Askarruttaa kovasti...eli olen kohta 27 vuotias tyttönen ja ihanassa parisuhteessa. Minulla on ollut teinistä asti paniikkihäiriö johon olen syönyt lääkettä: paroxetin ratiopharm ja annostuksella 10 mg/vrk. eli melko pientä annosta. ja tällä hetkellä pärjään erittäin hyvin jännitykseni kanssa. Nyt suunnitelmissamme on yrittää saada lasta ja tarkoituksenani on lopettaa lääkkeen syöminen, mutta minua mietityttää, että miten pärjään synnytyksen ja kaiken muun suuren muutoksen tuoman stressin ja jännityksen. Mutta taas toisaalta minusta olisi erittäin typerää olla yrittämättä saada lasta pelkästään sen takia että entä jossittelulla..
Olen erittäin lapsirakas ja biologinen kelloni alkaa jo muutenkin tikittämään.
Mutta miten olette pärjänneet jännittäjät ja paniikkihäiriöiset äidit synnytyksestä ja muutoksesta?
Haluaisin kuulla omakohtaisia kokemuksia asiasta, joten kiitos jos jaatte kokemuksianne!
Olen erittäin lapsirakas ja biologinen kelloni alkaa jo muutenkin tikittämään.
Mutta miten olette pärjänneet jännittäjät ja paniikkihäiriöiset äidit synnytyksestä ja muutoksesta?
Haluaisin kuulla omakohtaisia kokemuksia asiasta, joten kiitos jos jaatte kokemuksianne!
Vastaukset 4
Vanhimmat
mielestäni kannattaa olla ajattelematta entä jos -tyyliin. Silloin ei saavuta mitään elämässään. Joten anna mennä vaan ja mahdollisten ongelmien tullessa elät niiden mukaan ja haet niihin apua. Kyllä se siitä, tsemppiä!!! Ja lapsen mukana yleensä ajattelutapa muuttuu ja paniikki vähenee, kun osaa suhtautua asioihin realistisemmin.
Samaa mieltä kuin edellinenkin vastaaja: ei paniikkihäiriö ole este lapsien saamiseen. Tunnen muuten monia paniikkihäiriöisiä, joilla osalla on lapsiakin. Ei se mitenkään vaikuta heidän lastenhoitokykyynsä! Sitäpaitsi kyseinen häiriö on niin yleinen, että ajattelen sitä enemmänkin taipumuksena kuin häiriönä ;)
Tarkista tuo lääkitys lääkäriltä, tarvitseeko sitä edes lopettaa.
itselläni on paniikkihäiriö ja yritämme nyt lasta, itse syön cipralex 20mg ja sen tarvitsee vasta 1kk enne synnytystä lopettaa, vähän ennen sitä tietenki vähän vähentää pienempään määrään. ei kannata lopettaaa, koska jos sulla on kaikki hyvin niin on myös lapsella, itse en tohtisi edes lopettaa koska ressaan tästä lapsen saamisesta paljon kun käymme lapsettomuus hoidoissa.mutta tsemppiä yritykseen
Moikka! Mul on paniikkihäiriö ollut nyt 15 vuotta (lääkityksenä xanor kohtauksiin ja depottina) ja mulla on 10ja 3,5 v muksut. Raskausajat ovat olleet ihania, koska paniikki on hävinnyt täysin. Heti synnytyksen jälkeen, hormonitasapainon heitellessä, on vähän alttiinpaa, mutta jollet imetä, lääkityksen voi alottaa vaikka heti.
Vaikka tässä on vuosia ollut monta monessa, ei muksujen takia oo kohtauksia tullut. Väsyneenä on vähän herkempi ja koska olen myös emetti, oksennustautiajat ovat pahoja.
Mutta onnea yritykseen ;o)