Luin ketjua palstanvaltaajat ja siellä oli puhetta jostakusta joka vetää puoleensa vaikka kärpäsiä jne. Uuvahdin pitkässä ketjussa. Minun mokkulani ilmeisesti vetelee viimeisiään kun on niin hidas tai mikä lie ongelmana. Huonosti liikkuu pitkät ketjut ja myönnän muukin ......
Taisin poiketa aiheesta. Siis, onko karisma palstalla sama juttu kun livenä? Äkkisiltään väittäisin että ei ole. Joku verbaalilisesti äärimmäinen tyyppi voi tavatessa olla se harmaista harmain. Kun myös päin vastoin.
Taisin poiketa aiheesta. Siis, onko karisma palstalla sama juttu kun livenä? Äkkisiltään väittäisin että ei ole. Joku verbaalilisesti äärimmäinen tyyppi voi tavatessa olla se harmaista harmain. Kun myös päin vastoin.
Vastaukset 51
Vanhimmat
Näinhän se menee. Joku kirjoittaa loistavia romaaneja, veret seisauttavia runoja tai viiltäviä kolumneja ja livenä on kuin seinätapetti, vain kuuntelee mitä muut puhuvat ja vähän hekottaa mukana. Jos pakotetaan puhumaan vaikka teksteistään, mumisee jotakin kuulumatonta paperiensa takaa...
veti niin vahvat mielikuvat (siis tilanteita elämästä................. ) päälle, että nyt vasta kiitän vastauksestasi.
Mitä voisi sanoa?
No sen, että mumisemassa olen ollut, jotain oppinut,
en mumisen enää :)
No hyvä. Minäkin olen syntymäujona joutunut opettelemaan täysin toisenlaisen tavan elää ja kommunikoida. Kyllä sen oppii jos vain uskaltaa yrittää.
Ujo ei tämä katti koskaan ollut, ei siihen oikeastaan ollut mahdollisuksia.
Tarinaa:
Puhumisen (esiintymisen) arkuus tuli kansakoulussa kun nauroivat sosiaaliavusta saaduille saappaille. Kissa vetäytyi häpeissään pesäänsä. Seurauksena siis heikko itsetunto. Vaan...........
Ei aikaakaan kun pari kertaa turpiinsa saanut, haavoistaan parantunut, asemansa avuillaan ansainnut ja arpensa ylpeänä kantava mirri kuleksii kujilla kehräillein vanhaa kujerrusta....
Ja edeltävässä tarinassa vain osa on totta;)
No ei se jolla palstalla on karismaa tarvi tavatessa olla ollenkaan karismaattinen.
Toisaalta täälläkin joku kuvittelee olevansa palstan kingi mutta todellisuus on jotain ihan muuta :))
Ja jos on jollekin ihmiselle, niin ei se kaikkia tarkoita.
vaan kemiat (jos nyt kemioita tarkoitit edes) on eri juttu mielestäni kun karismaattisuus. Hmm...
Kemiat virtuaalisesti, siinähän puhuu vain teksti. Jossain vaiheessa halutaan tavata koska ihminen vielä kuitenkin on fyysinen olento.
Ei ole kokemusta miten virtuaalikemiat ja ne kohtaamiseen liityvät onnistuvat. Kaippa se on mahdollista, nykyaikaa.
Taidan olla jo vanhus... ;))
kingimäisyys vaan sitä että toiset ovat aktiivisemmat kuin toiset. Niin mä sen ainakin koen :) En ole nähnyt yhtään merkkiä siitä että kukaan pitäisi itseään parempana tai ylempänä kuin muut?
Lue Hatzan juttuja, vain hänen takiaan ja vain hän , hän hän
Koko palstaa ei olisi jos ei hän tänne kirjoittaisi.
Vai hatza on jotain ei muut.
Ainakin hänen mielestään.
Et ilmeisesti ole lukenut itseeni kohdistuvaa arvostelua. Olen tyyppi, joka saa lähes joka päivä kuraa niskaan siitä, että kuvittelen muka olevani muiden yläpuolella. Osa viesteistä voidaan helposti pistää kateuden piikkiin, mutta monta kertaa niissä on pelkkiä olettamuksia tyyppiä oikeasti tuntematta.
Ymmärrätkö Sinä, että itse kirjoitat tekstisi, ei me lukijat ja tekstisi perusteella luodaan mielikuva Sinusta.
