lappilaiseen kiroilukulttuuriin en ole syvemmin perehtynyt. Käsittääkseni kuitenkin termistö on erittäinkin sukupuolielin jne voittoista. Mä kyllä asuin aikanaan lapissa jonkin aikaa. En nyt tiedä, moneenko lappilaiseen lohenpyytäjään törmäilin. Mutta kaikki lappilaiset olivat erinomaisia vittuilemaan noin yleisellä tasolla. Eli ei haistateltu vittua, vaan vittuiltiin erinomaisen värikkäästi ja vähän niinkuin ilkeästi.
Mun mielestä pikkurormi pystyssä sivistely on perseestä.
Mikä muuten selluliittitilanne?
=DW=
esim, kun omenapuun oksa iskeytyi selkärankaan, silloin lipsahti pieni perkele.
Yritän kuitenkin säännöstellä, ettei nyt ihan joka toinen sana ole tuhma.
omenapuu? :)
mitään totellut, mutta minäpä kostin ja katkaisin kuivan oksan poikki.
Niks naks :))
Riippuu asiasta ja mielialasta, mutta kyllä kiroilen. Joskus oikein kiinnyn johonkin tiettyyn kirosanaan, joten kaippa sitten edustan sitä satamajätkää. Toisaalta satamajätkät vois loukkaantua vertauksesta, sillä kysehän on heilläkin ihan omasta ilmaisun lajistaan ja jonkun lähiörouvan manailut voisivat vain naurattaa.
Inhoan kiroilua ja minusta kiroileva ihminen on sivistymätön moukka. Oli aika jolloin en päästänyt koskaan suustani kirosanaa, mutta nykyään olen huomannut miten hyvä stressin ja sisäisen vihan purkamisen väline se on, joten välillä,..hmm,..on niin PERKELEEN!... hyvä vähän päästää vitustustaan ulokoilemaan :D
tää sivistymätön moukka kiroilee joskus mutta ei haistattele =))))
Niin tämäkin kiroilee, vaan ei haistattele, eikä käske painumaan.... :)))))
painumaan sinne mistä on tullu ;))))))
En voi, kun en tiedä , tietäisikö se painumaan käsketty, kellä on viisi lasta. :)))))
sehän ei oo kun viiden lapsen äidillä mutta näkyykö se päällepäin tuskin ;)))))
Tuskin, paitsi silloin, kun lapsikatras on mukana. :))) (mut voihan ne olla hoitolapsiakin)
En kiroile.
Sitävastoin mun äitee muori on kova kiroilemaan.
Ehkä se pikkusen on vähentynyt iän myötä (90v), mutta kaiken kaikkiaan aika moninaisia ryöppyjä sen huulten aukosta pääsee.
Joskus se naurattaa, toisinaan pistää vihaksi.
Mun äitini (kohta 90v) käyttää näitä vanhoja sanontoja ja niissä vilisee kirosanoja.
Tyyliin, voi **itu veräjää, kun ei ole kahta saranaa.
alkava dementia aiheuttaa tuollaista hillitöntä kieltä..otsalohko dementia.., vaikka johan hän on sen ikäinen että muutenkin käytöstavat voi unehtua :)
On muuten sellainen mummu, jolta me muut kysymme asioita, kun itse emme muista.
Hänen nuoruudessaan ei ollut telkkua, ei radiota eli näitä sanontoja kuulemma keksittiin sen ajan "viihteeksi".
Heh, joo juuri näin :)
Tuo **ttu-sana on kyllä hyvin hallinnassa äidilläni :)
Kun hän vielä asui luonani, niin kovasti uutterasti rupatteli puhelimessa ystävien kera. Tuntui että lähes joka toinen sana oli **ttu. Sitä kun kuuntelee päivittäin pitkiäkin aikoja, niin lopuksi oikein suutuin ja sanoin, että ekköhän ny lopeta hokemasta yhtä ja samaa.
Sitten eräänä päivänä tulin töistä kotia ja hädin tuskin pääsin eteiseen, niin äitini sanoi innoissaan:
-Ei **ttu mikää kirosana oo
Minä ihmettelin, että mitä se ny tommosta...
-Minä juttelin "Aliinan" kans ja sanoin, kuinka helevetisti sää aina kirmuseeraat **ttu-sanasta ja "Aliinan" kans tultiin siihen tulokseen, että ei se oo kirjosana. Sää oot aina niin vanhanaikanen, nykyään KAIKKI käyttää tuota **ttu-sanaa.
