Kaikki kovan scifin

hyllystäni löytyy
Clifford Simak: Väliasema
ja se on siinä ja siinä, myönnetään.

Ja odotas...on tuossa myöskin
Clifford Simak: City
ja se kyllä menee jo tosiaan vähän muihin sfääreihin.

En ole vielä törmännyt Stephensoniin enkä Mielvilleen
mutta vielä tässä ehtii, mitäs niiltä on suomennettu?

Yöpöydällä on
Carl Sagan: Ensimmäinen yhteys
ensi yö mennee siinä.

ystävät ovat kirjoitti:

hyllystäni löytyy
Clifford Simak: Väliasema
ja se on siinä ja siinä, myönnetään.

Ja odotas...on tuossa myöskin
Clifford Simak: City
ja se kyllä menee jo tosiaan vähän muihin sfääreihin.

En ole vielä törmännyt Stephensoniin enkä Mielvilleen
mutta vielä tässä ehtii, mitäs niiltä on suomennettu?

Yöpöydällä on
Carl Sagan: Ensimmäinen yhteys
ensi yö mennee siinä.

Lue lisää

Ei ole suomennettu, ajattelin tuosta Simakista. Jos olet ajatellut kokeilla englanninkielistä, niin Simak on erinomainen alku - selkeää kieltä. Vihjeenä - aloitin itse englanninkielisten lukemisen juuri sillä tavoin - sanakirjaa korkeintaan kahdesti sivua kohti, niin minua neuvottiin. Jonkin ajan kuluttua huomasi lukevansa englantia englanniksi.

Ian Banks on suomennettu, eikä paha hänkään. Olen itse mieltynyt erityisesti kirjoihin "Pelaaja" ja "Algebraisti".

sharyn kirjoitti:

Ei ole suomennettu, ajattelin tuosta Simakista. Jos olet ajatellut kokeilla englanninkielistä, niin Simak on erinomainen alku - selkeää kieltä. Vihjeenä - aloitin itse englanninkielisten lukemisen juuri sillä tavoin - sanakirjaa korkeintaan kahdesti sivua kohti, niin minua neuvottiin. Jonkin ajan kuluttua huomasi lukevansa englantia englanniksi.

Ian Banks on suomennettu, eikä paha hänkään. Olen itse mieltynyt erityisesti kirjoihin "Pelaaja" ja "Algebraisti".

Lue lisää

minun täytyy kielilahjattomuuteni vuoksi kyllä pysyä
vaan suomenkielisissä.
Varsinkin mainitsemani Vinge ja Reynolds ovat tuottaneet
varsinaisia tiiliskivikirjoja joita on alettu ihan kiitettävästi
suomentaakin :-)

vedämme rajat eri kohtiin scifi-suoraa.

Minusta "kova" scifi on
-EI haltijoita eikä vuorenpeikkoja
-Kuvailee runsaasti reaalimaailmaa, sellaistakin joka VOISI OLLA totta
vasta miljoonana vuoden päästä.

Esim:
Kovaa scifiä
-Asimov koko säätiö-sarja Teräsluolista Gaiaan
-Clarke: Marsin aamunkoitto
-Herbert: Dyyni

Ei kovaa scifiä
-Selvät fantasiat, esim. Taru sormusten herrasta, Potterit
Ihmejutut, esim. Tim Powers: Paheiden palatsi

ystävät ovat kirjoitti:

vedämme rajat eri kohtiin scifi-suoraa.

Minusta "kova" scifi on
-EI haltijoita eikä vuorenpeikkoja
-Kuvailee runsaasti reaalimaailmaa, sellaistakin joka VOISI OLLA totta
vasta miljoonana vuoden päästä.