Onko kirjoituksesi fiktiota vai faktaa? Sinä itse tiedät sen, joten ota vastuu niistä, äläkä ruikuta, ettei Sinua oikeasti täällä tunneta.
se toisaalta ole aika normaalia täällä että puhuu ittestään, niin mäkin teen koko ajan, puhun musta ja mun mielipiteistä :)))
En ehdi kaikkea täällä lukea, kun teitä täällä on niin monta, tekstiäkin riittää :)
Minusta me kuitenkin oltiin samaa mieltä, ettei kunkkuja ole ;)
Olet siis joutunut jonkun tyypin hampaisiin. Se ei ole mukavaa, sen tiedän, mutta saa sen loppumaan omalla suhtautumisella. Niihin voi vastata usealla tavalla - vänkäämällä vastaan, vastaamalla huumorilla, myötäilemällä, tai ohittamalla. Jos jollain on lisää konsteja, niin tänne vaan.
Jos ei yksi niistä toimii, kokeile seuraavaa. Itse pähkäilin joskus että vastaan vänkääminen ei tuota yhtään tulosta, mutta olen nähnyt tyypin jolle se onnistuu, jopa loistavasti ;D Minulta se ei luonnistu.
Miksi pitää huomauttaa lähes jokaisessa aloituksessa että olen tämän jo tehnyt.
Ja muutenkin arvostella jatkuvasti.
Mun mielestä sellainen menee jo tosi tylsäksi, ja sellainen ihminen pitää itseään kinginä.
Oikeastaan kaikki hänenkin ajatuksensa on jo ajateltu täällä jopa ennen hänen tuloaan tänne.
silläkin lusikalla saanut :)) Enkä pitänyt siitä. Mutta ymmärrän tavallaan häntä, kun on pitkään keskustellut täällä, on ehtinyt jo puhua lähes joka aiheesta. Ja harmittaa kun ei ole sanottavaa. Eihän se mukavaa meistä kuulla aina tuo että hän on sen jo sanonut paremmin, mutta eiköhän se lopu jos ei saa vastakaikua.
Oikeesti, se on vaan pikku-poika jota harmittaa kun hän on itseään aiheesta tyhjentänyt jo ;D Kaikessa on aina hyvä ja huono puoli, tuossa se huono on se, että se ärsyttää :)) mutta hyvä puoli on, ettei se sentään lähde itseään toistamaan ja kertomaan mitä olikaan mieltä ;D Anna piiskaa, mä taidan olla tuhma nyt.
Muutenkin, miehellä on siis tämä tällainen huono puoli. On meillä muillakin niitä! Joka ikisellä.
ruumiin elekieli, kaukaakin, saa ihmisen helposti kauhistumaan.
Teininä riittää kirjoittelukin, mitä holtittomampi, sen parempi.
Hormonit kun sekoittavat pään.
Vanhempana on käytössä, enimmäkseen, toisenlainen seksuaalinen elimistö, eli aivot.
Ja älyllisyys, se ainut, kerää enää Kärpäsiä.
Kuka sitten on verbaalisesti seksikäs?
Minä en ota tähän mitään kantaa.
:)
H.
muru, tahdot kuulla jotta SINÄ SE OLET, ilman sinua, mitä tämä olisi?
Lauantaiaamun iloksi sinulle aakkosmies:
Kiva kun olet olemassa!
;)))
Meriläinen ei vastaa tälläisiin typeriin huomautuksiin, tästä eteenpäin.
mie ihailen sinua, typerät huomautukset kannattaa jättääkin omaan arvoonsa.
Pyh niille.
Niin, mihin kysymyksesi tuottamat mahdolliset vastaukset perustuu, kun sitä liveä ei ole nyt mahdollista ottaa mukaan. Perustuuko olettamuksiin, arvailuihin, epäilyihin vai muuten vaan vedätyksiin, kuten täällä tapana on. Arvioitko mielessäsi jonkun, ehkä herkullisemman jauhannan parhaaksi. Niin minä tekisin.
on niin naivi pelle kuin tämä kurja katti, että ottaa täällä virtuaalimaailmassa kaikki kohtaamiset positiivisesti. Nimittäin jos ottaisi vakavasti niin mennyt olisi jo. Hittojako arvailla, epäillä, kyylätä, kadehtia pyh. ;))
Kissat viettää hetken mukavaa aikaa kivalla palstalla.
PS: Kysymys koski palstakarismaa. Tämä kissa ei sitä omaa, onko sulla?
huvittunut.
Älä suotta hae asiaan kiukuttelua.
