Nyt on vaan pakko päästää kaikki pihalle! Mieheni veli on menny naimisiin kesällä yhden blondin kanssa, joka on maailman kaksinaamaisin akka jonka tunnen! Että pistää vihaks jo sen nimi!!! Ensin se pakotti miehen menemään naimisiin sen kanssa (otti oikein perheensä mukaan painostamaan sitä ja väännettiin itkua) ja se lupas että lapsia ei sit hankita ainakaan viiteen vuoteen, koska mies ei ole valmis isäksi vielä niin nuorena!!! Ja nyt se perkele on mennyt valehtelemaan ehkäisystä, ja yhtäkkiä testi olikin plussaaa!!! Miten noin kamalat ihmiset voi saada lapsia, mutta sitten me jotka ollaan rehellisiä ja pyritään elämään hyvin, me ei tietenkään saada lapsia, vaikka kuinka yrittäis!? Se on vaan niiin epäreilua! Ja tämä saa savun nousemaan korvista ulos :(
Lisäksi kaikki ystäväni on menossa naimisiin/saamassa yhteistä omistusasuntoa... Meillä taas kunnioitan miestäni, enkä pakota naimisiin ja asumme tässä paskassa vuokrakaksiossa! Sitten pitää mennä niihin typeriin kahvitteluihin, missä pitäis leveillä ja pärjätä muita paremmin omilla saavutuksilla ja hienoilla sisustuskamoilla... Ja kun on mun vuoro, voin vain sanoa "joo, meidän vanha telkka meni nyt lopullisesti rikki ja ei, ei olla saatu hommattua uutta autoa, kun ei ole varaa edes uuteen olkkarin mattoon, kun se on niin vanha ja likanen." Ja sit katot niitten omahyväisiä ilmeitä, ja sit tulee se vitun moinen sääli "kyllä tekin viel meette naimisiin, usko pois".
Ja sit meet vanhempien luokse, jossa äitis kyselee kokoajan lapsenlapsia. Ja sehän tässä mua inhottaa ja suruttaa eniten. EN VOI SAADA LAPSIA! Ymmärtäkää jo se! En voi IKINÄ saada sitä elämän suurinta iloa ja lahjaa, kuin oma lapsi! Vauva! Napero! Meillä ei IKINÄ kuule vauvan pienten jalkojen tepsutusta! Ei ikinä edes sitä huutoa yöllä, jolloin pitää mennä hoivaamaan, ja ottamaan syliin rauhoittamaan rakastavasti ja hellästi... Mun elämä ei tuu ikinä olemaan täydellistä, koska en ikinä tule saamaan omia lapsia, ja sit tuollaiset typerät akat saa lapsen samantien, huijauksella! Ja päätti viel kertoo vasta sitten, kun vain abortti ois ollu viimene keino, ja sattumoisin mies ei hyväksy abortteja!
Lisäksi kaikki ystäväni on menossa naimisiin/saamassa yhteistä omistusasuntoa... Meillä taas kunnioitan miestäni, enkä pakota naimisiin ja asumme tässä paskassa vuokrakaksiossa! Sitten pitää mennä niihin typeriin kahvitteluihin, missä pitäis leveillä ja pärjätä muita paremmin omilla saavutuksilla ja hienoilla sisustuskamoilla... Ja kun on mun vuoro, voin vain sanoa "joo, meidän vanha telkka meni nyt lopullisesti rikki ja ei, ei olla saatu hommattua uutta autoa, kun ei ole varaa edes uuteen olkkarin mattoon, kun se on niin vanha ja likanen." Ja sit katot niitten omahyväisiä ilmeitä, ja sit tulee se vitun moinen sääli "kyllä tekin viel meette naimisiin, usko pois".
Ja sit meet vanhempien luokse, jossa äitis kyselee kokoajan lapsenlapsia. Ja sehän tässä mua inhottaa ja suruttaa eniten. EN VOI SAADA LAPSIA! Ymmärtäkää jo se! En voi IKINÄ saada sitä elämän suurinta iloa ja lahjaa, kuin oma lapsi! Vauva! Napero! Meillä ei IKINÄ kuule vauvan pienten jalkojen tepsutusta! Ei ikinä edes sitä huutoa yöllä, jolloin pitää mennä hoivaamaan, ja ottamaan syliin rauhoittamaan rakastavasti ja hellästi... Mun elämä ei tuu ikinä olemaan täydellistä, koska en ikinä tule saamaan omia lapsia, ja sit tuollaiset typerät akat saa lapsen samantien, huijauksella! Ja päätti viel kertoo vasta sitten, kun vain abortti ois ollu viimene keino, ja sattumoisin mies ei hyväksy abortteja!
