Maailman tunnetuin matemaatikko

tällä hetkellä lienee Stephen Hawkings. Tänään The Times julkaisee Hawking'sin uusimman kirjan " Jumalalla ei sijaa maailman luomisessa" Aikanaan luin Stephen Hawking'sin kirjan Ajan lyhyt historia, jossa hän viittaa siihen lyhyeen aikaan, jonka me ihmiset olemme maapalloa asuttaneet.

Tulee olemaan mielenkiintoista odottaa suomennosta, koska englannin kielellä noin vaativa teos olisi itselleni
liikaa. Tuo Ajan lyhyt historia ei ollut kovin helppo omaksua, mutta lukiessa ajatus pääsi kuin pääsikin matemaatikon ajatusytimeen, ainakin tärkeimmissä kohteissa.
Siinä jättää matemaatikko vielä avoimeksi tuon käsitteen Jumalan luomasta maailmasta, tajutessaan olevan muitakin aurinkokuntia hän joutui tarkistamaan käsitystään tämän aurinkokuntamme ainutlaatuisuudesta.

No, vielä en ole tutustunut kirjaan, enkä voi tehdä minkäänlaisia johtopäätöksiä edellisen lukemani kirjan perusteella. Aika mukavalta tuntuu, että on olemassa tiedemies nimeltä Stephan Hawkings, joka on ottanut tehtäväkseen selvittää tuon myytin, johon perustuu paljon yhteiskunnassamme.

Mielenkiinnolla jään odottamaan otteita, joita varmaan saa kuulla jo ennen kirjan suomentamista:)
35748
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 35

Vanhimmat

matemaatikkoa nimeltä Stephen Hawking ?

Äänestä
  • ainoaa saivartelijaa koska hän on ainoa on varmaan kyselemättä varmaa ketä saivartelijaa tarkoitan koska saivartelija on ainoa en kysykään kuka on tämä saivartelija sillä näin helppoa tämä on

    Äänestä

  • 20*1 kirjoitti:

    ainoaa saivartelijaa koska hän on ainoa on varmaan kyselemättä varmaa ketä saivartelijaa tarkoitan koska saivartelija on ainoa en kysykään kuka on tämä saivartelija sillä näin helppoa tämä on

    tullut ylimääräinen s-kirjain nimeen. Pahoittelen, että aiheutti tulkintavaikeuksia nimimerkille "tarkoititko"

    Äänestä

  • Sinisirkku-ek kirjoitti:

    tullut ylimääräinen s-kirjain nimeen. Pahoittelen, että aiheutti tulkintavaikeuksia nimimerkille "tarkoititko"

    neljä kertaa kirjoitit väärin ja syytät sitten siitä huomauttanutta tulkintavaikeuksista. On siinä....

    Äänestä

tuota

Äänestä
  • se on kyllä oikein kirjoitettu. Suutarin pitäisi pysyä lestissään, muutenkin mahtipontinen aihe tuollaisilla tiedoilla.

    Äänestä

  • Minusta se on ala-arvoista!

    Mitä tulee aiheeseen luin sen H.S:sta siirryin sitten The Times'in pääsivulle,käännös ei käännä itse keskustelua jonkun rabbin kanssa, mikä onkin julkaisun jälkeen odotettavissa olevaa polemiikkia. Tuo aihe sinänsä onkin hyvin mahtipontinen, mutta yleensähän hypoteesit saavat tiedemaailman tarkastamaan. Täytyy ensin saada kirjal uettua, ennenkuin mikään arvomaailmassani muuttuu, jos silloinkaan.

    Äänestä

  • sinisirkku- kirjoitti:

    Minusta se on ala-arvoista!

    Mitä tulee aiheeseen luin sen H.S:sta siirryin sitten The Times'in pääsivulle,käännös ei käännä itse keskustelua jonkun rabbin kanssa, mikä onkin julkaisun jälkeen odotettavissa olevaa polemiikkia. Tuo aihe sinänsä onkin hyvin mahtipontinen, mutta yleensähän hypoteesit saavat tiedemaailman tarkastamaan. Täytyy ensin saada kirjal uettua, ennenkuin mikään arvomaailmassani muuttuu, jos silloinkaan.

    hih

    Äänestä

  • Sinisirkku avasi ketjun, jossa jonkun pöhköpään mielestä olo yksi (1) s-kirjain liikaa.

    Kysessä on ehkä vuosisadan älykkäin mies, lähes Einsteinin vertainen. Mielestäni ja tietääkseni hän on lähtökohtaisesti fyysikko, viisas kuin mikä. Onkohan niin, että nuo älyllisest voimat pystyvät paremmin kumpuamaan sairauden runtelemasta ruumiista? Jää ikäänkuin enemmän käyttövoimaa aivoille.

    Onhan Hawking tietysti myös matemaatikko, toiminut matematiikan professorinakin Cambridgessa. Mikähän kirjainvirhe tuossakin oli?

    Einstein oli suuri teoreetikko, joka loi tuon kuuluisan suhteellisuusteorian. Aineen sisältämän energiankin hän osasi laskea kaavallaan. Toinen juutalainen, Oppenheimer, osoitti Einsteinin laskelmat oikeisi atomípommeillaan.

