Pääsisin A-lehdille myyjäksi (pohja provisio). Aika usein hakeneet uusia myyjiä. Onko kellään kokemusta? Voiko työaikoja rukata vai onko se aina oltava se 6 tuntia? Nimittäin sovitellun päivärahan saajana kannattaisi tehdä vain täyttä päivää tai alle 6 tuntista (6 tuntia on palkasta riippumatta sovitellun maksamisen raja).
A-lehdet
onko kokemusta
2544
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Älä ole enää aasi... mikäli olet erehtynyt tilaamaan katso tai apu- lehden voit peruuttaa sen juohevasti seuraavasta linkistä:
http://asiakaspalvelu.a-lehdet.fi/peruutus/
Onnittelumme, olet näin säästänyt ulkomaanmatkan tai kylpyläviikonlopun verran rahaa !
perusteet:
http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=uutiset&t=2 9643
pu lehti
apu lehden historia:
Aivan aluksi apu-lehti perustettiin "auttamaan" työttömiä 1930"-
luvulla.
---kulutusjuhlavuosien jälkeen 1980-- alkoikin sitten tapahtua:
Ensin kärähti Herra Lyytikäinen kovasta rurijuoppoudesta, sitten
siskonmies sisäpiirikaupoista ja lopulta bravuuriesitys:katso-lehden
(ex) päätoimittaja sai
ehdottoman vankeustuomion kesäkuussa 2006 Uotin rahojen
salakuljetuksesta:)
exä päätoimittajasta tuli Ylen uutisoidessa aiemmin päätoimittajan
osallisuuden salakuljetukseen. Apu ehti niittää meriittiä lisäksi
mm. saamalla painokannetuomion joulukuussa 2005 katso lehden valheitten
takia..A-lehdet myikin sitten katson kiireen
vilkkaa, mitä ilmeisimmässä häpeässä tanskalaisille allereille.
A-lehtien toimitusjohtaja otti eron ja lähti tammikuussa 2006.
Tähän päivään mentäessä apu lehti on halpa kopio muista
viikkolehdistä:)
kuka sitten apua lukee tai ketkä niitä myy?
saadun tiedon mukaan apu lehteä saattaa markkinoida suomen
suoramarkkinointiliittoon kuulumattomat puhelinmyyntiyritykset. Näille
tälläisille on tyypillistä että ne hakevat agressiivisesti uutta
työvoimaa lähes päivittäin ellei viikottain mm. metro lehdessä...)
järkikin sanoo että jos työpaikassa on työvoiman vaihtuvuus
ällistyttävän suurta niin siellä on jotain mätää eikä sinne
kannata mennä!. Työvoiman kierrättäminen onkin ainoa tapa pitää
pystyssä lehtitaloja, lehtitalot eivät välttämättä edes halua
puuttua lypsylehmänsä toimiin, joita voisi löytyä aina
työntekijöiden epäasiallisesta käsittelystä
viranomaistoimenpiteisiin sekä maksamattomista palkoista
työsuojelupiirin tai palkkaturvan menettelyihin!
apu lehden voit peruuttaa ilman puhelinkuluja tästä:
http://www.asiakaspalvelu.a-lehdet.fi/peruutus
A-lehdet sai myös Hovioikeudelta tuomion pari kuukautta takaperin
erään insinööritoimiston kaavapiirustusten laittoman kopioinnin
takia. Hovioikeus velvoitti A-lehdet korvaamaan insinööritoimistolle
tältä vohkimiaan piirustuksia yli miljoonan vanhan markan edestä.
Eli kopioinnissa apu ja A-lehdet on kyllä mestari, se täytyy todeta.
Välillä kylläkin käry käy ja jää kiinni.
A-lehdissä ja apussa vaikuttaa myös kirjailijaksi tai toimittajaksi
itseään tituleeraava Eve Hietamies, todettakoon että hän ei ole
kumpaakaan. Kirjailijana hänen tuotoksensa ovat naivin kökköjä
eikä niissä ole mitään sellaista kirjallista luovuutta joiden
perusteella häntä voisi kutsua kirjailijaksi. Toimittajaksi häntä
myöskään ei voi kutsua koska hänellä ei ole toimittajaksi
edellyttävää akateemista tutkintoa. Hän on ainoastaan apu lehteen
kirjoittava henkilö kuten sadat muutkin yleisön osastoille
kirjoittavat henkilöt jotka ovat saaneet peruskoulussa
kirjoitustaidon.
Tarkastellessa faktoja selviää että A-lehtien toimittajille (kuten
roskaviihteessä yleensä) ei kovinkaan monella ole akateemista
loppututkintoa, se kun on toimittajaksi itseään tituleeraavan
perusvaatimus. mm. Kauneus ja terveys lehden päätoimittaja on saanut
oppinsa iltalehdessä, mainittu opinnäyte on yhtä uskottava kuin
taksimiehen taidonnäyte, taksimiehen joka odottaa että saa
ajokorttinsa ensi vuonna täytettyään 18-vuotta. Minä ainakaan en
maksa sellaisesta lehdestä jonka toimittajien taidot ovat
peruskoululaisten tasolla.
Apua ja seuraa ei voi myös edes verrata keskenään, ainoastaan siten
että apu pyrkii aina jäljittelemään seuraa tai suomen kuvalehteä
mutta lopputulos on aina huono. Apua tilaa ja lukee ikäloput 60-90
vuotiaat jotka eivät välitä mitä lukea. Nämä tälläiset ovat
tilanneet apun joskus sotien jälkeen eivätkä osaa luopua siitä. He
eivät myöskään kykene enää tunnistamaan sitä tosiasiaa että
tämänpäivän apu ei ole enää se sama apu kuin 1950-1970 luvuilla
jolloin apu sentään oli vielä asiaa... tänä päivänä apu on vain
värikynällä pilattu roskatuotos josta ei ole edes takansytykkeeksi.
Roskalehden tyypillinen ominaisuus on taito tehdä "julkkiksia" eli
taito tehdä "turhia julkkiksia". Tälläisiä turhia julkkiksia ovat
mm. kaikki salarakkaat,uutistenlukijat tai misterit. Apu lehti ei tee
edes tässä poikkeusta, lehdestä saa viikottain lukea turhien
julkkisten edesottamuksista. Todellisuudessa tälläiset turhat
julkkikset eivät kiinnosta kansan suuria rivejä pätkääkään.
Ainoa todellinen voittaja on lehtitalo joka saa syötettyä
vääristyneen todellisuuden lukijalleen ja antaa tämän ymmärtää
että se on totta. "Tyhmähän on se joka maksaa"