29.10.2008
Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat jo pitkään varoittaneet sosiaalipalvelujärjestelmän muutosten voivan johtaa siihen, että osa ihmistä jää vaille tarvitsemiaan palveluja. Uuden Järjestöbarometrin mukaan huoli on osoittautunut aiheelliseksi.
- Järjestöbarometrin tulos uudesta palveluaukosta on tärkeä. Se voi ennakoida vastaavaa kehitystä myös muissa palveluissa, sillä järjestöjen rooli palvelujen tuottajana on muuttumassa, toteaa järjestöpäällikkö Marja Vuorinen Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitosta (STKL).
Palvelujärjestelmään on syntynyt aukkoja
Järjestöt ovat keskeisessä roolissa esimerkiksi asumispalveluissa, päihdepalveluissa, kuntoutuspalveluissa sekä ensi- ja turvakotipalveluissa. Järjestöjen palvelutoiminta on kuitenkin vähentynyt ja suomalaiseen palvelujärjestelmään on syntynyt aukko. Esimerkiksi viiden viime vuoden aikana sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat joutuneet luopumaan kotipalvelujen tuottamisesta, sillä Raha-automaattiyhdistys ei enää rahoita tämäntyyppistä toimintaa. Perusteena on ajatus, että avustus saattaisi vääristää kilpailua.
Vuorinen on huolissaan tästä muutoksesta.
- Tämä on raju muutos. Yritystoiminta ja kuntien oma toiminta eivät ole pystyneet korvaamaan palveluja. Syntyykö nyt väestöryhmiä, jotka jäävät palvelujen ulkopuolelle?
Vastuu palvelujen tuottamisesta on kunnilla
Yritystoiminnan osuus ei riitä kompensoimaan järjestöjen palvelujen vähenemistä. Vuorisen mukaan lapsiperheiden kotipalvelujen saannin tyrehtyminen saattaa jopa lisätä raskaampien palvelujen, kuten huostaanottojen tarvetta. Palvelujen markkinoistamisen vaikutuksia ei vielä täysin tunneta.
Selvää kuitenkin on jo se, että kaikilta osin markkinat eivät hoida vastuuta sosiaalipalveluista. Palvelujen ulottumattomiin jää mittava joukko erityisryhmiä.
- Vastuu on kunnilla. Pitää pystyä satsaamaan sekä järjestöihin että yrityksiin samanaikaisesti. Lyhyellä aikavälillä se maksaa, mutta pitkällä aikavälillä siitä tulee hyötyä, painottaa Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton toiminnanjohtaja Riitta Särkelä.
Järjestöt panostavat palvelujen tuottamisen sijasta kansalaistoimintaan
Sosiaalipalveluista noin viidennes on yritysten ja järjestöjen tuottamaa. Valtakunnalliselle järjestöjohdolle tehdyn kyselyn mukaan palveluntuottamisen painopiste on järjestöissä siirtynyt palveluntuottamisen sijasta kansalaisjärjestötoimintaan. Esimerkiksi järjestöjen kotipalvelujen asiakasmäärä oli noin 80 000 vuonna 2003 ja nyt asiakasmäärä on alle 30 000.
Vaikuttamistoiminta ja perusoikeuksien valvonta tulee järjestöissä yhä tärkeämmäksi. Sen sijaan järjestöt ovat puristuksissa palveluntuottamisen kanssa.
- Kuntien kannattaa satsata erityisesti sosiaalipalveluihin. Se on investointi kunnan menestykseen. Hyöty tulee esille pitkässä juoksussa, tiivistää Särkelä.
Järjestöbarometri on Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton tutkima ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä; niiden toiminnasta ja roolista sekä tämän hetken ajankohtaisista kysymyksistä. Ensimmäinen Järjestöbarometri ilmestyi vuonna 2006 ja sen jälkeen vuosittain.
http://www.sininauhaliitto.fi/ajankohtaista/lue_lisaa_uutisia/uutiset_2008/jarjestobarometri_osa_ihmisista_jaa_vaille_palveluja_/?session=61585903
Tuija Lukkari
Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat jo pitkään varoittaneet sosiaalipalvelujärjestelmän muutosten voivan johtaa siihen, että osa ihmistä jää vaille tarvitsemiaan palveluja. Uuden Järjestöbarometrin mukaan huoli on osoittautunut aiheelliseksi.