    Mielelläni lukisin noita Hawkingin päätelmiä maailman luomisesta, Jumalasta, uskonnoista jne.

    Äänestä

  • old_profile_6403 kirjoitti:

    Sinisirkku avasi ketjun, jossa jonkun pöhköpään mielestä olo yksi (1) s-kirjain liikaa.

    Kysessä on ehkä vuosisadan älykkäin mies, lähes Einsteinin vertainen. Mielestäni ja tietääkseni hän on lähtökohtaisesti fyysikko, viisas kuin mikä. Onkohan niin, että nuo älyllisest voimat pystyvät paremmin kumpuamaan sairauden runtelemasta ruumiista? Jää ikäänkuin enemmän käyttövoimaa aivoille.

    Onhan Hawking tietysti myös matemaatikko, toiminut matematiikan professorinakin Cambridgessa. Mikähän kirjainvirhe tuossakin oli?

    Einstein oli suuri teoreetikko, joka loi tuon kuuluisan suhteellisuusteorian. Aineen sisältämän energiankin hän osasi laskea kaavallaan. Toinen juutalainen, Oppenheimer, osoitti Einsteinin laskelmat oikeisi atomípommeillaan.

    Mielelläni lukisin noita Hawkingin päätelmiä maailman luomisesta, Jumalasta, uskonnoista jne.

    Hawkingin uuden kirjan vetonaula on hänen väitteensä ettei Jumala luonut ihmistä eikä muutakaan. Täytyy kehaista, että hyllystäni löytyvät molemmat aikaisemmat suomennetut H:n kirjat. Jälkimmäinen on nimeltään "Tiedemiehen elämä".

    Hawking joutuu alistumaan kirjoissaan kustantajan vaatimukseen; se on, että mitä vähemmän matemaattisia kaavoja, sen parempi. Se merkitsee jotenkin samaa kuin että mestariviulisti yrittäisi kertoa sanoin millaista viulunsoitto oikeasti on.

    Hawking tarvitsee vaikean sairautensa johdosta rutkasti rahaa. Se käy selville hänen elämäkerrastaan. Hän antaa toivoa sairaille; hän jos kuka menee läpi harmajan kiven.

    Äänestä

  • old_profile_6403 kirjoitti:

    Sinisirkku avasi ketjun, jossa jonkun pöhköpään mielestä olo yksi (1) s-kirjain liikaa.

    Kysessä on ehkä vuosisadan älykkäin mies, lähes Einsteinin vertainen. Mielestäni ja tietääkseni hän on lähtökohtaisesti fyysikko, viisas kuin mikä. Onkohan niin, että nuo älyllisest voimat pystyvät paremmin kumpuamaan sairauden runtelemasta ruumiista? Jää ikäänkuin enemmän käyttövoimaa aivoille.

    Onhan Hawking tietysti myös matemaatikko, toiminut matematiikan professorinakin Cambridgessa. Mikähän kirjainvirhe tuossakin oli?

    Einstein oli suuri teoreetikko, joka loi tuon kuuluisan suhteellisuusteorian. Aineen sisältämän energiankin hän osasi laskea kaavallaan. Toinen juutalainen, Oppenheimer, osoitti Einsteinin laskelmat oikeisi atomípommeillaan.

    Mielelläni lukisin noita Hawkingin päätelmiä maailman luomisesta, Jumalasta, uskonnoista jne.

    Ehkä tunnetuin Suomessa on Kari "eno" Enqvist, Lahden poikia. Enotarinalle hiukan pohjaa. No. Hannu Tuomari Nurmio teki biisin, joka alkaa näin'ikään.
    Anna anteeksi eno, että häippäsin, sanomatta sanaakaan.... Em. mainitut herrat olivat entisiä opiskelukavereita. K E:tä sanottiin enoksi.

    Enqvist tutkii Universumin ensimmäisten hetkien tapahtumia alkuräjähdyksen jälkeen. Hän on ilmaissut kantanaan, että mm. lapsikaste on väärin ja vahingollista yksilön kehitykselle.
    Lapsi, joka on vielä "tabula rasa",tyhjä taulu liitetään kirkkoon vailla mitään omaa tahtoa.

    Hawkings sanoo nyt saman minkä mainio prof. Esko Valtaojammekin: "Jumalalle ei ole fyysistä asuinpaikkaa nykyisessä Universumissa".

    Äänestä

uuden oppimiseen, ehdotankin, että lukemisesi edistyessä (ei kävis minulta kyllä ammattisanastojen suomentaminen...mahdotonta) lisäilet tähän aloitukseesi meillekin tiedonmurusia, ettei meidän kaikkien tarvitse asioitten "ytimiin" syventyä. Vai oisko sittenkään tarpeellista ihan kaikkien...esim.bembööleläisten,
kaikkea tietää, hehheh!
Vuosikymmeniä sitten huomasin omalta kohdaltani, että parempi olla näitä "avaruusasioita" miettimättä, voi seota lopullisesti yksinäisen tähden asukiksi. Eräs tuttavani sotkeutui kvanttifysiikassa atomihiukkasiin ja katosi mustaan aukkoon.