Kestä se että minusta on kyse.
Ja kirjoita siitä miten minä saan ihmiset ajattelemaan.
Ja miten minä muutan sinua ja ajatusmaailmaasi.
Kisu on, turhankin, fiksu.
Ei aina kannata potkia tutkainta vastaan.
Sitä kannattaa oppia käyttämään.
H.
ovat raadonsyöjiä ja niihin munivia - voi onnetonta palstakarismaatikkoa, hapauksensa varmaan löyhkää - mehiläiset, pörriäiset tykkää vain medestä tms
ylipäätään karismaattiselta vaikuttava, itseään siten korostava ihminen on kuin varoitusmerkki suuren kuilun partaalla
aikuinen kärpänen ei ole, mutta se on välillisesti lintujen ruokana kun on. Aattele kärpänen syö mityä sinäkin ja oksentaa sen sit päällensä ja imee oksennuksesta ollellisen itseensä ja epähygieenisyytensä ja bakteeri ym pieneliöiden levittäjänä (jotka tosiaankaan eivät ole vain hyviä pportunisti mikrobeja) se aiheutta paljon kulkutauteja matkoillaan ja kuoltuaankin, linnun sisuksiin. Aattele miten kärpäsen toukat paisuttavat kuolleen linnun ihan räjähyspisteeseen asti ja sit kohta linnusta ei oo jäljellä kun luut ja sulat ja nahka. ;-(
on jäänyt kyl aikas heikoksi
*katselee tannerta jolla lojuu tyhjiä tupakka-askeja, pulloja, lautasia ja jonkun pyyhe*
Hiljaista on...
Onkohan illalla uus otatus?
*käy kokeileen etuoven salpaa*
janiina ;)
Unohdit luetella kertakäyttömukin tossa pöydällä!
Vaan aiheeseen pääsit, suu napsaa, kaffetta pitää saada.... ;))
kuulostelen sisimpääni...ottaisko oluen vai lähtiskö lenkille ;)))
Sienimetsäänkin pitäs vielä.
Kesäkausi lopettaa jalaitella pihat talvikuntoon. Ikkunat talviasentoon jne...
Joo, pöytä on törkynen....Ei sais tumpata kaljalätäkköön!
kkini, juon kahvini, laitan hirvikärpästakin päälleni.
Kamera ja vasu mukaan.
Ah! metsään menevän mieli :)
PS. et kai tupakoi, sisällä vielä! yök!
siitä on liki 20 v aikaa kun lopetin ja vieläkin näen painajaisia, että on tupakka-aski taskussa ja mietin etten kai mä vaan....
Minuu ei sais pirukaan laittaan syöpäkäärylettä enää huulien väliin ;)
Paheiden summa on vakio ja mulla on paljon jännittävämpiä paheita ;)
Hyvää hirvimettää...vai miten se meni ;)
Minä kuuntelen viel hetken tätä uutta mussiikkia ;)
kuuluisa karismastani. olen komeillut jo kolmisenkymmentä vuotta esillä erilaisissa mainoksissa, lähinnä miesten vaatteita mainostaen. näillä palstoilla en nyt hirmusti hillu ja käyttäydyn täällä yhtä elegantisti kuin livessäkin, mihkä se elämä teeskentelemällä muuttuis, ei miksikään. tiedän kuitenkin yhden, jos toisenkin yrittävän matkia mua, niin täällä kuin livessäkin. joku onnistuu siinä paremmin, kun toinen, sillä eiköhän se ole luonteesta kiinni tuokin asia.
sullekin ;)
Vaikka framille astuminen on hiukkasen epäselvä ;)
siullekii. sie olet varmaankin yks palstan kunigattarista?
ei mun kirjallinen ulosanti mitään parasta mahdollista ole, mutta kultaisen käytöskirjan tavasin läpi jo neljä vuotiaana eka kerran ja olen siitä lähtien koittanut elää noiden oppien mukaan. toki teosksen oppeja nykypäivään soveltamalla, sillä ajat muuttuu ja me sen mukana, ainakin I hope so :) nyt aamulenkille, että saa karistettua silmistä noi viimeisetkin unenrippeet :) have a nice day for you!
ei täällä ole kuningattaria tai kuninkaita.