- Järjestöbarometrin tulos uudesta palveluaukosta on tärkeä. Se voi ennakoida vastaavaa kehitystä myös muissa palveluissa, sillä järjestöjen rooli palvelujen tuottajana on muuttumassa, toteaa järjestöpäällikkö Marja Vuorinen Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitosta (STKL).
Palvelujärjestelmään on syntynyt aukkoja
Järjestöt ovat keskeisessä roolissa esimerkiksi asumispalveluissa, päihdepalveluissa, kuntoutuspalveluissa sekä ensi- ja turvakotipalveluissa. Järjestöjen palvelutoiminta on kuitenkin vähentynyt ja suomalaiseen palvelujärjestelmään on syntynyt aukko. Esimerkiksi viiden viime vuoden aikana sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat joutuneet luopumaan kotipalvelujen tuottamisesta, sillä Raha-automaattiyhdistys ei enää rahoita tämäntyyppistä toimintaa. Perusteena on ajatus, että avustus saattaisi vääristää kilpailua.
Vuorinen on huolissaan tästä muutoksesta.
- Tämä on raju muutos. Yritystoiminta ja kuntien oma toiminta eivät ole pystyneet korvaamaan palveluja. Syntyykö nyt väestöryhmiä, jotka jäävät palvelujen ulkopuolelle?
Vastuu palvelujen tuottamisesta on kunnilla
Yritystoiminnan osuus ei riitä kompensoimaan järjestöjen palvelujen vähenemistä. Vuorisen mukaan lapsiperheiden kotipalvelujen saannin tyrehtyminen saattaa jopa lisätä raskaampien palvelujen, kuten huostaanottojen tarvetta. Palvelujen markkinoistamisen vaikutuksia ei vielä täysin tunneta.
Selvää kuitenkin on jo se, että kaikilta osin markkinat eivät hoida vastuuta sosiaalipalveluista. Palvelujen ulottumattomiin jää mittava joukko erityisryhmiä.
- Vastuu on kunnilla. Pitää pystyä satsaamaan sekä järjestöihin että yrityksiin samanaikaisesti. Lyhyellä aikavälillä se maksaa, mutta pitkällä aikavälillä siitä tulee hyötyä, painottaa Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton toiminnanjohtaja Riitta Särkelä.
Järjestöt panostavat palvelujen tuottamisen sijasta kansalaistoimintaan
Sosiaalipalveluista noin viidennes on yritysten ja järjestöjen tuottamaa. Valtakunnalliselle järjestöjohdolle tehdyn kyselyn mukaan palveluntuottamisen painopiste on järjestöissä siirtynyt palveluntuottamisen sijasta kansalaisjärjestötoimintaan. Esimerkiksi järjestöjen kotipalvelujen asiakasmäärä oli noin 80 000 vuonna 2003 ja nyt asiakasmäärä on alle 30 000.
Vaikuttamistoiminta ja perusoikeuksien valvonta tulee järjestöissä yhä tärkeämmäksi. Sen sijaan järjestöt ovat puristuksissa palveluntuottamisen kanssa.
- Kuntien kannattaa satsata erityisesti sosiaalipalveluihin. Se on investointi kunnan menestykseen. Hyöty tulee esille pitkässä juoksussa, tiivistää Särkelä.
Järjestöbarometri on Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton tutkima ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä; niiden toiminnasta ja roolista sekä tämän hetken ajankohtaisista kysymyksistä. Ensimmäinen Järjestöbarometri ilmestyi vuonna 2006 ja sen jälkeen vuosittain.
http://www.sininauhaliitto.fi/ajankohtaista/lue_lisaa_uutisia/uutiset_2008/jarjestobarometri_osa_ihmisista_jaa_vaille_palveluja_/?session=61585903
Tuija Lukkari
Vastaukset 1
Vanhimmat
Valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen taloudellinen tilanne heikkenee
10.11.2009
Järjestöbarometri 2009:n mukaan valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen taloudellinen tilanne heikkenee. Neljä viidestä (80 %) järjestöjohtajasta pitää taloustilanteen heikkenemistä toiminnan kannalta huolestuttavana, sillä sen myötä sosiaali- ja terveysjärjestöjen mahdollisuudet vastata ihmisten tuen tarpeisiin heikkenevät.