Äänestä
  • Anteeksi bembööleläiset lainaustani, mutta jossain kirjoituksessa oli tämä onomatopoeettinen sana kuvailemassa tiettyä ihmisen ominaisuutta, joten siitä se nyt tarttui!

    Äänestä

  • Jossain nuoruuden vaiheessa minäkin mietin ja yritin etsiä tietoa maailmankaikkeudesta, ajasta eritoten. Jo kristinuskon käsite iänkaikkisuus ahdisti valtavasti, miten joku voi edes haluta elää iänkaikkisesti, siinähän pitkästyykin. Pikkuhiljaa hyväksyin sen, etteivät aivoparkani ymmärrä hölkäsenpöläystä noista asioista, ja kiinnostuskin laimeni.

    Jonkinlaista aikamatkailua ja fysiikan lakien kumoamista on lastenkirjassa Liisa Ihmemaassa, jonka tekijä onkin matemaatikko. Meillä on siitä Disneyn DVD, ja lapsenlapset tekevät yllättävän teräviä kysymyksiä. Star Trekit ovat tulleet uusintana telkusta, olen niitä ihan mielikseni taas katsellut. Ray Bradbury on kirjoittanut aikamatkailustakin, hän on sci fi -kirjailijoiden suosikkini. Tosin niitten aika on minulla jo kauan sitten mennyt ohi.

    Seikkailut tulevaisuudessa eivät niinkään kiinnosta, mutta joskus on askarruttanut, voiko menneisyyttä muuttaa. En muista elokuvan nimeä, mutta siinä oltiin aikamatkalla dinosaurusten ajalla, piti pysyä tarkasti polulla. Jos astui perhosen päälle, alkoi hurja tapahtumaketju, joka päättyi dinosaurusten katoamiseen maan päältä. Entä jos voisi matkustaa omaan menneisyyteensä ja muuttaa vaikka yhden sanan, ja koko tulevaisuus muuttuisi. Huh, nyt lopetan, menen tästä puuron keittoon ja mietin, mitä pukisin ylle tuonne melkein myrskytuuliseen säähän, koiralenkki kutsuu säällä kuin säällä.

    Äänestä

  • Ramoona* kirjoitti:

    Jossain nuoruuden vaiheessa minäkin mietin ja yritin etsiä tietoa maailmankaikkeudesta, ajasta eritoten. Jo kristinuskon käsite iänkaikkisuus ahdisti valtavasti, miten joku voi edes haluta elää iänkaikkisesti, siinähän pitkästyykin. Pikkuhiljaa hyväksyin sen, etteivät aivoparkani ymmärrä hölkäsenpöläystä noista asioista, ja kiinnostuskin laimeni.

    Jonkinlaista aikamatkailua ja fysiikan lakien kumoamista on lastenkirjassa Liisa Ihmemaassa, jonka tekijä onkin matemaatikko. Meillä on siitä Disneyn DVD, ja lapsenlapset tekevät yllättävän teräviä kysymyksiä. Star Trekit ovat tulleet uusintana telkusta, olen niitä ihan mielikseni taas katsellut. Ray Bradbury on kirjoittanut aikamatkailustakin, hän on sci fi -kirjailijoiden suosikkini. Tosin niitten aika on minulla jo kauan sitten mennyt ohi.

    Seikkailut tulevaisuudessa eivät niinkään kiinnosta, mutta joskus on askarruttanut, voiko menneisyyttä muuttaa. En muista elokuvan nimeä, mutta siinä oltiin aikamatkalla dinosaurusten ajalla, piti pysyä tarkasti polulla. Jos astui perhosen päälle, alkoi hurja tapahtumaketju, joka päättyi dinosaurusten katoamiseen maan päältä. Entä jos voisi matkustaa omaan menneisyyteensä ja muuttaa vaikka yhden sanan, ja koko tulevaisuus muuttuisi. Huh, nyt lopetan, menen tästä puuron keittoon ja mietin, mitä pukisin ylle tuonne melkein myrskytuuliseen säähän, koiralenkki kutsuu säällä kuin säällä.

    miten erilailla ihmiset suhtautuu aika, avaruuskästteeseen. Miestäni alkoi kuvannollisesti huimata(keskustelimmehan kirjoista joita olin lukenut) tuo avaruus. Tuli mieleen kokeeko toinen äärettömiä eteäisyyksiä" konkreettisesti" toiselle ne taas ovat määrätty määrä numeron perässä olevia nollia, tai lyhenteenä, käsitteenä. En koe mitään sellaista, koen pikemminkin nähdä pienessä mittakaavassa aivan saman kuin valtavassa äärettömässäkin. Toisaalta atomithan omassa kosmoksessaan jatkavat omaa tanssiaan, mutta
    tuo hiukkasgravitaatio, ehkä vielä avautuu tiedemiehille, siinä kun ollaan jo lähes uskomattomien fysiikan lainalaisuuksien äärellä!