Vastaukset 13
Vanhimmat
..mutta anteeksi, en usko, että ketään voi pakottaa naimisiin/isäksi. Lisäksi heidän perhe-elämänsä ei kuulu sinulle. Jos toisten omaisuus/siviilisääty ahdistaa, älä pidä heihin yhteyttä tai yritä hyväksyä asia. En vihjaa, että itselläsi olisi vikaa päässä, mutta oman psyyken ongelmani saattavat johtaa siihen, että luulen toisten ihmisten tavallista "small talkia" kritiikiksi omaa elämääni kohtaan.
Myötätunnon puolelle: jos lapsettomuuttanne ei voi auttaa hedelmöityshoidoilla, entä adoptio? Meille se ei ole sallittua diagnoosini vuoksi, joten varmaan tyydymme hoitamaan/leikittämään toisten ihmisten lapsia. Eihän se omaa lasta korvaa, mutta voidaan ainakin olla mukavat sukulaistäti ja -setä.
provo, olihan....
samaa mietin minäkin... siis oikeesti panee välillä vi**taan, ku nykyisen exä on alkoholisti mt-taustainen, itsemurhaakin yrittänyt sekopää, siis kirjaimellisesti! uhkaileva yms., ni se lisääntyy saa****na ku kanit!!! ja mä oon koittanu nyt sitten eka exän kaa 4 vuotta ja nykyisen kaa kaks vuotta ja ei mitään! ei yhtään mitään... prkl!
eli siis tunnen sen kiukun! vaikka tylyä onkin, niin oon kyllä antanu itselleni luvan tuntea kiukkua ja raivoa tämmöisissä tilanteissa!!! ja niitä on paljon...
Hei Sinä jota ärsyttää!
Tiedän niiiin tunteen! En voi myöskään saada lapsia ja tuntuu, että kaikki ympärillä olevat ihmiset ovat paksuna! En voi sanoin kuvailla miten kovasti ärsyttää kun kaiken maailman roskaväki saa lapsia ja itse on lapseton. En ole millään tavalla sinut asian kanssa ja kohta olen aivan yksin koko asian kanssa, sillä ne muutamat harvat ystäväni joille olen asiasta puhunut, niin sattumoisin ovat itse raskaana, että hupsista keikkaa! Ei ole enää ketään kenen kanssa puhua, sillä lähipiirissä ei ole lapsetonta pariskuntaa, jonka kanssa voisi jakaa tunteita..Olisin niin iloinen jos voisin jostain löytää kohtalontoverin, joka siis EI VOI saada lapsia, ja haluaisi jutella asiasta.
Oman hoitorumban alkajaisiksi olen lueskellut lapsettomuuteen liittyviä palstoja paljon ja joutunut myös pohtimaan josko itse jään lopulta lapsettomaksi. Ja kyllä, lähipiirissä on tuoreita äitejä ja suurin osa itse paljon nuorempia. Sukulaiset ei sentään kysele, vielä. Tai ehkä ne on viisastuneet koska suvussa on ollut lapsettomuutta ja osin perinnöllistä taustaa lienee minullakin. Mutta kaikista eniten ärsyttää se kun, niin kuin joku tuossa edellä sanoi, kaikenmaailman roskaväki lisääntyy ja itse on mukamas elänyt terveellisesti, kouluttautunut, hankkinut hyvän taloudellisen perustan perheelle jne ja sitten kun niitä lapsia pitäisi huolella pedattuun kotiin alkaa tekemään niin hups, eihän siitä mitään tulekkaan. Lisäksi olen itse ainoa lapsi joten olen vanhempieni ainoa mahdollisuus saada lapsenlapsia ja vaikka miehelläni on sisaruksia niin tod näk heille ei ole lapsia tulossa eli siinä jää sitten toinenkin vanhapari vaille lapsenlapsia. Niin väärin!!!
