Muistatteko kun viime kesäkuussa lyttäsin - tai siis YRITIN lytätä prätkäharrastuksen? Juttu poiki kesän vilkkaimman keskustelun.
Tänä keväänä olen taas todennut moottoripyöräilyn yhtä irralliseksi asiaksi kuin aikaisemminkin. Esimerkki: aikuinen ihminen pukeutuu prätkävarusteisiin töiden jälkeen ja ajaa kymppitonnin hintaisella kulkuneuvollaan 50 kilsaa. Hän päätyy naapurikaupungin huoltamolle vessaan, kahville ja tankkaamaan. Puolen tunnin tauon jälkeen hän ajaa kotiinsa, pysäköi pyörän ja siinä se oli: annos mp-harrastusta.
Mikä on homman sisältö, olemus, tarkoitus? Onko sitä ollenkaan?
Tänä keväänä olen taas todennut moottoripyöräilyn yhtä irralliseksi asiaksi kuin aikaisemminkin. Esimerkki: aikuinen ihminen pukeutuu prätkävarusteisiin töiden jälkeen ja ajaa kymppitonnin hintaisella kulkuneuvollaan 50 kilsaa. Hän päätyy naapurikaupungin huoltamolle vessaan, kahville ja tankkaamaan. Puolen tunnin tauon jälkeen hän ajaa kotiinsa, pysäköi pyörän ja siinä se oli: annos mp-harrastusta.
Mikä on homman sisältö, olemus, tarkoitus? Onko sitä ollenkaan?
Vastaukset 36
Vanhimmat
sitä voisi tehdä kävellen, bussilla tai ladalla, olisihan se paljon mukavampaa.
Tuollainen "ylimääräinen" tai "turha" ajo kenties kertoo ajonautinnosta ja siitä että ajaminen yksistään voi olla hauskaa. Bussilla harvemmin vastaavia reissuja tehdään, miksiköhän? Kenties osaat vastata siihen kun todennäköisesti olet bussilipun ahkera kuluttaja.
Kysy ensin pikkulapsilta, miksi Linnanmäellä on hauskaa tai Litmaselta mitä hauskaa on juosta nahkakuulan perässä ennen kuin otat kantaa aiheeseen, josta et selvästikään tiedä mitään.
TÄLLE PALSTALLE, SE YRITTÄÄ TAAS SAMAA
Eniten pidän juuri sinun vastauksestasi. Vakava mutta epätoivoinen yritys estää vapaa keskustelu... caps lock antaa vaikutelman, että huudat henkesi edestä.
Perseaukiset vois mennä omalle palstalle..............
Ja niinhän ne menevätkin: talous ja raha /säästövinkit. Mutta me, Pekkapoika, pysymme tiukasti täällä!
Sellaista se on...mutta jokainen toimii tavallaan. Jos joku saa mainitsemastasi hommasta onnen tunnetta niin siitä vaan.Joskus vaan tuntuu kun noita uusmotoristiäijiä tutkailee, että juoksevat menetetyn nuoruutensa perässä. Nostalgia tms. on kiva asia mutta ei niihin saisi takertua loputtomasti.
Susku
monella "uusmotoristilla" se ei ehkä ole nuoruuden haikailua, vaan on ajettu ekaks piikillä ja sitten ostettu auto, perustettu perhe, ostettu asunto ehkä vaihdettu pariin kertaan ja sitten 40v paikkeilla kaikki maksettu, lapset isoja yms. ja noitten vuosien aikana ajatus: kun nää on maksettu ostan "taas" moottoripyörän ja eikun kauppaan. No niin se siitä, prätkäily vaan on hauskaa, itse ajan kesässä n. 12000km, sunnuntai/työ/RR-kisoja katsomassa, menee kesä kivasti. t. Herra nro 47
Teen juuri noin. Tällä viikolla ei tullut edes 50 km. Ainoastaan Pyynikille ja sieltä Mustaanlahteen. Ja silti nautin siitä suunnattomasti! :)
noiden ihmisten mielipiteineen. Nostan hattua itselleni ja muille ikätovereille että riittää rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta toteuttaa mieluisia asioita elämässä. Nousen satulaan niin kauan kuin kroppa taipuu,toivottavasti vielä parikymmentä vuotta.