    Äänestä

  • sinisirkku-ek kirjoitti:

    miten erilailla ihmiset suhtautuu aika, avaruuskästteeseen. Miestäni alkoi kuvannollisesti huimata(keskustelimmehan kirjoista joita olin lukenut) tuo avaruus. Tuli mieleen kokeeko toinen äärettömiä eteäisyyksiä" konkreettisesti" toiselle ne taas ovat määrätty määrä numeron perässä olevia nollia, tai lyhenteenä, käsitteenä. En koe mitään sellaista, koen pikemminkin nähdä pienessä mittakaavassa aivan saman kuin valtavassa äärettömässäkin. Toisaalta atomithan omassa kosmoksessaan jatkavat omaa tanssiaan, mutta
    tuo hiukkasgravitaatio, ehkä vielä avautuu tiedemiehille, siinä kun ollaan jo lähes uskomattomien fysiikan lainalaisuuksien äärellä!

    Goethen teorian mukaan olemme kehittyneet mutaatioiden tuloksena. Erikoisesti pidän Goethen valoisasta ja myönteisestä ajatustavasta.

    Äänestä

  • Goethen runo

    Innostus.

    Innostus, sanonpa teille
    on läheltä sukua ostereille:
    jos niit' ei nautita tuoreeltaan,
    ne totisesti on pahaks vaan.
    Ei innostus ole sillikalaa,
    jonk' yli voi vuosiksi suolaa valaa.

    Kuinka oikein tulkittu tuo onkaan, ei todella innostuessaan, voi asiaa laittaa hyllyllekään odottamaan. kyllä se toimintaa hakee....:D

    Äänestä

  • tuntuu joku kantavan, eikä pysty hillitsemään itseään ihmispoloinen. Teen ilmoituksen ylläpitoon, näin ei voi jatkua! ja pyydän selvittämään lähteen. Olen ihmetellyt, minkä vuoksi tuollaista kieltä joku käyttää, mutta henkilö on selvästi sairas!

    Äänestä

  • sinisirkku- kirjoitti:

    tuntuu joku kantavan, eikä pysty hillitsemään itseään ihmispoloinen. Teen ilmoituksen ylläpitoon, näin ei voi jatkua! ja pyydän selvittämään lähteen. Olen ihmetellyt, minkä vuoksi tuollaista kieltä joku käyttää, mutta henkilö on selvästi sairas!

    sairaloista, voi olla kyllä loisia yhteiskunnan kustannuksella.

    Äänestä

  • ei ole kirjoitti:

    sairaloista, voi olla kyllä loisia yhteiskunnan kustannuksella.

    sherifffille:D Hyvältä tuntuu, ettei kenenkään tarvitse nähdä sellaista rumaa kieltä ja solvauksia.
    .

    Äänestä

  • sinisirkku-ek kirjoitti:

    sherifffille:D Hyvältä tuntuu, ettei kenenkään tarvitse nähdä sellaista rumaa kieltä ja solvauksia.
    .

    tulee mutta en viitsi ylläpitoa mokomien vuoksi vaivata, nähkööt kaikki mikä olet

    Äänestä

  • sama sus kirjoitti:

    Anteeksi bembööleläiset lainaustani, mutta jossain kirjoituksessa oli tämä onomatopoeettinen sana kuvailemassa tiettyä ihmisen ominaisuutta, joten siitä se nyt tarttui!

    Petsamossa syntynyt räväkkäsanainen yhteiskuntakriitikko Erno Paasilinna lohkaisi kerran omanlaisensa mediapläräyksen: Minulla oli ainakin 50 sivistysanaa, joita kukaan muu ei tuntenut.
    Uskon että bembööläisyys on samaa kuin pappenheimiläisyys tai öllöläläisyys.
    Onomapoeettinen on tuttu, soma käyttöesinen - kotiviinin päälle viritetty sihti, ettei pienet hedelmäkärpäset mene juomaa hörppäämään ja siihen hukkumaan.

    Lukeminen on hyve, sanoo J Donner. Siks miekii olen tänä vuonna päntännyt päähän jo Anttilan tavaratalon katalogin. Bilteman vastaava on vielä pahasti kesken.
    Ja eikun uutta opettelemaan.

    Äänestä

elitistinen ominaisuus, sekinkö suotu vain harvoille ja valituille...pitää tähän se heh, koska leikkimielellä tarkoitan. Aluksi Goethesta....ei minua niin ylitsepursuavasti innosta yhtään mihinkään...
Tällaisen aiheen, monimutkaisen ja laajan esilleottaminen tänne palstalle osoittaa harvinaista harkintakyvyn puutetta. Hawking on niin monipuolinen "nero", että mihinkäs hänen kyvyistään oikein tarttuisi. On vaikeaa olla eettinen ihminen tekemättä siitä liian suurta numeroa.
Pikkuisen Hawking´in ,ja siinä sivussa tulee myös filosofi David Humen, jumalkäsityksistä.
H. on mm.tutkinut tiedeyhteisöjä uskovaisuutta etsien tieteen huippunimistä. Suurin osa esimerkiksi tieteen nobelisteista on ateisteja. Hän sanoo mm. että Mensa Magazinessa julkaistun tutkimuksen mukaan:" Mitä korkeampi ÄO ihmisellä on, sitä kriittisempi hän on, sitä vähemmän hän uskoo Raamatun jumalan alkuperään." Oikeastaan itsestään selvä totuushan tuokin ajattelevalle ihmiselle.
Edelleen:- Uskontoa ei moraalisuus tarvitse tuekseen. Ainoat tahot, jotka homoseksuaalisuuteenkin kielteisesti suhtautuvat, ovat ns. uskovaiset. Jopa naispappeus on heistä syntiä. Tekopyhyys kuuluu ihmisluontoon.
Hawking´in kirja, The God Delusion, on ateistin raamattu. Jumala on turha hypoteeesi, jumalharha. Vanhan Testamentin jumala on H:n mielestä kaunokirjallisuuden vastenmielisin hahmo.
Hawkin´in totemus:" Luoja voidaan olettaa tarpeelliseksi niin kauan kuin uskomme, että kaikella on ollut jokin alku. Jos maailmankaikkeus kuitenkin on täysin suljettu ja reunaton, sillä ei ole sen enempää alkua kuin loppuakaan. Se on vain olemassa. Mihin silloin enää Luojaa tarvitaan?"