Jos joku niin luulee, on melko hupsu ;)
Täällä on juttelijoita, jokainen kykynsä mukaan ;)
Samoin sanoin, have a nice day ;))
joita kaivataan jo viikon päästä viimeisestä viestistään, siis muut kaipaavat kuin omat apunikit
jokaisella täällä karismaa, omanlaisensa, sitten se on vaan kiinni kenen jutut natsaa, vai onko se sitä kemiaa. Jos pitää perustella, väittäisin että karisma on sitä että tuntee oman arvonsa, omaa jonkunlaista itsevarmuutta. Ja kyllä täällä jotain sellaista jokaisella pitää olla, että uskaltaa antaa tekstinsä "arvosteltavaksi".
Niin mäkin sen koen, että netti ja live ovat ihan eri maailmat. Itse olen paljon hiljaisempi livenä, jotenkin vapauttavaa että täällä saa sanoa sanottavansa ilman keskeytystä :))
karisman sellaisena älykkyytenä ja vetovoimana, jota ei voi vastustaa.
Tuolla livessäkin on ihmisiä, jotka pelkällä läsnäolollaan kerää huomion itseensä.
Sillä ei ole mitään tekemistä ulkonäön tai vaatetuksen kanssa.
Ne ihmiset vain ovat PERSOONIA, joita muiden katseet seuraa ja muilla ihmisillä on halu päästä heidän seuraansa. Niillä ihmisillä on sisällään jotain sellaista, joka heijastuu ulkopuolelle..Vaikkei ne sanois sanaakaan.
Minulla on kunnia tuntea sellaisia ihmisiä ....monia ;))
Karisma on jotain joka jää ihmisille muistoon, vaikka kyseinen ihminen olis jo lakannut olemasta.
Niin korkealle minä arvostan karismaa.
Onko sitä täällä...noup...eepäs, on yks ihminen, joka on livessäkin vaikuttava...
Käytti aikoinaan nimimerkkiä Li..B..M..n
kyyneleet silmiin.
Osa kirjoituksestasi oli sitä luokkaa jotta menenpä niistämään nokkani.
Enkä jaksa siitä karismastakaan enää jauhaa, vanha juttu jo. Paitsi sinulla sitä on, saat porukat liikkeelle. Joskus olet ilkeä. Minulle et vielä, vapisen odotellessa, koska se lähtee......... ;=
Jatkan kärpästen tappamista...........
en ole ilkee, olen yhtä armoton itselleni.
Reaaliteetit on reaaliteettejä ja ihmiset menis mielellään niitä pakoon, varsinkin naiset on sillai kasvatettu, että maailma on pelkkää vaaleanpunaist höttyrää.
Vaan kun ei ole, eikä maailma ole edes reilu
Mitä pikemmin sen tajuaa, vähemmillä suruilla pääsee..
Siehän se ilkee olet, kun kärpäsiä tapat, aukase ikkuna ja päästä ne ulos...se on yhtä varma kuolema, näillä keleillä ;)))
No joo...oiskohan aika poistua ;)))
mene. En ole höttyrää eikä hirvikärpäset lennä mihkään.
Sinulla on kyky löytää heikko kohta toisesta ja käytät sitä kykyäsi, kukapa ei käyttäisi. Haltuun annettu sapeli terävistä terävin.
Sinällään ikävää se sapelin heiluttelu. Kuten tiedät, selkänahan paksuus on meistä jokaisella erilainen:/
Vetäydyn tästä kasvattamaan nahkaani ;))
PS. ja tappamaan arvatkaa mitä :(
mitenkään sinulle tarkoitettu ;)) ei ollenkaan.
Sanoin vain niinkuin maailman koen.
Enkä löydä ollenkaan heikkoja kohtia ihmisistä ;)) Mutta luen palstaa varmaan paljon eri silmin kuin moni muu, tiedon turvin.
Mä olen sellanen ikävä ihminen, että kun minua alkaa vaivaamaan joku juttu, jota en tiedä, on pakko lähteä tiedonmetsästykseen.
Niinpä menen ajassa niin kauas taaksepäin kuin on tarvis ja näen asioita ;))
Sama pätee harrastuksiin, etsin tietoa niin kauan, että olen sen määrään tyytyväinen.
Toi sapelin heiluttelu.
Pitäsikö se olla kiellettyä, jos se on kasvanut käteen niinkuin Edwar Saksimiehen sakset..
Pitäiskö olla jotain muuta kuin on?
Ei se vetele..se on liivit oor lav it.
Mun kans ei ole pakko tulla toimeen ;) enkä mä tiedä miten osaisin kauniisti sanoa asiat, ettei kukaan loukkantuis?
nähtiin miten väärin ymmärretään kirjoitettu sana. Siihen ei syyllisiä löydy, joku asia niinkin!