:)
minä sanoin, että voi kirjoilla niin paljon, kuin ikinä haluaa, kun oon töissä tai muualla, voi vaikka kiroilla varastoon, mutta kun tuun kotia, niin en halua kuunnella jatkuvalla syötöllä **ttu-sanaa.
-Kyllä sää oot niin kummallinen Ämmä.
Näin äitini vastaus kuului :)
Mun mutsi ei normi puheessaan kiroile, mutta nää sananparret, huh.
ttu musta olis kans kiva kirjoittaa että mun äiti ei kiroile normi puheissaan ei kiroile ei eikä oo koskaan kiroillu varsinkaan enää elämäni vaikein luopuminen keväällä yhdeksän kuus ja äiti oli sillon vasta seitkytkolme vuotias olisin mielelläni pitäny sen vielä vaikka kakskyt vuotta tuli vaan mieleen :(((
Ymmärrän. Mä olen menettänyt isäni, kun olin 2-vuotias, tosin en mitään hänestä muista.
saanut pitää äitisi ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin.
Totta, vaan omat lapseni kokivat saman, tosin olivat jo n. parikymppisiä.
-mutta nyt ns. shoppaileen. On muuten tämän vuoden eka kerta. Onko palatessa ostoksia vai ei? :)))))
yrittää niin kyllä sitä aina jotain tarttuu mukaan mukavia hetkiä syysuutuksien parissa =)))))
Jos tarve vaatii olen kuin torimuija.
en oikeastaan kiroile. Vältän. Joskus, kuitenkin jos satutan itseäni oman kömpelyyteeni takia. Saattaa tuo kirosana lipsahtaa;)) Esimerkkinä vaikka iso-varpaan lyöminen kipeästi kynnykseen. Voimasanat yleensäkin koen tarpeettomaksi tosin harmittomaksi. Ei juuri väliä käyttääkö joku vai ei. Naisen ylenpalttinen ja jatkuva kiroileminen kyllä vähän kummastuttaa. Miehelle ehkä kiroileminen jotenkin istuu paremmin. Mielipiteeni on vanhakantainen;) Tiedetään. Kielellisesti kuitenkin katson että, tässä asiassa ihmiset ovat samanvertaisia keskenään;)) Mutta, jos halutaan itse kasvattaa oma jälkipolvi vaikka siihen että, ei kirosanoja käytetä ylenpalttisesti joka tilanteessa. Niitä on sitten itsekkin syytä vanhempana vältttää...Opittu kielenkäytönmalli kun siirtyy. Helposti myös eteenpäin. Siinä mielessä kodilla on suuri merkitys. Tämä ei tietysti tarkoita etteikö kiroilusanoja lapset ja nuoret oppisi;))) muualta ympäristöstään yhtä tehokkaasti.
Myönnän heti sivistymättömyyteni, kiroilen kuin lohilappalainen (?). Useimmiten tuskastuneena tulee tokaistuksi "Voi h---tin kuustoista!", mutta nopein, tehokkain ja parhaalta kuulostava on vanha kunnon suomalaiskansalainen p---le. Siinä on se tehokas ärräkin keskellä.
Sen sijaan inhoan nuorison v-sanan hokemista. HEILLE se on välimerkki, MINULLE paha kirosana, jota itse en käytä koskaan. Joskus kun sen kuulee jonkun oskarinkokoisen suusta, tekisi mieli kysyä, tietääkö natiainen edes, mikä se on.
Minä kiroan jossain tapauksessa JA tarkoitan myös sitä . Minun elämääni ei Arvien mielipide vaikuta,
miten lohilappalainen kiroo? No kuitenkin, kyllä multa pääsee ärräpäitä tuon tuostakin varsinkin kun ei ole muksuja kotona enää kuuntelemassa.
että v...tun lohi tai jotain sinne päin =))))
vai sanooko se vain *puli puli*.
Ei senpuoliin mä tiedä miten muutenkaan erikoisesti lappalaiset kiroaa. :)
tuota päästeltyy joskus voimasanoja, kun oikein kovasti potuttaa ja jurnuttaa, mut en kiroile niin ku satamajätkä tai lohilappalainen, vaik en tiedäkkää miten lohilappalainen päästelee ärräpäitä.:))))
Mie kyllä pärräytän kunnon kirosanan, kun siltä tuntuu.
Mutta mie oon pikemmin kuin kiroileva siili, koska mulla nousee piikit tosi helposti pystyyn.
Ja saan porukan hiljaiseksi kun huudan "HILIJAA".