Tällaista rääppimistä, hypähtelyä, riepottelua olisi aiheesta keskustelu, liian suuren, mahtailevan suuren aiheen ollessa kyseessä.
Sinullakin on pätemisen tarve...et taatusti ole ainoa, sehän kuuluu ihmisluontoon. Useimmitenhan "yleviä", hyviä, yleisesti arvostettuja puoliammehan haluamme kanssaihmisille julkituoda.
Mutta ehkäpä ihmisyyden mitta onkin siinä, että itsearvostuksen myötä rohkenisi myös olla se "huonompi", silloinhan ajatteleva ihminen ehkäpä arvostaisikin tätä toista enemmän.

Äänestä
  • on aivan kiistaton. Tuntuu oudolta tuon fyysikon ajatusten tänne veto.

    Äänestä

  • jossakin suhteessa, on minusta niin selvä asia, ettei sitä edes ole tarve sanoa! Minä kokosin sellaisen "matelevuutena, eikä se ole miellyttävää. Toisaalta aiheen ottaminen ei olekaan harkinnan tulos. niinkuin sanoit, vaan rehellisesti kiinnostava. Niin paljon kuin täälläkin olemme uskonnosta keskustelleet, lienee on unohtunut, etten kirjaimellisesti ole koskaan Raamattua ottanut, vaan korostanut sen symboliikkaa.Jopa mennen varhaisimpiin kulttureihin, joiden pohjalta tuo eettinen kulttuurin kukkana näkemäni opus on.
    Miksi "itseäni" haluaisin korostaa? Herranen aika, maailma on täynnä ajattelijoita joiden saavutuksista saan minäkin nauttia:) Mutta, saada jakaa kiinnostuksen ja ajatusten kohteita muiden ihmisten kanssa, on minusta onnellista.

    Äänestä

  • sinisirkku- kirjoitti:

    jossakin suhteessa, on minusta niin selvä asia, ettei sitä edes ole tarve sanoa! Minä kokosin sellaisen "matelevuutena, eikä se ole miellyttävää. Toisaalta aiheen ottaminen ei olekaan harkinnan tulos. niinkuin sanoit, vaan rehellisesti kiinnostava. Niin paljon kuin täälläkin olemme uskonnosta keskustelleet, lienee on unohtunut, etten kirjaimellisesti ole koskaan Raamattua ottanut, vaan korostanut sen symboliikkaa.Jopa mennen varhaisimpiin kulttureihin, joiden pohjalta tuo eettinen kulttuurin kukkana näkemäni opus on.
    Miksi "itseäni" haluaisin korostaa? Herranen aika, maailma on täynnä ajattelijoita joiden saavutuksista saan minäkin nauttia:) Mutta, saada jakaa kiinnostuksen ja ajatusten kohteita muiden ihmisten kanssa, on minusta onnellista.

    mahdotonta on edes joskus yrittää, eikä tarpeellistakaan, toisen sanomisen tarkoitusperiä ymmärtää. Ihan mahdotonta... Tulipahan taas "riepoteltua" joutessaan tätäkin aihetta.
    No, jatketaan vaan tutkimuksia kukin kiinnostuksensa kohteen mukaan eikä välitetä, vaikkei niitä kukaan ymmärtäisikään!
    Minun kiinnostukseni kohteet ovat tänä viikonloppuna saada jonkin verran omenia ja vihdoin päästä puolukkametsään...saas nähdä, lähdenkö taas sieltä karkuun, ovat nimittäin hirvikärpäset täälläkin lisääntyneet niin mahdottomasti.

    Äänestä

  • UPDATE_7759675 kirjoitti:

    mahdotonta on edes joskus yrittää, eikä tarpeellistakaan, toisen sanomisen tarkoitusperiä ymmärtää. Ihan mahdotonta... Tulipahan taas "riepoteltua" joutessaan tätäkin aihetta.
    No, jatketaan vaan tutkimuksia kukin kiinnostuksensa kohteen mukaan eikä välitetä, vaikkei niitä kukaan ymmärtäisikään!
    Minun kiinnostukseni kohteet ovat tänä viikonloppuna saada jonkin verran omenia ja vihdoin päästä puolukkametsään...saas nähdä, lähdenkö taas sieltä karkuun, ovat nimittäin hirvikärpäset täälläkin lisääntyneet niin mahdottomasti.