Esim:
Kovaa scifiä
-Asimov koko säätiö-sarja Teräsluolista Gaiaan
-Clarke: Marsin aamunkoitto
-Herbert: Dyyni

Ei kovaa scifiä
-Selvät fantasiat, esim. Taru sormusten herrasta, Potterit
Ihmejutut, esim. Tim Powers: Paheiden palatsi

Lue lisää

Minä kyllä lasken selvät fantasiat fantasiaan, en scifiin. Molemmat kuuluvat spekulatiiviseen fiktioon. http://fi.wikipedia.org/wiki/Spekulatiivinen_fiktio

Perinteisesti kova scifi on sellaista scifiä (ei fantasiaa), joka on:
a) nykytietämyksen mukaan mahdollista
b) keskittyy tieteisiin / teknologiaan

Asimovin ongelma kovan scifin puolella on mm. valoa nopeampi matkustus ja... Noh... Jätetään spoilerit väliin, jos joku ei vielä koko kirjaa ole lukenut.

Marsin Aamunkoitto on tullut luettua niin monta vuotta sitten, etten ota kantaa sen kovuuteen. Mutta Clarkelta kyllä löytyy vähintäänkin semi-kovaa scifiä muutakin. Nopeasti wikistä katsomalla suomennettuja ehkä:
- Selene I. (A Fall of Moondust, 1961.) Suom. Matti Kannosto. Kirjayhtymä, 1976. ISBN 951-26-1187-2.
- Rama (tätä en nähnyt, mutta kakkososa on tuon mukaan suomennettu...)
- Jumalan Moukari (juuri tulossa kai suomeksi)

Herbertin Dyyni ei *missään nimessä* ole sitä, mitä perinteisesti pidetään kovana scifinä. Itse asiassa lähestulkoon niin kaukana siitä, kuin scifi voi olla. Pirun hyvää kamaa kylläkin. Ajattele asiaa vaikka niin, että muutamaa termiä vaihtamalla, dyynistä tulisi aika puhdasta fantasiaa. :)

Tulipa muuten mieleen vielä yksi kovan scifin klassikko: Forwardin Lohikäärmeen muna. http://fi.risingshadow.net/index.php?option=com_library&Itemid=67&action=book&book_id=921

ystävät ovat kirjoitti:

vedämme rajat eri kohtiin scifi-suoraa.

Minusta "kova" scifi on
-EI haltijoita eikä vuorenpeikkoja
-Kuvailee runsaasti reaalimaailmaa, sellaistakin joka VOISI OLLA totta
vasta miljoonana vuoden päästä.

Esim:
Kovaa scifiä
-Asimov koko säätiö-sarja Teräsluolista Gaiaan
-Clarke: Marsin aamunkoitto
-Herbert: Dyyni

Ei kovaa scifiä
-Selvät fantasiat, esim. Taru sormusten herrasta, Potterit
Ihmejutut, esim. Tim Powers: Paheiden palatsi

Lue lisää

Clarkea on käännetty muutakin, vaikkapa "Kadonnut menneisyys" ja ""Uhka avaruudesta"
- Stanislaw Lem, esimerkiksi "Voittamaton"
- Asimovin "Itse jumalat"

Miten suhtautuisit Wyndhamiin, vaikkapa "Triffidien kapina" ja "Uhka syvyydestä"?
- Alfred Bester: "Määränpäänä tähdet"?

Voi olla hiukan hankala hankkia käsiinsä, mutta käännetty on.

Ehdottaisin edelleenkin varovaista englanninkielisen kokeilua. Minulla oli takanani aika heikko lyhyt englanti, kun rupesin yrittämään. Nykyään menee jo mikä englanti tahansa. Syöttinä oli nimenomaan scifi...

The_Rat kirjoitti:

Minä kyllä lasken selvät fantasiat fantasiaan, en scifiin. Molemmat kuuluvat spekulatiiviseen fiktioon. http://fi.wikipedia.org/wiki/Spekulatiivinen_fiktio

Perinteisesti kova scifi on sellaista scifiä (ei fantasiaa), joka on:
a) nykytietämyksen mukaan mahdollista
b) keskittyy tieteisiin / teknologiaan

Asimovin ongelma kovan scifin puolella on mm. valoa nopeampi matkustus ja... Noh... Jätetään spoilerit väliin, jos joku ei vielä koko kirjaa ole lukenut.