Olen alusta lähtien antanut itselleni luvan olla kiukkuinen koska tämä on niin epäreilua (myös muita kuin itseä kohtaan). Kiukkua ei kuitenkaan saa tai saisi purkaa vääriin paikkoihin vaan pitää yrittää löytää joku oma keino purkaa aggressioita ja pahaa mieltä (mulla vielä vaiheessa). Mutta musta viimeisin virhe olis kieltää itseltä aidot tunteet tai alkaa syyllistämään itseään "vääristä" tunteista. No, jos adoptiojonoon joskus päädytään niin pieni vääristely saattaa tulla kyseeseen sillä siellä pitänee "olla asian kanssa sinut". Pitääkö oikeasti olla sinut sen kanssa että sekavan kirjava porukka jolla ei ole erikoisia valmiuksia vanhemmuuteen sen kun lisääntyy ja osa "huijaamalla" miestään (jota en myöskään voi hyväksyä ja pistää aina niiiiiin vihaksi). Jos on oikeudentajuinen ihminen niin eihän se käy järkeen?!
Mutta oli miten oli: niin kauan kuin on elämää, on toivoa. Voihan se olla että lapsettomuudella on sitten kuitenkin tarkoituksensa kuten esim estää piilevän kehitysvamman muodostumista. Tod näk tämä ihmisen lisääntymisjärjestelmä on vielä paljon "fiksumpi" kuin mitä tutkimus on tähän mennessä saanut selvitetyksi. Se miksi jokin piilevä geenimuunnos tms sitten taas on jollakin ja jollain toisella taas ei (ja konkretisoituu juuri joillain pariskunnilla), on tietysti myös epäreilua mutta sitähän tämä elämä on monella muullakin alueella.
Minua, joka olen raskaana, ärsyttää tuo kun te puhutte että roskaväki saa lapsia. Miten niin joku roskaväki? Mikä tekee ihmisestä huonomman? Mt.ongelmat? Päihdeongelmat? Se ettei ole omakotitaloa ja akateemista koulutusta?
Ei ne hienot talot ja koulutus ja hyvä työpaikka sitä lasta tuo jos niin luulette. Minä, jolla ei ole kallista kotia, on ollut päihde- ja mielenterveysongelmia, olen raskaana ja teidän mielestä varmaan roskaväkeä. Tulinpa vielä heti raskaaksi kun ehkäisyn jätti pois.
Toivon toki että tekin tulette lapsia saamaan, mutta tuo katkeruus vain pistää vihaksi.
Ap. Voi luoja sä olet kateellinen :( Parempi varmaan jotta tuollaiset kateelliset paskat ei niitä lapsia koskaan saakkaan :/
En usko että kukaan on "roskaväellä" tarkoittanut ihmisiä joilla ei ole omakotitaloa ja akateemista tutkintoa. Kyllä sen kaikki tietää että ne ei takaa hyvää vanhemmuutta mitenkään (voihan olla ettei uraohjuksilla ole edes aikaa lapsille jne). Tuota vaan on vaikea tarkkaan määritellä ja tarkoitus on jotenkin napakasti kuvata ihmisiä joilla todella ei ole joko elämäntilanteen tai muiden seikkojen vuoksi edes kohtuullisia saatikka hyviä valmiuksia vanhemmuuteen. Mikä sopiva termi sitten olisi? Epäkelvot? Kelvottomatta? Ja kyllä varmasti jokainen pystyy sanomaan jonkin esimerkin jossa olisi ollut parempi jos raskautta ei olisi tullut, ainakaan juuri tuolloin. Edelleen on "vahinkolapsia" joista osalle olisi parempi ollut jäädä syntymättä. Ja nyt pitäisi myös osata ajatella Suomen rajojen ulkopuolelle!!! Ei varmasti jokainen maailman syntymä ole toivottu ja toivottava. On huonoa itsetuntoa ajatella edustavansa itse "roskaväkeä" jos ei asu omassa talossa ja omaa tutkintoa. Olen 100%:sen varma että juuri "tavallisissa duunareissa" on paljon huippuhyviä vanhempia.
Mitä tulee katkeruuteen se lienee näissä tapauksissa liki väistämätön tunnetila sen aikaa kun asia on ajankohtainen. Siitä on kuitenkin päästettävä irti jos meinaa elämäänsä jatkaa. Ihmiset löytävät siihen kukin oman keinonsa (tai no jotkut eivät löydä mutta heidänkin kannattaisi). En siis olisi kovin huolissani iäti-katkerista lapsettomista naisista. Ja jos kovasti vihaksi pistää niin kokeileppa vaihtaa rooleja katkeran ihmisen kanssa. Eikö sinussa heräisi katkeruutta (tai kateutta) oma lapsettomuus ja toisen ihanat lapset? Jos onnistut roolileikin tekemään aidosti niin ehkäpä ymmärrät sitten "katkeria ihmisiä" vähän paremmin. Ja aina on myös hyvä muistaa että katkeruuteen tosiaan liittyy kateutta eli joku on sinulle kateellinen. Eikös sen pitäisi hivellä itsetuntoa edes jotenkin..? Onnellista loppuraskautta!