- Riskinä on, että avun saanti vaikeutuu ja kasvava joukko ihmisiä jää kokonaan ilman apua. Suurin ongelma on se, että ihmiset eivät saa apua kotona selviytymiseen. Tämä koskee erityisesti vammaisia, ikäihmisiä ja lapsiperheitä, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton järjestöpäällikkö Marja Vuorinen (STKL) muistutti.
Vuorisen mukaan järjestöjen tilanne on nyt täysin toisenlainen kuin 1990-luvun alussa, jolloin ne pystyivät hyvän taloustilanteensa turvin nopeasti kehittämään tukea laman synnyttämiin tarpeisiin.
Tiedot ilmenevät Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton (STKL) tänään (10.11) julkaisemasta vuoden 2009 Järjestöbarometrista.
Rayn rahoitus järjestöille turvattava
Järjestöjen rooli palveluntuottajina on muuttunut 2000-luvulla. Osa on yhtiöittänyt palvelutuotantoaan ja osa on joutunut luopumaan siitä kokonaan. Toiminnan painopiste on siirtynyt palveluista kansalaisjärjestötoimintaan.
Tämä on merkinnyt järjestöjen oman toiminnan tuottojen vähenemistä ja Raha automaattiyhdistyksen rahoitusosuuden kasvua. Keskisuurissa järjestöissä, joita suurin osa järjestöistä on (84 % kaikista), RAY:n rahoitusosuus on kasvanut kolmanneksesta puoleen 2000-luvulla. Samaan aikaan RAY:n mahdollisuuksia rahoittaa kansalaisjärjestötoimintaa kavennetaan.
- Valtiovalta on toistuvasti siirtänyt aiemmin julkisista varoista rahoitettua toimintaa RAY:n rahoituksen piiriin. Ensi vuoden talousarviossa näin aiotaan tehdä järjestöjen terveyden edistämisen hankkeille ja lisätä myös veteraanikuntoutuksen RAY-rahoitusta, STKL:n toiminnanjohtaja Riitta Särkelä harmitteli.
Hänen mielestä on välttämätöntä, että RAY:n tuotot ohjataan jatkossa asetuksen mukaisesti täysimääräisesti kansalaisjärjestöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen eikä julkisen sektorin vastuulle kuuluvien tehtävien hoitoon.
Järjestöjen vaikutusmahdollisuuksia lisättävä
Järjestöbarometrissa selvitettiin tänä vuonna myös kuntien ja paikallisten järjestöjen välistä yhteistyötä. Kuntien ja paikallisten sosiaali- ja terveysyhdistysten yhteistyö on käytännön tasolla monipuolista ja vireää, mutta yhdistysten mahdollisuudet vaikuttaa kuntien päätöksentekoon ovat huonot.
Noin puolet yhdistyksistä ja yli 40 % sosiaalijohtajista arvioi, että yhdistysten näkemykset otetaan heikosti huomioon päätöksenteossa. Tulos koskee kaikenlaisia sosiaali- ja terveysyhdistyksiä koosta ja erityisalasta riippumatta.
- Näyttää siltä, että kunnat eivät osaa riittävästi käyttää yhdistysten asiantuntemusta päätöksenteon tukena. Järjestöt eivät pääse toteuttamaan kunnolla tehtäväänsä sillan rakentajina kansalaisten ja päätöksentekijöiden välillä, arvioi Särkelä.
Ongelman tekee vakavaksi se, että myös kuntalaisten suorat osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet on todettu riittämättömiksi.
- Asiaan on saatava muutos. Kuntien tulisi järjestää paikallisille järjestöille ja kuntalaisille todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin jo valmisteluvaiheessa, hyvissä ajoin ennen päätöksentekoa, Särkelä sanoo.
Vuoden 2009 Järjestöbarometri julkaistiin nyt neljännen kerran.
http://www.sininauhaliitto.fi/ajankohtaista/lue_lisaa_uutisia/uutiset_2009/valtakunnallisten_sosiaali-_ja_terveysjarjestojen_taloudellinen_tilanne_heikkenee/?session=61585903
Olli Kariniemi