Marsin Aamunkoitto on tullut luettua niin monta vuotta sitten, etten ota kantaa sen kovuuteen. Mutta Clarkelta kyllä löytyy vähintäänkin semi-kovaa scifiä muutakin. Nopeasti wikistä katsomalla suomennettuja ehkä:
- Selene I. (A Fall of Moondust, 1961.) Suom. Matti Kannosto. Kirjayhtymä, 1976. ISBN 951-26-1187-2.
- Rama (tätä en nähnyt, mutta kakkososa on tuon mukaan suomennettu...)
- Jumalan Moukari (juuri tulossa kai suomeksi)

Herbertin Dyyni ei *missään nimessä* ole sitä, mitä perinteisesti pidetään kovana scifinä. Itse asiassa lähestulkoon niin kaukana siitä, kuin scifi voi olla. Pirun hyvää kamaa kylläkin. Ajattele asiaa vaikka niin, että muutamaa termiä vaihtamalla, dyynistä tulisi aika puhdasta fantasiaa. :)

Tulipa muuten mieleen vielä yksi kovan scifin klassikko: Forwardin Lohikäärmeen muna. http://fi.risingshadow.net/index.php?option=com_library&Itemid=67&action=book&book_id=921

Lue lisää

"Rendezvous with Rama" on - yllätys, yllätys - suomennettu nimellä "Uhka avaruudesta". On muuten oikein hyvä kirja.

sharyn kirjoitti:

Clarkea on käännetty muutakin, vaikkapa "Kadonnut menneisyys" ja ""Uhka avaruudesta"
- Stanislaw Lem, esimerkiksi "Voittamaton"
- Asimovin "Itse jumalat"

Miten suhtautuisit Wyndhamiin, vaikkapa "Triffidien kapina" ja "Uhka syvyydestä"?
- Alfred Bester: "Määränpäänä tähdet"?

Voi olla hiukan hankala hankkia käsiinsä, mutta käännetty on.

Ehdottaisin edelleenkin varovaista englanninkielisen kokeilua. Minulla oli takanani aika heikko lyhyt englanti, kun rupesin yrittämään. Nykyään menee jo mikä englanti tahansa. Syöttinä oli nimenomaan scifi...

Lue lisää

samaa mieltä että "puhdas" fantasia ei ole scifiä ollenkaan, mutta kun kirjastot
ja kirjakaupat aina yhdistävät nuo samaan hyllyyn, niin sitä on ikäänkuin
salaa alkanut samaistamaan.

Asiasta toiseen, tuo Clarken "Kadonnut menneisyys" on kiehtonut aina niin
että havaitsen sen olevan scifihyllyssäni eniten hiirenkorville luetun :-)
Se Saganin "Ensimmäinen yhteys" oli niin hyvä, että hankin oitis filminkin.
Odottaa katsomista.

ystävät ovat kirjoitti:

samaa mieltä että "puhdas" fantasia ei ole scifiä ollenkaan, mutta kun kirjastot
ja kirjakaupat aina yhdistävät nuo samaan hyllyyn, niin sitä on ikäänkuin
salaa alkanut samaistamaan.

Asiasta toiseen, tuo Clarken "Kadonnut menneisyys" on kiehtonut aina niin
että havaitsen sen olevan scifihyllyssäni eniten hiirenkorville luetun :-)
Se Saganin "Ensimmäinen yhteys" oli niin hyvä, että hankin oitis filminkin.
Odottaa katsomista.

Lue lisää

Ensimmäisen yhteyden leffaversio on ihan... Noh... Minulle se oli pettymys. Ihan kiva scifipläjäys, mutta kirjan tunnelma ja idea ei vaan välittynyt. :(

Kadonnut menneisyys on... Hetkinen... Just, tuo. Luin sen joskus varhaisteininä ja vietin seuraavat kymmenen vuotta etsien sitä uudestaan. Löytyi ja tuli luettua. Nyt ei enää tarvitse (ainakaan seuraaavaan kymmeneen vuoteen). Loistava.