Lyhyesti:
vastasit hyvin, hymyilen, kiitos ja heippa vähäksi aikaa!
;))
kirjoitettu sana on vaike ymmärtää, kun ei kuule äänenpainoja ;) näe naamanilmeitä.
Tjah...elämä on ;)) hyvää päivänjatkoo ;))
lukea kahteen kertaan.. Ikinä en ole mieltänyt Anjaniinaa ilkeileväksi! Kyllä hän joskus sanoo asioita suoraan, mutta se on minusta niin paljon helpompaa jutella sellaisen kanssa, ei tarvi miettiä mitä se on oikeesti mieltä, se sanoo sen kyllä :D Katos, onnistuin saamaan lauseen joka alkaa ja loppuu samalla sanalla. On mä etevä! Ja Anjaniina on hiljaa ny! ;D
Ah, minulla on ollut suorastaan säkä-säkä, kun löysin aikanaan niin ihastuttavan karismaattisen aviomiehen.
Mikäs oli ollakseen, kun semmosen kans sai elämää etiäpäin tallustella.
Sen kuitenkin sanon, että niukkasanaisempaa immeistä ei varmasti ole koskaan ollut, eikä koskaan tule.:)
Siis mitä tulee sanojen täälläämisistä perä perää paperille.
Meillä on saaressa Saari-kirja. Sain sen joskus muinoin syntymäpäivälahjaksi. Mieheni teki sen puusta ja muusta...
Noh, siihen on aina kirjotettu mitä saaressa on tehty jne. Minä oon tykännyt aina kirjottamisesta ja niin meille ei tietenkään riitaa syntynyt, kumpi siihen kirjoittaa. Kirjoittamisesta huolehdin siis minä.
Silloin, kun mieheni meni saareen yksin käymään, niin silloin hän tuohon kirjaan kirjoitti.
Ei ole pitkää aikaa, kun sitä luin. Tänä kesänä vasta kykenin lukemaan sen kirjan kokonaan, mieheni kuoleman jälkeen. Monet asiat muistui mieleen, kun meidän perheen touhuiluista luin.
Saarikirjassa oli mun tekstiä aina pitkä pötkö, sitten mun miehen teksti oli tämmöstä:
(Esim.) Tulin leikkaamaan ruohon. Hieno ilma. Nyt kotiin.
(Tai) Toin puukuorman. Jäällä paikoitellen lumikinoksia, hyvin pääsee autolla.
Elikkä karisma palstalla ja naamatusten jutustelu eivät kulje käsikädessä.
kinkkinen juttu, että jonkun mielestä joku on karismaattinen, jonkun mielestä ei. Isäni oli karismaattinen, mutta myös sotilaallista kuria pitänyt despootti. Hänellä oli hyvin vähän arvostelijoita, mutta he olivatkin sitten tavallista piikikkäämpiä. Yritin joskus muistuttaa häntä siitä, että muista, että johtajallakin on johtajansa, mutta useimmiten sain turpaani moisista huomautuksista.
kirjoitetaan mökin kirjaa. Niitä on kertynyt aikamoinen pino, muistan kun kakarana naureskelin vanhemmilleni niitä, kirjoittivat jopa lämpötilat sinne...
En naura enää, pidän yllä samaa perinnettä ja ymmärrän vanhempieni tuskan aikoinaan. Löytyykö jatkajaa, perinteiden ylläpitäjää. Olen ainoa lapsi, tyttö. Tytöt pärjäilee nykyään paremmin kun moni mies, sitä ei silloin tiedetty.
No, perinteisiin, niitä vanhoja mökinkirjoja on tosi kiva lueskella, lämpötiloineen päivineen. Se ruutuvihkojen pino on minulle kansallisaarre, vanhimmat löytyy 1900 luvun alusta.....
Joo, näin se varmaankin on. Siis, että jonkun mielestä joku on karismaattinen ja sitten jonkun mielestä ei.
Myös mun isäni oli karismaattinen. Hän ikäänkuin otti koko huoneen "haltuunsa", kun astui sisään.
Olisihan tuostakin kerrottavaa, mutta aivoni lilluvat edelleen hyytelössä ja jotenkin en tänään oikein osaa kirjoittaa kunnolla.
Oletan, että et sentäs kovin usein isälles muistuttanut, että johtajallakin on johtajansa. Siis jos hän joka kerta mukiloi naamataulus vähäkö uuteen muotoon.
