Moikka!
Onko täällä muita lääkikseen hakijoita? Itse olen kirjoittanut ylioppilaaksi neljä vuotta sitten, ja nyt sitten rohkenen yrittää lääkikseen pääsyä. Tällä hetkellä käyn iltalukiossa fysiikan ja kemian kursseja opiskelun ja töiden ohella. Rankkaa kyllä on, mutta unelma ajaa eteenpäin.
Olisiko neuvoja, että kumpaan kannattaa panostaa enemmän, fysiikkaan vai kemiaan? Anatomia on erittäin hyvin hallussa aikaisempien opiskelujen ansiosta, joten siitä en usko sisäänpääsyn jäävän kiinni.
Olen myös ajattelut kirjoittaa joko fyssan tai kemian.
Suunnitelmana on siis käydä kaikki kemian ja fysiikan kurssit, ja tavoitteena sisäänpääsy viiden vuoden sisällä :)
Pitkä matka on edessä, mutta eiköhän uurastus lopulta palkita.
Onko täällä muita lääkikseen hakijoita? Itse olen kirjoittanut ylioppilaaksi neljä vuotta sitten, ja nyt sitten rohkenen yrittää lääkikseen pääsyä. Tällä hetkellä käyn iltalukiossa fysiikan ja kemian kursseja opiskelun ja töiden ohella. Rankkaa kyllä on, mutta unelma ajaa eteenpäin.
Olisiko neuvoja, että kumpaan kannattaa panostaa enemmän, fysiikkaan vai kemiaan? Anatomia on erittäin hyvin hallussa aikaisempien opiskelujen ansiosta, joten siitä en usko sisäänpääsyn jäävän kiinni.
Olen myös ajattelut kirjoittaa joko fyssan tai kemian.
Suunnitelmana on siis käydä kaikki kemian ja fysiikan kurssit, ja tavoitteena sisäänpääsy viiden vuoden sisällä :)
Pitkä matka on edessä, mutta eiköhän uurastus lopulta palkita.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mä olen kans miettinyt hakea. Milloin koulun puolesta ilmoitetaan mitä kirjoja/ kirjaa pitää lukea? Melkein joka vuosihan Galenoksesta on tullut uusi painos...
Mun mielestä kannattaa panostaa fysiikkaan ja kemiaan. Vuosittain on vähän vaihtelua että onko koe enemmän fysiikka vai kemiapainotteinen. Parina viimevuotena fysiikan paino on suurempi (mutu).
Biologian tehtävistä on vaikea saada hyviä pisteitä. Vastausanalyysit ovat usein ylimalkaisia, eikä niissä ole kaikkia vaadittuja asioita. Asioiden pitää olla täysin oikein. Sinnepäin selitetystä vastauksesta ei saa täysiä pisteitä. Lisäksi vastauksen loogisuus vaikuttaa pisteytykseen.
Pitkään matikkaan on turha haaskata aikaa. Lyhyt matikka riittää vallan mainiosti. Matikasta riittää että osaa logaritmit ja sen, että saa jostain kaavasta tietyn suureen ulos. Pääsääntöisesti riittää että sijoittaa luvut kaavaan ja tarvittaessa pyörittää hieman kaavaa ja näppäilee luvut oikein laskimeen pääsee useimmiten suoraan oikeaan vastaukseen ja täysiin pisteisiin. Vaikeammissa laskuissa pitää käyttää joskua kahtakin kaavaa, mutta matemaattisesti laskut ovat melko yksinkertaisia.
Jos opiskelee yliopistolla, kannattaa lukea fysiikan ja kemian sivuainekokonaisuudet.
Galenokseen on tehty vuosittain meko vähän muutoksia. Lähinnä asiaa on tullut lisää. Hyvän kuvan alueen vaativuudesta saa jo sillä, että ostaa/lainaa esim. 5v vanhan Galenoksen. Samat virheet (ja muutama uusikin) on tässä uusimmassakin painoksessa. :D
Fysiikan ja kemian laskut on kuitenkin kaikkein tärkeimmät. Pääsykokeet ovat vuosi vuodelta enemmän ja enemmän laskupainotteisia. Myös aineiston osuutta on lisätty. Puhtaasti Galenoksesta ei enää ole kuin muutama kysymys per koe. Usein aineistossa olevaa asiaa pitää yhdistää Galenoksen tietoihin, vaikka sitä ei ole välttämättä mainittu tehtävänannossa.