Jos tässä erilaista scifiä nyt heitellään ilmaan, niin onko esimerkiksi Fred (kai se oli Fred) Hoylen Musta pilvi luettu? Kuuluu omiin ehdottomiin suosikkeihin, vaikka Hoyle agendalla onkin liikkeellä. "Kouluscifin" malliesimerkkejä (ja on väännetty "tiede" sen verran rautalangasta, että tyhmempikin tajuaa). Ja ihan hyvä kirja muuten. Aikansa tuote toki.

Ja täysin toisenlaisena teoksena heittäisin ilmaan erään trilogian toisen osan (ainut suomennettu muuten), eli David Brinin tähtisumu täyttyy (olikohan toinen osa trilogiasta - kuulema muuten aika keskinkertaista, mutta pitää etsiä jos osuisi silmiin). Kannattaa lukea.

Uudemmista joku täällä jo Iain M. Banksin taisi mainitakin. itseeni kolahti Use of Weapons (olisiokhan suomennettu? Aseiden käyttö, tms.) ehkä eniten, mutta muutkin ovat sen verran hyvää kamaa olleet, että ostan aina kun vastaan tulee hyllystä löytymätön Banksi (pari ei-spefiä Iain Banksia löytyy myös, ihan luettavaa).

Listaa voisi jatkaa aika pitkään. :)

The_Rat kirjoitti:

Ensimmäisen yhteyden leffaversio on ihan... Noh... Minulle se oli pettymys. Ihan kiva scifipläjäys, mutta kirjan tunnelma ja idea ei vaan välittynyt. :(

Kadonnut menneisyys on... Hetkinen... Just, tuo. Luin sen joskus varhaisteininä ja vietin seuraavat kymmenen vuotta etsien sitä uudestaan. Löytyi ja tuli luettua. Nyt ei enää tarvitse (ainakaan seuraaavaan kymmeneen vuoteen). Loistava.

Jos tässä erilaista scifiä nyt heitellään ilmaan, niin onko esimerkiksi Fred (kai se oli Fred) Hoylen Musta pilvi luettu? Kuuluu omiin ehdottomiin suosikkeihin, vaikka Hoyle agendalla onkin liikkeellä. "Kouluscifin" malliesimerkkejä (ja on väännetty "tiede" sen verran rautalangasta, että tyhmempikin tajuaa). Ja ihan hyvä kirja muuten. Aikansa tuote toki.

Ja täysin toisenlaisena teoksena heittäisin ilmaan erään trilogian toisen osan (ainut suomennettu muuten), eli David Brinin tähtisumu täyttyy (olikohan toinen osa trilogiasta - kuulema muuten aika keskinkertaista, mutta pitää etsiä jos osuisi silmiin). Kannattaa lukea.

Uudemmista joku täällä jo Iain M. Banksin taisi mainitakin. itseeni kolahti Use of Weapons (olisiokhan suomennettu? Aseiden käyttö, tms.) ehkä eniten, mutta muutkin ovat sen verran hyvää kamaa olleet, että ostan aina kun vastaan tulee hyllystä löytymätön Banksi (pari ei-spefiä Iain Banksia löytyy myös, ihan luettavaa).

Listaa voisi jatkaa aika pitkään. :)

Lue lisää

on yksi Iain Banks, josta pidän.

"Lohikäärmeen muna" toi mieleeni sellaisen kirjan kuin Paul Andersonin "Tau Nolla", vahvasti kovaa scifiä siitä mitä tapahtuu, kun matkustetaan valon nopeudella.

Muuten, Risto Isomäki, joka nykyään tunnetaan eräänlaisena ilmastonmuutoskirjailijana, on kirjoittanut myös yhden ehdan avaruusoopperan, jossa on upea asteroidikohtaus, "Pimeän pilven ritarit". Fritz Leiberin "Vaeltaja" kertoo keinotekoisesta kuusta, joka tupsahtaa Maan kiertoradalle.

sharyn kirjoitti:

on yksi Iain Banks, josta pidän.

"Lohikäärmeen muna" toi mieleeni sellaisen kirjan kuin Paul Andersonin "Tau Nolla", vahvasti kovaa scifiä siitä mitä tapahtuu, kun matkustetaan valon nopeudella.

Muuten, Risto Isomäki, joka nykyään tunnetaan eräänlaisena ilmastonmuutoskirjailijana, on kirjoittanut myös yhden ehdan avaruusoopperan, jossa on upea asteroidikohtaus, "Pimeän pilven ritarit". Fritz Leiberin "Vaeltaja" kertoo keinotekoisesta kuusta, joka tupsahtaa Maan kiertoradalle.

Lue lisää

> toi mieleeni sellaisen kirjan kuin Paul Andersonin "Tau Nolla", vahvasti kovaa scifiä
> siitä mitä tapahtuu, kun matkustetaan valon nopeudella.

Juuri tuota ajattelin, kun Andersonia aiemmin tuolla ehdottelin...
Mutta eihän tuossa suinkaan matkusteta valon nopeudella (jos matkustettaisiin, menisi termi "kova scifi" vähän ohi). :)

The_Rat kirjoitti:

> toi mieleeni sellaisen kirjan kuin Paul Andersonin "Tau Nolla", vahvasti kovaa scifiä
> siitä mitä tapahtuu, kun matkustetaan valon nopeudella.

Juuri tuota ajattelin, kun Andersonia aiemmin tuolla ehdottelin...
Mutta eihän tuossa suinkaan matkusteta valon nopeudella (jos matkustettaisiin, menisi termi "kova scifi" vähän ohi). :)

Lue lisää

hyllyssäni tuo Tau nolla.

"Juuri tuota ajattelin, kun Andersonia aiemmin tuolla ehdottelin...
Mutta eihän tuossa suinkaan matkusteta valon nopeudella (jos matkustettaisiin, menisi termi "kova scifi" vähän ohi). :) "

No ei, mutta kovaa mennään galaksien läpi niin että porukka ei paljoa vanhene kun on
jo Nykyuniversumin Suuren Rutistuksen aika.
Siitäkin selvitään ja asetutaan asumaan uuden Big Bangin synnyttämään uuteen Universumiin.

Kovaa Scifiä? Hmm...

ystävät ovat kirjoitti:

hyllyssäni tuo Tau nolla.

"Juuri tuota ajattelin, kun Andersonia aiemmin tuolla ehdottelin...
Mutta eihän tuossa suinkaan matkusteta valon nopeudella (jos matkustettaisiin, menisi termi "kova scifi" vähän ohi). :) "

No ei, mutta kovaa mennään galaksien läpi niin että porukka ei paljoa vanhene kun on
jo Nykyuniversumin Suuren Rutistuksen aika.
Siitäkin selvitään ja asetutaan asumaan uuden Big Bangin synnyttämään uuteen Universumiin.

Kovaa Scifiä? Hmm...

Lue lisää

Minusta se on. Siinä paukutellaan tunnetun luonnontieteen rajoja ja ehtoja.

Pekka Mäkelän Alshain on myös scifiä. Clarken "Ilmojen saaret" näyttää vielä olevan jossakin saatavilla, samoin Jack Vancen "Avaruuden rosvot". Stanislaw Lemillä on muitakin kuin "Voittamaton". Heimo Suden "Kentauri" on ihan klassinen. Sitten on näitä venäläisä - Ivan Jefremovin "Käärmeen sydän" ja "Andromedan tähtisumu".

Edwin Abbott: "Tasamaa" on niitä vanhoja. Robert Sheckley - onhan niitä, kun tarkkaan harkitsee. Miten Harry Harrisonmin Ruostumaton teräsrotta ja Dan Simmnisn Hyperion-sarja? Larry Nivenin "Rengasmaailma"? John Varley: "Hyvästi Robinson Crusoe?

Hyvä ihme - panin kirjaston hakuun sanan "tieteiskirjallisuus" ja tuli ihan nostalginen olo - nyyh - useita kirjoja tuli pistettyä varaukseenkin.

sharyn kirjoitti:

Minusta se on. Siinä paukutellaan tunnetun luonnontieteen rajoja ja ehtoja.

Pekka Mäkelän Alshain on myös scifiä. Clarken "Ilmojen saaret" näyttää vielä olevan jossakin saatavilla, samoin Jack Vancen "Avaruuden rosvot". Stanislaw Lemillä on muitakin kuin "Voittamaton". Heimo Suden "Kentauri" on ihan klassinen. Sitten on näitä venäläisä - Ivan Jefremovin "Käärmeen sydän" ja "Andromedan tähtisumu".

Edwin Abbott: "Tasamaa" on niitä vanhoja. Robert Sheckley - onhan niitä, kun tarkkaan harkitsee. Miten Harry Harrisonmin Ruostumaton teräsrotta ja Dan Simmnisn Hyperion-sarja? Larry Nivenin "Rengasmaailma"? John Varley: "Hyvästi Robinson Crusoe?

Hyvä ihme - panin kirjaston hakuun sanan "tieteiskirjallisuus" ja tuli ihan nostalginen olo - nyyh - useita kirjoja tuli pistettyä varaukseenkin.

Lue lisää

Piti olla Dan Simmonsin.

sharyn kirjoitti:

Minusta se on. Siinä paukutellaan tunnetun luonnontieteen rajoja ja ehtoja.

Pekka Mäkelän Alshain on myös scifiä. Clarken "Ilmojen saaret" näyttää vielä olevan jossakin saatavilla, samoin Jack Vancen "Avaruuden rosvot". Stanislaw Lemillä on muitakin kuin "Voittamaton". Heimo Suden "Kentauri" on ihan klassinen. Sitten on näitä venäläisä - Ivan Jefremovin "Käärmeen sydän" ja "Andromedan tähtisumu".

Edwin Abbott: "Tasamaa" on niitä vanhoja. Robert Sheckley - onhan niitä, kun tarkkaan harkitsee. Miten Harry Harrisonmin Ruostumaton teräsrotta ja Dan Simmnisn Hyperion-sarja? Larry Nivenin "Rengasmaailma"? John Varley: "Hyvästi Robinson Crusoe?

Hyvä ihme - panin kirjaston hakuun sanan "tieteiskirjallisuus" ja tuli ihan nostalginen olo - nyyh - useita kirjoja tuli pistettyä varaukseenkin.

Lue lisää

Kovan linjan kommentoijana (heh), nostan tuolta muutaman...

> Stanislaw Lemillä on muitakin kuin "Voittamaton"
Jees, esimerkiksi se kuuluisin teos, Solaris. Ei kovin kovaa scifiä, eikä minusta Lemin paras... Suosittelen muuten novellikokoelmaa Tähtipäiväkirjat. :)

> Sitten on näitä venäläisä
Pakko heittää noihin vielä Strugatskin veljeksen (olikos ne veljeksiä? Vai isä & poika?). Stalker on klassikko, joskin minusta Miljardi vuotta ennen maailmanloppua oli hienompi. Kumpaakaan en laske kovaan scifiin.

> "Andromedan tähtisumu".
Jotenkin aina sekoitan tuon Andromeda uhkaa -teokseen, joka on ehkä parasta, mitä olen Chrichtonilta lukenut - ja ehdottomasti ainut, jonka lasken edes jotenkuten kovaan scifiin... Noh, kai jurassipuistot sun muut seikkailut voi laskea halutessaan. En ole edes lukenut (hyllyssä kyllä on). :)

> Harry Harrisonmin Ruostumaton teräsrotta
Loistava, muttei kovaa scifiä. Hahmo on ekan kirjan perusteella yksi ehdottomia suosikkejani genrestä. Myöhemmissä kirjoissa kyllä taso laskee kuin lehmän häntä...

> Dan Simmnisn Hyperion-sarja?
Upea. Pidin jopa Endymion -osista, toisin kuin suurin osa muista lukijoista. Ja mitä scifin kovuuteen tulee, tuo on hyytelöä.

Uskaltaisikohan itse kokeilla tuota hakua. Oli sen verran lukemattomiakin teoksia tuossa listassa. :)

The_Rat kirjoitti:

Kovan linjan kommentoijana (heh), nostan tuolta muutaman...

> Stanislaw Lemillä on muitakin kuin "Voittamaton"
Jees, esimerkiksi se kuuluisin teos, Solaris. Ei kovin kovaa scifiä, eikä minusta Lemin paras... Suosittelen muuten novellikokoelmaa Tähtipäiväkirjat. :)

> Sitten on näitä venäläisä
Pakko heittää noihin vielä Strugatskin veljeksen (olikos ne veljeksiä? Vai isä & poika?). Stalker on klassikko, joskin minusta Miljardi vuotta ennen maailmanloppua oli hienompi. Kumpaakaan en laske kovaan scifiin.

> "Andromedan tähtisumu".
Jotenkin aina sekoitan tuon Andromeda uhkaa -teokseen, joka on ehkä parasta, mitä olen Chrichtonilta lukenut - ja ehdottomasti ainut, jonka lasken edes jotenkuten kovaan scifiin... Noh, kai jurassipuistot sun muut seikkailut voi laskea halutessaan. En ole edes lukenut (hyllyssä kyllä on). :)

> Harry Harrisonmin Ruostumaton teräsrotta
Loistava, muttei kovaa scifiä. Hahmo on ekan kirjan perusteella yksi ehdottomia suosikkejani genrestä. Myöhemmissä kirjoissa kyllä taso laskee kuin lehmän häntä...

> Dan Simmnisn Hyperion-sarja?
Upea. Pidin jopa Endymion -osista, toisin kuin suurin osa muista lukijoista. Ja mitä scifin kovuuteen tulee, tuo on hyytelöä.

Uskaltaisikohan itse kokeilla tuota hakua. Oli sen verran lukemattomiakin teoksia tuossa listassa. :)

Lue lisää

pariin kohtaan
"> "Andromedan tähtisumu".
Jotenkin aina sekoitan tuon Andromeda uhkaa -teokseen, joka on ehkä parasta, mitä olen Chrichtonilta lukenut - ja ehdottomasti ainut, jonka lasken edes jotenkuten kovaan scifiin... Noh, kai jurassipuistot sun muut seikkailut voi laskea halutessaan. En ole edes lukenut (hyllyssä kyllä on). :)"

-Henk. kohtaisesti pidän Jefremovin "Andromedan tähtisumu" teosta huomattavasti
parempana. Chrictonin "Andromeda uhkaa" luin suurin ennakko-odotuksin mutta
teos oli kyllä paha pettymys.

"> Harry Harrisonmin Ruostumaton teräsrotta
Loistava, muttei kovaa scifiä. Hahmo on ekan kirjan perusteella yksi ehdottomia suosikkejani genrestä. Myöhemmissä kirjoissa kyllä taso laskee kuin lehmän häntä..."
-Harrisonin "Kuoleman planeetta" on terästä.

ystävät ovat kirjoitti:

pariin kohtaan
"> "Andromedan tähtisumu".
Jotenkin aina sekoitan tuon Andromeda uhkaa -teokseen, joka on ehkä parasta, mitä olen Chrichtonilta lukenut - ja ehdottomasti ainut, jonka lasken edes jotenkuten kovaan scifiin... Noh, kai jurassipuistot sun muut seikkailut voi laskea halutessaan. En ole edes lukenut (hyllyssä kyllä on). :)"

-Henk. kohtaisesti pidän Jefremovin "Andromedan tähtisumu" teosta huomattavasti
parempana. Chrictonin "Andromeda uhkaa" luin suurin ennakko-odotuksin mutta
teos oli kyllä paha pettymys.

"> Harry Harrisonmin Ruostumaton teräsrotta
Loistava, muttei kovaa scifiä. Hahmo on ekan kirjan perusteella yksi ehdottomia suosikkejani genrestä. Myöhemmissä kirjoissa kyllä taso laskee kuin lehmän häntä..."
-Harrisonin "Kuoleman planeetta" on terästä.

Lue lisää

Sille on monta jatko osaa ja taso laskee taas kuin lehmän häntä.