    Ne on kamalia hirvikärpäset, viimeksi tyttäreni ravatessa metsässä täällä sienestämässä, oli puserossa vielä parin tunnin jälkeen vatsassa ryömimässä iholla. Kertoi kotona pesukooneenkin jälkeen jostakin saumasta löytäneensä yhden. Ei ne kylläkään purreet ja löytyi sentään sieniäkin:)

    Minulla ne menevät hiuksiin, en kyllä paljain päin halua siellä olla, saa kammata niitä poies.Huivikin auttaa...

    Äänestä

  • sinisirkku- kirjoitti:

    jossakin suhteessa, on minusta niin selvä asia, ettei sitä edes ole tarve sanoa! Minä kokosin sellaisen "matelevuutena, eikä se ole miellyttävää. Toisaalta aiheen ottaminen ei olekaan harkinnan tulos. niinkuin sanoit, vaan rehellisesti kiinnostava. Niin paljon kuin täälläkin olemme uskonnosta keskustelleet, lienee on unohtunut, etten kirjaimellisesti ole koskaan Raamattua ottanut, vaan korostanut sen symboliikkaa.Jopa mennen varhaisimpiin kulttureihin, joiden pohjalta tuo eettinen kulttuurin kukkana näkemäni opus on.
    Miksi "itseäni" haluaisin korostaa? Herranen aika, maailma on täynnä ajattelijoita joiden saavutuksista saan minäkin nauttia:) Mutta, saada jakaa kiinnostuksen ja ajatusten kohteita muiden ihmisten kanssa, on minusta onnellista.

    hih

    Äänestä

  • Uskontoa ei moraalisuus tarvitse tuekseenJumala-hypoteesi

    Paljon on peistä taitettu siitä, kuuluuko kysymys jumalan olemassaolosta tieteen alueelle. Edesmennyt paleontologi Stephen Jay Gould esimerkiksi oli sitä mieltä, että uskonto ja tiede eivät ole ristiriidassa vaan kuuluvat yksinkertaisesti eri kategorioihin (NOMA eli non-overlapping magisteria). Dawkins ei väitettä allekirjoita. Hän tekee jyrkän eron ns. einsteinilaisen ja taikauskoisen jumalakäsityksen välille.

    Einsteinin on usein sanottu olleen uskovainen, koska hän esitti panteistissävyisiä lausuntoja tyyliin ”jumala ei heitä noppaa”. Tosiasiassa kuuluisa fyysikko ei jumaliin uskonut ja tämän hän mainitsi kirjoituksissaan ja haastatteluissaan monta kertaa. Einstein oli ei-uskonnollisesti uskonnollinen, kuten niin moni muu maailmankaikkeuden rakennetta ja lakeja syväluodannut tutkija (mm. Stephen Hawking), mutta teisti hän ei ollut. Ehkä termi ’spiritualisti’ kuvaa mainitun kaltaisia ihmisiä paremmin.

    Dawkins määrittelee uskonnon siten, että uskovainen teisti olettaa jonkinlaisen yliluonnollisen olennon, joka on maailmankaikkeuden ja kaiken siellä olevan taustalla, sen luoja, ja joka yhä vaikuttaa tapahtumien kulkuun (s. 18). Tämä olento myös kuulee rukouksia ja vastaa niihin. Deisti taas uskoo, että jumala loi maailmankaikkeuden ja sen lait, mutta sen jälkeen vetäytyi kulisseihin ja antaa tapahtumien edetä omalla painollaan. Turha rukoilla!

    Myöhemmin (s. 50-51) Dawkins osoittaa agnostisismin kestämättömyyden ja esittää seitsemän kohdan spektrin, jolle teismi contra ateismi todennäköisyyksineen asettuvat. Keskellä, kohdassa neljä, on tietenkin täydellinen 50-50 –agnostisismi. Nämä erottelut lienevät vapaa-ajattelijoille tuiki tuttuja, mutta The God Delusionin oletetulle kohderyhmälle, amerikkalaisille, asiat pitää vääntää rautalangasta.

    Tekijä on järkähtämätön teesissään, että jumala on tieteellinen hypoteesi. Jos tällainen ”yliluonnollinen agentti” olisi olemassa, olisi maailmankaikkeus erilainen kuin se nyt on. Vaikka hypoteesia onkin nykytietämyksen vallitessa mahdoton testata, on se Dawkinsin mielestä selkeästi tieteen alaan kuuluva kysymys. Tähän on helppo yhtyä. Miten sellaista kannattaa ylipäätään olettaa, josta edes periaatteessa ei voi saada tietoa?

    Dawkinsin keskeinen argumentti jumalaa vastaan on tuttu jo skottifilosofi David Humelta. Jos monimutkaisten eliöiden ja maailmankaikkeuden suunnitteluun tarvitaan monimutkaista älykästä olentoa, niin kuinka monimutkaisen ja älykkään tällaisen olennon sitten tarvitseekaan olla! Ja koska Darwinin evoluutioteoria selittää monimutkaisten eliöiden synnyn ja kehityksen ilman oletusta suunnittelijasta, kuten fysiikka selittää maailmankaikkeuden, on jumalan olemassaolo äärimmäisen epätodennäköistä.

