OPISKELUKIINTIÖT – VAIN RUOTSALAISILLE
Opetushallituksen julkaisusta "Koulutuksen määrälliset indikaattorit vuodelta 2006" (Wera) ja Tilastokeskuksen väestötietokannoista on laskettavissa yliopistoihin hyväksyttyjen ja yliopistopaikan saaneiden osuudet. Joka toinen (51 %) suomenruotsalaisista nuorista saa suorittaa yliopistotutkinnon, suomenkielisistä vain joka kolmas. Kyseessä ovat nimenomaan Suomen ruotsalaiset eli äidinkieleltään ruotsinkieliset oppilaat (Opetushallituksen luettelo). Tärkeimmät syyt ruotsalaisten huimaan yliedustukseen ovat ruotsinkieliset yliopistot, Åbo Akademi (7.500 opiskelijaa) ja Svenska handelshögskolan (2.300 opiskelijaa) sekä kuuden (6!) kaksikielisen yliopiston kiintiöpaikat ruotsalaisille. Lisäksi järjestelmään on rakennettu piilokiintiöjärjestelmä ruotsalaisille. Ruotsalaiset pääsevät jopa 10 pistettä huonommalla pääsykoetuloksella yliopistoon kuin suomalaiset. Moni lahjakkaampi suomalainen jää tämän vuoksi ilman yliopistokoulutusta. Lisäksi suomalaisia kiusataan pakkoruotsilla peruskoulusta aina yliopistotutkintoihin asti.
Ruotsinkielisiä 20–22-vuotiaita on 3.200 eli 4,9 % koko maan samanikäisistä. Kuitenkin opetusministeriön suunnitelmassa vuodelle 2012 ruotsalaisille on varattu 6,7 prosenttia yliopistojen aloituspaikoista. Esimerkiksi yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla ruotsalaisten osuus on 9,2 %. Vuosina 2000–06 yliopistoihin on päässyt 51–55 % ruotsalaisista hakijoista, mutta suomalaisista vain 34–36 %. Yliopistoihin hyväksyttiin vuosina 2005–06 yhteensä 24.990 opiskelijaa, josta 4,9 prosenttia merkitsisi 1.225 paikkaa, mutta vuosittain hyväksyttyjen ruotsalaisten määrä on joka vuosi 1.680 eli 455 yliopistopaikkaa yli väestöosuuden.
Koulutusjärjestelmämme suosii ruotsalaisia suomalaisten kustannuksella. Miksi suomalaisten pitäisi hyväksyä tämä? Vaalit ovat ensi vuonna. Kaikki pääpuolueet ovat ruotsalaisten kanssa samoilla linjoilla; kaksikielisyys, pakkoruotsi ja ruotsalaisten etuoikeudet on säilytettävä, maksoi mitä maksoi.
Opetushallituksen julkaisusta "Koulutuksen määrälliset indikaattorit vuodelta 2006" (Wera) ja Tilastokeskuksen väestötietokannoista on laskettavissa yliopistoihin hyväksyttyjen ja yliopistopaikan saaneiden osuudet. Joka toinen (51 %) suomenruotsalaisista nuorista saa suorittaa yliopistotutkinnon, suomenkielisistä vain joka kolmas. Kyseessä ovat nimenomaan Suomen ruotsalaiset eli äidinkieleltään ruotsinkieliset oppilaat (Opetushallituksen luettelo). Tärkeimmät syyt ruotsalaisten huimaan yliedustukseen ovat ruotsinkieliset yliopistot, Åbo Akademi (7.500 opiskelijaa) ja Svenska handelshögskolan (2.300 opiskelijaa) sekä kuuden (6!) kaksikielisen yliopiston kiintiöpaikat ruotsalaisille. Lisäksi järjestelmään on rakennettu piilokiintiöjärjestelmä ruotsalaisille. Ruotsalaiset pääsevät jopa 10 pistettä huonommalla pääsykoetuloksella yliopistoon kuin suomalaiset. Moni lahjakkaampi suomalainen jää tämän vuoksi ilman yliopistokoulutusta. Lisäksi suomalaisia kiusataan pakkoruotsilla peruskoulusta aina yliopistotutkintoihin asti.
Ruotsinkielisiä 20–22-vuotiaita on 3.200 eli 4,9 % koko maan samanikäisistä. Kuitenkin opetusministeriön suunnitelmassa vuodelle 2012 ruotsalaisille on varattu 6,7 prosenttia yliopistojen aloituspaikoista. Esimerkiksi yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla ruotsalaisten osuus on 9,2 %. Vuosina 2000–06 yliopistoihin on päässyt 51–55 % ruotsalaisista hakijoista, mutta suomalaisista vain 34–36 %. Yliopistoihin hyväksyttiin vuosina 2005–06 yhteensä 24.990 opiskelijaa, josta 4,9 prosenttia merkitsisi 1.225 paikkaa, mutta vuosittain hyväksyttyjen ruotsalaisten määrä on joka vuosi 1.680 eli 455 yliopistopaikkaa yli väestöosuuden.
Koulutusjärjestelmämme suosii ruotsalaisia suomalaisten kustannuksella. Miksi suomalaisten pitäisi hyväksyä tämä? Vaalit ovat ensi vuonna. Kaikki pääpuolueet ovat ruotsalaisten kanssa samoilla linjoilla; kaksikielisyys, pakkoruotsi ja ruotsalaisten etuoikeudet on säilytettävä, maksoi mitä maksoi.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Opiskelet ruotsia - itseasiassa jopa n. yhden opiskeluvuoden ajan koko opiskelu-urasi aikana. Pääset töihin - ehkä siivoojaksi, kaupan kassaksi kaksikieliseen kuntaan tai vanhustenhoitajaksi ruotsinkieliseen vanhainkotiin.
Kunhan et kuvittele pääseväsi virkamieheksi tai toimihenkilöksi kaksikieliseen kuntaan - ehei, ne paikat on varattu endast ruotsinkielisen korkeakoulun käyneille ruotsia äidinkielenään puhuville.
Et usko vai? Paras uskoa!
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/09/aluehallintoratkaisu_on_poikimassa_kielikeskustelun_1962472.html