Muistaakseni HDCF:n sivuilla kerrottiin noin 75-vuotiaasta äijästä joka ajelee sellaisia matkoja, että nuoremmat eivät meinaa samaan kyetä. Että eiköhän se siitä :-)
Luin tossa kerran, että eräs englantilainen ajoi vielä ainakin 99 vuotiaana, senjälkeen näkö alkoi heikentyä senverran, että piti siirtyä kyytiin. Heppu oli vielä 101 vuotiaana kyydissä. Että eiköhän tässä vielä itsekullakin riitä ajovuosia, jos vaan kondista piisaa.
MUIJA KUN PISÄÄ HANTTIIN ,SIINÄ EI AUTA SITTEN MAAMME LAULUKAAN,SIITÄ NÄÄ VALITUS VIRRET TÄLLÄ PALSTALLA JOHTUU.
kun olin ostamassa pyörää. Sehän ei tullut todellakaan hyötykäyttöön, vaan ihan "sunnuntai-ajeluun". Varusteet maksoivat aika paljon, puhumattakaan vakuutuksista. Ja piti vielä mennä kouluun, että saa luvan ajaa. Ajattelin tosiaan välillä, että hullua puuhaa koko touhu. Sitähän se on, jos järjellä ajattelee. Mutta tämä juttu toimiikin pitkälti tunteella. Fiilikset muuttuu kummasti, kun starttaa ja kuulee moottorin murinan. Kylmät väreet siitä selkäpiihin tulee ja vauhti on toista kuin autolla ajaessa. Tämä fiilis se varmasti ihmiset pyörän selkään ajaa.
Lyhyesti ja ytimekkäästi: miksi kysyt?
Täytyy kyllä sanoa, että nyt meni pointti aivan kokonaan ohi. Siis mikä oli postauksesi tarkoitus?
Itse en harrasta moottoripyöräilyä. En harrasta autoiluakaan. Mutta minulla on molemmat. Tein siis valinnan poiketa normeista, enkä ostanutkaan 25 kiloeuron tusinacorollavectraa vaan pyörän ja edullisen pikkuauton. Miksi? No kun minusta on mukavampaa ajaa kesällä ne pikkupätkät pyörällä kuin sillä Corollalla.
Ei ole tullut edes mieleen hakea esimerkiksi työmatkojen ajolle jotain sisältöä tai olemusta.
Mikä itse asiassa tekee moottoripyörän omistajasta mp-harrastajan, mutta 53 vee perusperttiä astran puikoissa ei tituleerata autoharrastajaksi?
..niin mutta mitä sitten..on tässä maailmassa monta muutakin hullumpaa ja yhtä hullua asiaa. Ajelen kesäisin vanhalla customillani mutkateitä rauhallisesti paistoi tai vaikka väliin sataakin. Alla yli 200 kg ja oma vapaus vaikka ajaa sinne Teboilille kahville. Ns motoristina en itseäni pidä ja enkä autoilijanakaan vaikka ns. auton omistan. Kumpaistakin vehjettä olen opetellut huoltamaan ja pitämään ajokunnossa. Ajamaan opettelen vaikka kortti on ollut 22 vuotta..siis nöyränä liikenteessä..aina ! "kyykkyilijät" ovat oma kategoriansa ja lyhytnäköistähän sitä on omaa terveyttään ja ulkonaköään vaarantaa..Mutta kulkaa on se kivaa ja tämän rätkätytön näkee kyllä muulla kuin tylsällä moottoritiellä painelemassa...
> Tänä keväänä olen taas todennut moottoripyöräilyn yhtä irralliseksi asiaksi kuin aikaisemminkin.
Kuinka olet tähän toteamukseen tullut, harrastamalla/tutustumalla lajiin konkreettisesti vaiko ihan vaan omassa päässä pelkkiä mielikuvia pyöritellen? Kerrotko vielä tarkemmin, mistä moottoripyöräily on "irrallinen" (helpottaa keskustelua, kun kaikki puhuvat samasta asiasta).
Myös perusteltuja esimerkkejä "ei-irrallisista" harrastuksista olisi kiva kuulla. Mitä itse harrastat?
- Tero
Hm. Jotenkin tuntuu, että jos nyt kertoisin harrastavani kanoottipujottelua ja nypläystä, saattaisi prätkähemmoilta tulla ns. lunta tupaan. Hyviä vastauksia teillä noin yleensä! Onneksi ette uskoneet tuota toistuvaa kehotusta olla vastaamatta!
> Jotenkin tuntuu, että jos nyt kertoisin harrastavani kanoottipujottelua ja nypläystä, saattaisi prätkähemmoilta tulla ns. lunta tupaan.