Lämpötilat nyt Tietysti on kirjattava saarikirjaan. Myös mimmoset aallot pyöriskelee saaren ympärillä. Tuulooko pohjosesta vai etelästä. Onko vaahtopäitä vai pläkä. jne...jne... :)
Et usko, miten mukavaa oli sitä kirjaa lukea. Tein suorastaan Löytöjä erilaisista tapahtumista, jotka olin aivan kertakaikkisesti unohtanut. Niin ja myös mun kylpyammeessa lojumiset on kirjattu ylähä. Kuten talvella 15 asteen pakkasessa, styroks-kansi kantena. Mieheni kannellessa ämpärillä lisää kuumaa vettä ammeeseen. Voi-voi, miten lapsellista, huh, mutta niin mukavaa.:)
Mun hyvä ystäväni oli usein saaressa meidän kanssa. Hän oli ja on vieläkin, tottavie niin kova kirjoittamaan, että meikäläisen sanamäärät on hyttysen pissun suuruinen pläjä, verrattuna ystäväni sanamäärään.
Lähetinkin kesällä tekstiviestin tälle ystävälleni ja kiitin SUUNNATTOMASTI häntä siitä, että oli kirjoittanut niin pikkutarkasti kaikesta meidän touhuista.
Nauroin vääränä hänen kertomuksiaan meidän pelikorttipeleistä. Jostakin syystä hän kirjasi monisanaisemmin juuri ne pelit, jotka Hän voitti. :) Myös shakki "turnauksistamme".
Se, että hän joskus jätti mainitsematta omat häviämiset, korjaantui "nätysti" sillä, että Minä vuorostani kirjoitin hänen kirjoituksen jälkeen vuolaan selostuksen ystäväni lannistuneesta ilmeestä, kun olin voittanut hänet niin ja niin monta kertaa.:)
TOSI kiva on lukea saarikirjaa. On on ja on.:)
kuusihenkisessä perheessä, jolla oli kanttia (tai tyhmyyttä) mennä kiistämään hänen erinomaisuuttaan. Mutta tosiasiassa en saanut turpaani kovinkaan usein. Riittävän usein kuitenkin, joten en ole käynyt ukon haudalla 26 vuoden aikana kuin kaksi kertaa.
koin vilahduksen palstakarismasta heti tultuani eli Baily_Atha_Clianth (jtkn tuonne päin) ja Juniperus keskustelivat joskus hyvinkin (sivullisen tulokkaan) huomion lumoavasti joistakin aiheista ;-) .... tosisen karismaattisuuden hotkaisi 'kuristuspanta' ja hän vaihtoi nikkinimensä, toinen katosi. Serittemän meren kauhu ;-) on ehdottomasti fanituslistani ykkösiä - edelleen.
Nykyisin palsta on enemmänkin jotain pika-aitoja tai koko kiepin tai enemmänkin aitoja pomppivaa jonkin asteen suorituspaineella etenevää taktiikkalajia joissa karismat ovat tallottu piikareiden alle.
Referointia viisaampien lähteiltä, ajatukset voisi liittää palstakarismaan ; )
Yleistä: Sanaa karisma käytetään yleensä kuvailemaan yksilön vaivatonta kykyä viehättää ihmisiä tai vaikuttaa heihin.
Palstalla:
Karisma viittaa erityisesti ihmisiin, jotka vetävät helposti huomiota ja ihailua (tai jopa vihaa, jos karisma on negatiivista) puoleensa. Karisma on ihmisen olemuksen vaikuttavuutta ja mukaansatempaavaisuutta.
Yleistä:
Karisman jokainen kokee omalla tavallaan. Sama henkilö voi myös olla toisen mielestä karismaattinen ja ihailtava, toisen mielestä karismaattinen ja vastenmielinen.
Oma huomioni:
Keskustelupalstalla nikittömyys tai jatkuva nikin vaihto ei kerää karismaa anonyymin ympärille, kuinka voisikaan kerätä. Liiallainen heittäytyminen kirjoitettun tekstin karismaan voi pettää pahasti sen varmaan moni on jo kokenut.
Karisman (positiivisen) pistän liveen elämään, ihminen joka astuu tilaan ja vie kaiken huomion olemuksellaan, eleillään, sanoillaan on karismaattinen.
jolla on karismaa, täällä. Hänen
ei tarvitse tekokorostaa itseään, eikä alentaa muita.
No, hänellä onkin kultainen sydän.