    Äänestä

  • 16...1 kirjoitti:

    Uskontoa ei moraalisuus tarvitse tuekseenJumala-hypoteesi

    Paljon on peistä taitettu siitä, kuuluuko kysymys jumalan olemassaolosta tieteen alueelle. Edesmennyt paleontologi Stephen Jay Gould esimerkiksi oli sitä mieltä, että uskonto ja tiede eivät ole ristiriidassa vaan kuuluvat yksinkertaisesti eri kategorioihin (NOMA eli non-overlapping magisteria). Dawkins ei väitettä allekirjoita. Hän tekee jyrkän eron ns. einsteinilaisen ja taikauskoisen jumalakäsityksen välille.

    Einsteinin on usein sanottu olleen uskovainen, koska hän esitti panteistissävyisiä lausuntoja tyyliin ”jumala ei heitä noppaa”. Tosiasiassa kuuluisa fyysikko ei jumaliin uskonut ja tämän hän mainitsi kirjoituksissaan ja haastatteluissaan monta kertaa. Einstein oli ei-uskonnollisesti uskonnollinen, kuten niin moni muu maailmankaikkeuden rakennetta ja lakeja syväluodannut tutkija (mm. Stephen Hawking), mutta teisti hän ei ollut. Ehkä termi ’spiritualisti’ kuvaa mainitun kaltaisia ihmisiä paremmin.

    Dawkins määrittelee uskonnon siten, että uskovainen teisti olettaa jonkinlaisen yliluonnollisen olennon, joka on maailmankaikkeuden ja kaiken siellä olevan taustalla, sen luoja, ja joka yhä vaikuttaa tapahtumien kulkuun (s. 18). Tämä olento myös kuulee rukouksia ja vastaa niihin. Deisti taas uskoo, että jumala loi maailmankaikkeuden ja sen lait, mutta sen jälkeen vetäytyi kulisseihin ja antaa tapahtumien edetä omalla painollaan. Turha rukoilla!

    Myöhemmin (s. 50-51) Dawkins osoittaa agnostisismin kestämättömyyden ja esittää seitsemän kohdan spektrin, jolle teismi contra ateismi todennäköisyyksineen asettuvat. Keskellä, kohdassa neljä, on tietenkin täydellinen 50-50 –agnostisismi. Nämä erottelut lienevät vapaa-ajattelijoille tuiki tuttuja, mutta The God Delusionin oletetulle kohderyhmälle, amerikkalaisille, asiat pitää vääntää rautalangasta.

    Tekijä on järkähtämätön teesissään, että jumala on tieteellinen hypoteesi. Jos tällainen ”yliluonnollinen agentti” olisi olemassa, olisi maailmankaikkeus erilainen kuin se nyt on. Vaikka hypoteesia onkin nykytietämyksen vallitessa mahdoton testata, on se Dawkinsin mielestä selkeästi tieteen alaan kuuluva kysymys. Tähän on helppo yhtyä. Miten sellaista kannattaa ylipäätään olettaa, josta edes periaatteessa ei voi saada tietoa?

    Dawkinsin keskeinen argumentti jumalaa vastaan on tuttu jo skottifilosofi David Humelta. Jos monimutkaisten eliöiden ja maailmankaikkeuden suunnitteluun tarvitaan monimutkaista älykästä olentoa, niin kuinka monimutkaisen ja älykkään tällaisen olennon sitten tarvitseekaan olla! Ja koska Darwinin evoluutioteoria selittää monimutkaisten eliöiden synnyn ja kehityksen ilman oletusta suunnittelijasta, kuten fysiikka selittää maailmankaikkeuden, on jumalan olemassaolo äärimmäisen epätodennäköistä.

    Ei anna fiksua kuvaa vetää tänne asioita mistä et itsekkään mitään ymmärrä. Et ole edes lukenut tuota kirjaa jolla rehentelet.

    Äänestä

  • ota ss opiksi kirjoitti:

    Ei anna fiksua kuvaa vetää tänne asioita mistä et itsekkään mitään ymmärrä. Et ole edes lukenut tuota kirjaa jolla rehentelet.

    etpä taida lukea oikeassa järjestyksessä.....katso ketjupuu!!

    Äänestä

  • 16...1 kirjoitti:

    Uskontoa ei moraalisuus tarvitse tuekseenJumala-hypoteesi

    Paljon on peistä taitettu siitä, kuuluuko kysymys jumalan olemassaolosta tieteen alueelle. Edesmennyt paleontologi Stephen Jay Gould esimerkiksi oli sitä mieltä, että uskonto ja tiede eivät ole ristiriidassa vaan kuuluvat yksinkertaisesti eri kategorioihin (NOMA eli non-overlapping magisteria). Dawkins ei väitettä allekirjoita. Hän tekee jyrkän eron ns. einsteinilaisen ja taikauskoisen jumalakäsityksen välille.

    Einsteinin on usein sanottu olleen uskovainen, koska hän esitti panteistissävyisiä lausuntoja tyyliin ”jumala ei heitä noppaa”. Tosiasiassa kuuluisa fyysikko ei jumaliin uskonut ja tämän hän mainitsi kirjoituksissaan ja haastatteluissaan monta kertaa. Einstein oli ei-uskonnollisesti uskonnollinen, kuten niin moni muu maailmankaikkeuden rakennetta ja lakeja syväluodannut tutkija (mm. Stephen Hawking), mutta teisti hän ei ollut. Ehkä termi ’spiritualisti’ kuvaa mainitun kaltaisia ihmisiä paremmin.