totesit että pitääkö adoptoidessa oikeasti olla sinut sen kanssa että kaiken maailman roskaväki saa lapsia ja itse ei. No, syy siihen miksi nämä asiat pitäisi olla käsiteltynä, on se että jos ne ei ole, se väistämättä heijastuu lapseen. Oletko tullut ajatelleeksi, että aika harva adoptoitavista lapsista on varmastikaan orpoja, vaan nykyään nimenomaan juuri näiden samaisten "roskaväeksi" luokittelemiesi ihmisten jälkikasvua, josta he ovat luopuneet?
Olen itse myös lapseton, ja pohtinut adoptiota yhtenä vaihtoehtona. Aiemmin ajattelin aina ennen kuin asia oikeasti olikin kohdallani ajankohtainen, että jos en voi saada lasta, tottakai adoptoin jonkun lapsiparan ja annan hänelle kodin. Nyt asia ei enää tunnukaan niin yksinkertaiselta omalla kohdallani. En haluaisi että adoptoimani lapsi muistuttaisi konkreettisesti minua jatkuvasti siitä etten voi saada omaa biologista jälkeläistä (kyllä, tiedän että tämä on itsekäs ajatus, mutta eikös lisääntyminen ja lisääntymistoiveet aina ole... omat geenit eteenpäin...) ja siitä että joku toinen joka on saanut sen ihmeellisen lahjan että on saanut lapsen, on luopunut siitä, tai siitä epäoikeudenmukaisuudesta, että itselle se lapsi olisi tervetullut toivottu ihme ja jollekin toiselle jotain mikä pilaa elämän. Jos en pysty käsittelemään kohdallani tätä ongelmaa minkä sinäkin mainitsit, en uskalla adoptoida lasta. Jos adoptoin lapsen, haluan että pystyn rakastamaan häntä ehdoitta ja myös kertomaan hänelle omasta taustastaan ja se ei onnistu jos olen katkera hänen biologista taustaansa kohtaan. Senverran tunnen myös ihmisen kehityspsykologiaa ja varhaisia kiintymyssuhdeprosesseja, että tiedän ettei toisen ihmisen lapsen kasvattaminen ole koskaan prosessina samanlainen kuin oman, eikä varsinkaan jos lapsen saa yli yksivuotiaana.
En sano, etteikö adoptoidusta lapsesta voisi tulla yhtä rakas kuin omasta, päinvastoin, uskon että moni adoptoitu voi olla jopa rakkaampi kuin joku biologinen lapsi koska adoptiolapsi on AINA haluttu ja toivottu uudessa perheessään. Sanon vain, että aivan yksinkertainen ratkaisu se ei mielestäni ole. Siksi harmistunkin aina kun sitä tarjotaan kanssaihmisten taholta aina jonkinlaisena "patenttivastauksena" lapsettomuuden kriisiin. Jos adoptiolapsi olisi lähtökohtaisesti sama asia kuin oma lapsi, miksi kukaan haluaisi "tehdä" omaa lasta, miksi kaikki eivät adoptoisi? Mutta siis edelleen, korostan sitä psykologista prosessia mikä mielestäni täytyy käydä läpi ennen adoptiota että lapsi voisi tulla aidosti rakastetuksi taustoineen kaikkineen, en sitä etteikö näin voisi käydä tai että adoptoitu lapsi olisi jotenkin vähempiarvoinen.
Oletko itse koskaan yrittänyt eläytyä tämän niinkutsutun "roskaväen" tilanteeseen.Minkähänlaista olisi esim. jos olisit joutunut viettämään lastenkodissa varhaisvuotesi ja pedofiilisedältä olisit joutunut ottamaan suihin 2 vuotiaana.Ei olisi ollut rakastavia vanhempia suojelemassa.Niillä eväillä sitten olisi kasvettava aikuisuuteen ja vanhemmuuteen.Kokien juuri sitä samaa katkeruutta ja vihaa kuin sinä koet lapsettomuudesta.En ymmärrä mitävarten pitää kadehtia ihmisiä, jotka ovat mahdollisesti kokeneet paljon raskaampaa osattomuutta kuin sinun lapsettomuutesi tulee koskaan olemaan.Ymmärrän kyllä että lapsettomuus on mielettömän kipeä asia, mutta miettikää nyt hetkinen ketä nimittelette roskaväeksi.
