Vaimo on alkanut unohtelemaan asioita. Käytiin bensaa ja kun tultiin kotiin, hän sanoi, että olis käytävä
sitä bensaa. Muitakin unohduksia on sattunut. Mitä pitäisi tehdä?
sitä bensaa. Muitakin unohduksia on sattunut. Mitä pitäisi tehdä?
huolestunut
Jalmari Holt
11228
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Soita muistiklinikalle lähettävät sinulle paperin täytettäväksi,jossa rehellisesti vastaat kysymyksiin.
Tai pyydä puolisoltasi suostumus,että voit viedä hänet muistitestiin.
Lauseesi ovat vaillinaisia. Mitä mahdat tarkoittaa? Ei kai sinulta itseltäsi vain unohdu sanat?
tekee alustavan muistitestin, ja jos siinä havaitaan puutteita, lähettää hän laajempaan tutkimukseen. Tuo testi tehtiin miehelleni, jolloin siinäkin unohtamis prosentti kertoo lääkärille tilanteen. Testi on hyvin yksinkertainen,ja voidaan tehdä normaalin potilaskäynnin yhteydessä. Ajanvarauksessa voi pyytää testin tekemistä pelkästäänkin.
Yleensä TK:ssa käynti ei aiheuta potilaassa huolestumista:)
Jos jokaisesta unohtamisesta huolestuisi, maailmaan ei muuta mahtuistkaan.
Kun mun piti mennä terkkariin, menin fysikaaliseen, ja kun piti mennä fysikaaliseneen, menin taas TK:hon ja välilä en muistanut mennä lainkaan, en kumpaakaan.
Kun menin postista hakemaan lähtetystä, kuittasin kyllä lähetyksen postin tiskillä, mutta lähdin käpälämäkeen sen jälkeen. Kun olin kotona, posti soitti, et kävit äsken täällä, mutta jätit kuittaamasi lähetyksen postin tiskille.
Lähdin ruokakauppaan ja viivyin siellä poikkeuksellisen kauan. Sitten kotiin tultuani mies kysyy, että missä se juusto ja leipä on? Häh.... herra paratkoon, enhän mä muistanut kaupassa käydä lainkaan. Tai ruokakaupassa, vaikka ruokakauppaan lähdin. Muissa kaupoissa olin kyllä luuhaillut. Eikä tätä sattunut vain kerran kaksi, vaan useammin.
Kun lähdin hakemaan lapsia koulubussilta,mutta olinkin lähtenyt ajamaan kaupunkiin. Havahduin puhelinsoittoon, jossa poika kysyy huolestuneesti, äiti, mihin sinä meet, eiks sun ollu lupa tulla meitä vastaan?
Voi taivasten talikynttilät, unohdin kokonaan, et lapsia olin menossa koulubussilta hakemaan.
Mitä tehdä, missä vika?
Mustitutkimukset, epilepsiatutkimukset, aivosähkökäyrät yms. on kaikki käyty läpi, eikä mitään löydetty.
Tuo ongelma poistui, kun sain maksusitoumuksen Heinolan reumasairaalaan, silloin kun se oli olemassa, ja sain sieltä oikeat lääkkeet.
Tuo muistamattomuus johtui vääristä ristireagoivista lääkkeistä, johon eivät oman alueeni lääkärit ymmärtäneet mitään.
reagoivat lääkkeet on. Olisi hyvä tietää, kun on samanlaista muistamattomuutta. Voisitko vähän selvittää?
Kiitos etukäteen.
Sanoisin,että hänkin unohti sanoja,joten molemminpuolista taitaa olla.
Ka, ku mie en ymmärtänt siu kirjotustas, mistee sanoin puuttumist sie kirjotat? Tulhaan tuo ihan seleväst kirjootettua, että hyöö käv huoltiksella tankkoomassa bentsiiniä autoosa.
Vuan meinootko, että ukkokii unoutti, olko hyö tankanneet?
Vuarallista on kuitennii tuo ristiliäkkeijen syöjä. Miullai suattaapi olla nuita ristiliäkkeitä. Ka ku o tupakkoo ja viinoo ihan ristikkäin ja välillä ihan piälekkäi. Rapuloo pitää syyvä silliä tai ainai tönkkösuolattuu muikkuu, jos sattuu olemaa.
Sos silleen.
Suomen parhaan ("härskin") vitsikilpailun voitti siis, arvoisan uutisankkurimme Arvi Lindin tuomaroimana vitsi......, kun vain muistaisin sen oikein, koska tuomariston mukaan siihen liittyy myös tilanne ja äänenpainot.
-Rekkakuski tuli baariin ja tilasi ruuakseen päivänpannun. Odotellessaan tilausta, hän nukahti. Tarjoilija toi tilatun ruuan ja sanoi. "Päivän pannu", johon rekkakuski lausahti, ei, vaan yön ajanut.
Toinen versio:
Rekkakuski tuli baariin ja syynäili ruokalistaa eikä heti osannut päättää. Tähän myyjä ehdotti, että "Päivän pannu?" Rekkamies vastasi "Ei ku yön ajanu".
Syönnin jälkeen rekkamies nuokkui pöydässä kahvikupposen kanssa. Myyjä kysyy, että "Tuleeko se aika pitkäksi?" mihin rekkamies myönsi, että "Kyllä se aika pitkäksi tulee".
Ihan tavallista kaikki unohtelee, pitää vain ruokajuomana alkaa ottaa viiniä.
Tuo Ihmisen muisti se vasta vekkuli homma onkin. Varsinkin vaimoni muisti. Nuorempana sitä meikäpoika pakkasi joskus unohtamaan kotiosoitteen. Kun sitten aamusella kiireesti pistäytyi kotona vaihtamassa työkamppeita päälleen, niin sängystä kuului nariseva, veenyyvää kyysyymyyss, "meinaakos se työ haitata harrastuksia". Nykyisinhän sitä kaiket vapaa-ajat viettää kiltisti OMASSA sängyssä. Elää ihan partiopojan elämää. Joskus ihan tuntee sädekehän painon päänsä päällä. Alkaa ihan toivoa että jotakin kivaa ja poikkeuksellista saattaisi sattua siellä kerjuuhuoneessakin. Juuri silloin Vaimon muisti toimii kuin 21 kivinen krometri. Jostakin on taaskin vetänyt herneen nenäänsä. Kolmen vuosikymmenen takaiset meikäpojan "lipsahdukset" tulee ulkomuistista, kuin vettä valaen. On jälleen kerran ilta sanan ääressä, ilman Bibliaa. Niin että ainakaan meidän mamman muisti ei pätki.
loppuikäni, kun mieheni oli kurssilla toisessa kaupungissa. Soitin hotelliin toivottaakseni hyvää yötä, ja hotellin portieri sanoi, että ovat kai menneet jo nukkumaan, paikalla ovat, mutta eivät vastaa. Kotiintulo oli miehelle tosi mukavaa. Sanoin, että kiinni en pidä, pukkaan takaa, jos on mennäkseen, koska niin huonon miehen löytää jo meidän kadunkulmasta. No, siitäkin on jo 20 vuotta, enkä ole pukannut pellolle.. Muuta on kyllä jo unohtunut, sanoja ym.