    Dawkins määrittelee uskonnon siten, että uskovainen teisti olettaa jonkinlaisen yliluonnollisen olennon, joka on maailmankaikkeuden ja kaiken siellä olevan taustalla, sen luoja, ja joka yhä vaikuttaa tapahtumien kulkuun (s. 18). Tämä olento myös kuulee rukouksia ja vastaa niihin. Deisti taas uskoo, että jumala loi maailmankaikkeuden ja sen lait, mutta sen jälkeen vetäytyi kulisseihin ja antaa tapahtumien edetä omalla painollaan. Turha rukoilla!

    Myöhemmin (s. 50-51) Dawkins osoittaa agnostisismin kestämättömyyden ja esittää seitsemän kohdan spektrin, jolle teismi contra ateismi todennäköisyyksineen asettuvat. Keskellä, kohdassa neljä, on tietenkin täydellinen 50-50 –agnostisismi. Nämä erottelut lienevät vapaa-ajattelijoille tuiki tuttuja, mutta The God Delusionin oletetulle kohderyhmälle, amerikkalaisille, asiat pitää vääntää rautalangasta.

    Tekijä on järkähtämätön teesissään, että jumala on tieteellinen hypoteesi. Jos tällainen ”yliluonnollinen agentti” olisi olemassa, olisi maailmankaikkeus erilainen kuin se nyt on. Vaikka hypoteesia onkin nykytietämyksen vallitessa mahdoton testata, on se Dawkinsin mielestä selkeästi tieteen alaan kuuluva kysymys. Tähän on helppo yhtyä. Miten sellaista kannattaa ylipäätään olettaa, josta edes periaatteessa ei voi saada tietoa?

    Dawkinsin keskeinen argumentti jumalaa vastaan on tuttu jo skottifilosofi David Humelta. Jos monimutkaisten eliöiden ja maailmankaikkeuden suunnitteluun tarvitaan monimutkaista älykästä olentoa, niin kuinka monimutkaisen ja älykkään tällaisen olennon sitten tarvitseekaan olla! Ja koska Darwinin evoluutioteoria selittää monimutkaisten eliöiden synnyn ja kehityksen ilman oletusta suunnittelijasta, kuten fysiikka selittää maailmankaikkeuden, on jumalan olemassaolo äärimmäisen epätodennäköistä.

    Einstein'in siteerauksissa on minulle antanut hänestä hienon, mahdollisuuksille avoimen kuvan, on, ettei hän sulkenut pois mystiikkaa! Totesi vain sen olemassaolon.

    Äänestä

  • sinisirkku- kirjoitti:

    Einstein'in siteerauksissa on minulle antanut hänestä hienon, mahdollisuuksille avoimen kuvan, on, ettei hän sulkenut pois mystiikkaa! Totesi vain sen olemassaolon.

    hiukan vaatii vielä tarkastelua,
    muuten kyllä koko Einsteinin ajatusrakennelma on hallussani täysin.
    Aivoissa kun löytyy enemmän kuin arvaattekaan.
    Kaikki eivät olekaan suomalaisnuijjia,
    vaan sivestyneitä ruåtsalaisia,
    kuten Maalaismies ja Minä.
    Että tiedoks vaan teillekin tolloille.

    Äänestä

Näköjään mitä enempi ihminen lukee sitä tyhmmemmäksi tämä tulee niinkuin tuokin fyysikko.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


sinisirkku-ek kirjoitti:

tällä hetkellä lienee Stephen Hawkings. Tänään The Times julkaisee Hawking'sin uusimman kirjan " Jumalalla ei sijaa maailman luomisessa" Aikanaan luin Stephen Hawking'sin kirjan Ajan lyhyt historia, jossa hän viittaa siihen lyhyeen aikaan, jonka me ihmiset olemme maapalloa asuttaneet.

Tulee olemaan mielenkiintoista odottaa suomennosta, koska englannin kielellä noin vaativa teos olisi itselleni
liikaa. Tuo Ajan lyhyt historia ei ollut kovin helppo omaksua, mutta lukiessa ajatus pääsi kuin pääsikin matemaatikon ajatusytimeen, ainakin tärkeimmissä kohteissa.
Siinä jättää matemaatikko vielä avoimeksi tuon käsitteen Jumalan luomasta maailmasta, tajutessaan olevan muitakin aurinkokuntia hän joutui tarkistamaan käsitystään tämän aurinkokuntamme ainutlaatuisuudesta.

No, vielä en ole tutustunut kirjaan, enkä voi tehdä minkäänlaisia johtopäätöksiä edellisen lukemani kirjan perusteella. Aika mukavalta tuntuu, että on olemassa tiedemies nimeltä Stephan Hawkings, joka on ottanut tehtäväkseen selvittää tuon myytin, johon perustuu paljon yhteiskunnassamme.

Mielenkiinnolla jään odottamaan otteita, joita varmaan saa kuulla jo ennen kirjan suomentamista:)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu