Kaksi sisaristani olivat kutsuneet toisen sisaren kaksi ystävää paikalle todistamaan,että äitimme "omasta tahdostaan " on lahjakirjan allekirjoittanut,mistä me kaikki viisi emme olle vielä päässeet ihan yhteisymmärrykseen.Äidillä on keskivaikea alzheimerin sauraus todettu.Silti hän oli näiden siskojen ja heidän todistajien mukaan ollut valmis kirjoittamaan lahjakirjan.Siitä puhuttaessa jälkeenpäin hän sanoi,että ei hän sellaista ole allekirjoittanut.Koska äitimme ei ennen sairauttakaan olisi ollut valmis jakamaa rahaansa,niin miksi nyt sitten.Häntä pystyttiin pelottelemaan sillä,että kunta/valtio hakee ne rahat,koska hän vanhainkodissa hoidossa.Koska itse tosiaankin epäilen,että äiti on vapaasta tahdostaan allekirjoittanut sen lahjakirjan,niin minun on vaikea ottaa sitä rahaa vastaan.Mietin,onko oikein tehdä tästä oikeusjuttu vai pistänkö niin kuin muutkin ihan hiljaan rahat pussiini?
Äidin tahto vai sisarusten tahto?
anuschka
3424
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Teko hetkellä hän oli sitä mieltä ja nimet on laitettu paperille.
Sairautta ei ollut tekohetkellä osoitettavissa. Jopa todistajat sen todistaa!
Äitinne laittoi nimen paperiin jossa hän lahjoitti kaikille lapsilleen yhtä paljon rahaa ja tai omaisuutta.
Eihän siinä ole mitään väärää, ostelkaa sillä rahalla jotakin mukavaa äidillenne ja tehkää hänen elämä mukavaksi, se on ihan sama onko se varallisuus äitinne vai teidän sisarusten nimissä, teillehän se joka tapauksessa joskus tulisi.
Jääpä tällä toimenpiteellä ainakin huijjausmahdollisuus pois, joku ulkopuolinen ei voi huijata äitinne omaisuutta.
Ymmärsit oikein.Se olisikin hyvä ratkaisu,jos kaikki olisivat sitä samaa mieltä,että tällä äitimme lahjoittamalla rahalla teemme hänelle jotain hyvää.Valitettavasti se ei toimi.Sisarilla on omia tarpeita niin paljon,että äiti siinä jää toiselle sijalle, tai paremminkin unohtuu täysin,kun rahat ovat jo omassa pussissa.