No voi vittu että alkaa ottamaan päähän tähän "roskaväki" termiin takertuminen. Ensinnäkin: minä en sitä ottanut käyttöön vaan yritin vaan avata olettamaani tarkoitusta. Ja sitten piti päästä vertaamaan erilaisia katkeruuden "lähteitä". No ei kukaan ole väittänyt että lapsettomuus olisi maailman ainoa ongelma tai vääryys!! Mutta koska tämä ko palsta on tähän asiaan keskittynyt niin siksi keskustelut tuon teeman ympärillä pyörii. Ja sekin ärsyttää että heti luokitellaan "hyväosaiseksi" jos on akateeminen tutkinto, työpaikka ja oma koti. Ja päätellään että ollaan vähintään synnytty hopealusikka suussa ihanaan tasapainoiseen perheeseen. WTF?! Onko käynyt mielessä että monikin "hyväosainen" on saattanut kovalla työllä taistella tiensä "keskiluokkaiseen elämään". Ei se useallekaan tule automaattisesti vaan pitää jaksaa opiskella vuosikaudet ja rahoittaa opinnot lainalla ja/tai paskaduuneilla.
Myös ihmettelen mistä nämä ihme vertaukset pedofiilisetään ym tulivat. Toki varmasti jos tarkasteltaisiin ihmisten "kokonaistilannetta" niin monilla pariskunnilla ei lapsettomuus yksistään olisikaan niin kamala asia jos kaikki muu on kunnossa. Mutta homma ei toimi niin. Sitä paitsi kukaan ei voi arvottaa yksilön kokemusten kipeyttä. Ei ne ole verrannollisia!! Ylipäätään en ole puhunut henk koht muodossa sinä et tiedä historiastani mitään en ole saanut lapseton statusta. Mutta tokihan kimppuuni voit käydä henk koht tasolla omien oletustesi pohjalta. (Vähän ihmettelen miksi vaivaudun tänne kirjottamaan ja vielä "puolustautumaan". Näiden palstojen taso kun ei yleisesti ole kovin häävi.)
Tarkoitus oli nyt avata vähän sitä "roskaväen" tilannetta, koska sillä termillä tässä joitain ihmisiä on nimitetty.En ole käymässä kimppuusi.Tasoni ei ole kovin korkea ilmaisemaan mitä tarkoitan eikä ilmeisesti sinulle ainakaan riitä, mutta kun pyysit eläytymään niin otin myös yhdenlaisen eläytymisharjoituksen ihan elävästä elämästä.Mielestäni ketään ei voi kutsua roskaväeksi juuri sen takia, että koskaan ei voi tietää millaista kipua kukin sisällään kantaa.
Hienoa, että joku edes ymmärsi tuon roskaväki termin juuri niinkuin se on tarkoitettu! Itse olin asialla ajatellut lähinnä sitä, miten paljon on sossun luukulla yh-äitejä elättämässä äpäröitänsä meidän työssäkäyvien kansalaisten verorahoilla! Teini-äidit joille on käynyt "vahinko" ei mielestäni ole paras vaihtoehto vanhemmaksi ja usein lapsi varmaan kasvaakin ilman isää.. Ja jos lapsi otetaan huostaan niin syynsä varmaan on silläkin, juuri "roskaväeltä" ne lapset otetaan huostaan kun niitä ei itse kyetä hoitamaan!
Ja tiedoksi jos joku ei tiedä niin lapsettomuushoidot maksavat ihan VITUSTI ja omasta pussista on revittävä rahat joka suuntaan ja mitään takuita raskaudelle ei tietenkään ole. On se niin epäreilua!!!Sellaiset saa jotka ei halua ja ne jotka haluavat niin eivät välttämättä pysty saamaan. Mielestäni lapsettoman on oikeus olla vihainen ja katkera ja kukaan raskaana oleva ja/tai lapsellinen ei voi sitä ymmärtää..ikinä!
Ja kyllä on Suomessakin mahdollisuus adoptoida huostaanotettuja lapsia, ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan. Jos vanhemmat ovat esim. alkoholisoituneita tai muuten kykenemöttömiä hoitamaan lasta, niin silloin voisi todella huolehtia vaikka siitä ehkäisystä niin ei "vahinkoja" pääse sattumaan.. että hienosti on oppi mennyt perille. Eikö kukaan kunnioita vanhoja perinteisiä arvoja, avioliittoa, kotia ja työpaikkaa. Kyllä tietyt perusasiat olisi hyvä olla kunnossa ennen kuin sitä nuppilukua jatketaan.