Epäilemättä näin kävisi. Oli harrastus sitten mikä tahansa, aina löytyy joukko muita lajin harrastajia sekä suurehko sellaisten henkilöiden joukko, jonka mielestä ko. harrastuksessa on hyvin vähän järkeä, jos sitäkään. Ainakin omien kokemusteni mukaan ns. "järkevää harrastusta" ei ole olemassakaan, joten ihmisten harrastusten kritisointi on oikeastaan liian helppoa, jotta se olisi oikeasti mielenkiintoista. Mielenkiintoisempaa olisi mennä ko. harrastuksen äärelle ja kysyä useammaltakin eri tyyppiseltä harrastajalta, miksi he sitä tekevät. Näiden puheenvuorojen mielenkiintoisuus ylittää taatusti kaikki keskustelupalstat mennen tullen, riippumatta omista harrastuksista, ennakko-odotuksista tai -asenteista. Motoristeilla olisi taatusti paljon värikästä kerrottavaa siinä missä esim. veneilijöillä, lentäjillä tai valokuvaajilla. Missään näistä harrastuksista ei ole suuresti järkeä, mutta niihin mahtuu vähintään miljoona mielenkiintoista tarinaa.
- Tero
Minun mielestäni homma on harrastus jos se täyttää seuraavat kolme kriteeriä:
1. Maksaa paljon
2. Vie paljon aikaa
3. Siitä ei ole mitään hyötyä
Jos yksikin näistä jää uupumaan on homma vain turhanpäiväistä puuhastelua eikä mikään harrastus.
Ai etteikö harrastuksesta saa olla hyötyä? Mutta kyllähän vaikeasti määriteltävä asia nimeltä 'nautinto' ON hyöty! Mutta voiko se keski-ikäisen motoristin viikottainen satakilometrinen olla nautinto - vai onko se vain moottoripyöräharrastajan pikku pakko, koska prätkä on tullut hankituksi, varusteet ostetuksi, vakuutus maksetuksi ja sen sellaista?
Samaan aikaan toisaalla: saneerasin perunakellarin, ja urakka ylltti minut työläydellään ja kalleudellaan. Mutta kun homma oli ohi, huomasin tavallaan sitoutuneeni perunanviljelyyn - olihan minulla komea, kylmä ja arvokas kellari! Nyt raadan läpi kesän pottupellolla, jotta voisin hyödyntää kellariani. Ja mitä tekevät kaverit sillä aikaa? Ajelevat niillä hemmetin prätkillään - AAAAAARGH!
Kysyppä pohojalaiselta perunan viljeliältä onko hänen työnsä harrastus????
Mutta esim. golf, purjehtiminen, pienkoneella lentäminen, laskettelu, moottoripyöräily jne. ovat harrastuksia.
Minustakin on todella mukavaa hoitaa pientä metsäpalstaani, ja saada siitä jopa hyöty, mutta kyllä pyöräily on silti harrastukseni.
Aluksi ajattelin, että myyn prätkän, koska iltaisin nurkissa pyöriminen ei todellakaan kiinnosta, koska se on naurettavaa touhua, kuten kerroit. Tilalle ajattelin ostaa kunnon polkupyörän, jolla sentään saisi hankittua hyvän kunnon ja komeat reisilihakset. Päätin kuitenkin pitää pyörän, jolla teen pari pitempä reissua kesässä, mutta pääasiassa liikun munamankelilla.
Jos prätkän myy pois alkaa kuitenkin parin vuoden päästä tehdä taas uutta mieli, vaikka se ihan turha vehje onkin.
SE YRITTÄÄ SAMAA
Aah! Sain pyöräni myytyä, saman tien loppui vakuutusyhtiöiden hullu rahastus, pyöräkauppiaiden vit..lu, härskisti ylihintaisten osien ja huoltojen ostelu, piittaamattomien autoilijoiden varominen, ja yleensäkin "kaikki kusettaa kaikkia" -meininki, joka pyörii prätkärintamalla. Kyl elämä on helppoa ilman prätkää, eikä edes harmita yhtään!
Omat kokemukset alalta on kyllä ihan toisenlaiset. Ja kun pyörän huoltaa itse, pysyy kulutkin kurissa.
Kai sinuun vielä jäi motoristia johonkin kun täällä moottoripyöräpalstalla kirjoittelet.Vai harmittaako sittenkin ihan vähän.
Mietit kiivaasti mikä on moottoripyöräilyn tarkoitus. Ajetaan matkoja, jopa pysähtymättä missään tullaan takasin kotia. Kylläpä on turhaa puuhaa? No voit toki noin ajatella.
Entäpä muut lajit ja harrastukset? Vuorikiipely, tennis ym ym. Miksikäs tyytyä pohtimaan näin suppean alueen tarkoitusta, laajennetaampa pikkusen: mikä on elämän tarkoitus? Onko sitä?
Eihän kaikilla asioilla tarvitse olla tarkoitusta. Riittää kun on kivaa! Järkisyihin vedoten kannattaisi moni asia jättää tekemättä. Muuttuisi vaan yhteiskunta melko mustavalkoiseksi.
Koirien pito se vasta tyhmää onkin. Eletään koiran pesässä paskassa pyöriskellen ja koiran kanssa urahdellen ja muristen. Välillä väännytään sotkemaan ulosteilla yleisiä paikkoja ja sitten palataan omaan paskaiseen koloon. Kauhistuttava, raskas paskan lemu pinttyy vaatteisiin, karkoittaen normaali- ihmiset.
Vuorikiipeily, tennis, moottoripyöräily. Kolme esimerkkiä tarpeettomista harrastuksista. Mikseivät ihmiset tule järkiinsä (minun laillani) ja aloita kanoottipujottelua ja nypläystä? Kanoottisähläys tarvitaan, jotta pujotteluratojen merkkaajien työssä olisi mielekkyyttä. Ja nyplinki tietenkin suloisten (ja seksikkäiden... huih!) pitsien vuoksi! Miten prätkäily muka edistää näitä tärkeitä asioita?
Prätkäily on hölmöjen hommaa. Mä ajan kans duunimatkat prätkällä. En tajuu miks. Sillä ei ooo mitään tekemistä ainakaan sen kanssa, että voi haistella kesäistä ilmaa, kääntää kaasua ja kiihdyttää saabien ohi milloin vain. Ohittaa jonossa matelevat saabit ja niissä kärsivät saabistit, jotka purkavat pahaa oloaan tööttäilemällä toisilleen ja motoristeille.
En tajuu miks lähden kavereiden kanssa prätkäilemään; ajelemaan ilman määränpäätä pitkin etelä-suomen pikkuteitä. Katselemaan monimuotoista Suomea ja sen pikkukaupunkeja, tai radalle kurvaamaan niin paljon kuin uskaltaa, sen sijaan että katselisin saabistien tavoin formulaa telkkarista. En tajuu miks otan hyvännäiköisen naisen nahkakuteissa istumaan kyytiini ja poikkean pikkutielle heinäpellolle rakastelemaan. Ja niitä olis tulossa enemmänkin. Kyllä prätkäily on hölmöä hommaa saabeiluun verrattuna.
Oon aina sanonut, että ne oudot kuviot pellossa eivät oo ufojen tekosia. Ja nyt tuli uutta aineistoa: prätkäväki muhinoi ajotauollaan heinikossa! Mutta kun ajattelen sitä keski-ikäistä ylipainoista perusmotoristia Teboilin kahvipöydässä... en pysty kuvittelemaan häntä peltoseksipedoksi. Oikeastaan en pysty kuvittelemaan häntä seksipedoksi ollenkaan.
Muistatteko kun viime kesäkuussa lyttäsin - tai siis YRITIN lytätä seksiharrastuksen? Juttu poiki kesän vilkkaimman keskustelun.
Tänä keväänä olen taas todennut seksin yhtä irralliseksi asiaksi kuin aikaisemminkin. Esimerkki: aikuinen ihminen riisuituu töiden jälkeen ja rakastelee kymppitonnin hintaisella ksängyllään 50 minuuttia. Hän päätyy vessaan ja suihkuun. Illalla hän rakastelee puolisonsa kanssa uudelleen ja siinä se oli: annos seksi-harrastusta.
Mikä on homman sisältö, olemus, tarkoitus? Onko sitä ollenkaan?
On aina ilo tulla parodioiduksi tai imitoiduksi. Se on niinkuin esikuvan suhde jäljittelijään. Yksi luo uutta, muut kykenevät enintään apinoimaan. Mutta: onks sängyt nykyään NOIN kalliita?
Kai tajusit että toi kertoo sulle kuinka hölmöjä sä kyselet?
Niin no, tuskin tajusit.
Ei oo hölmöjä kysymyksiä. Mut jos tahtoo tietää, olis hölmöö olla kysymättä! Viime kesänä esitin saman kysymyksen, ja silloin kuittailu oli vielä paaal-jon pahempaa. Nyt muutamat sentään YRITTI vastata. Näkemiin - ensi kesään.