Näin toimii tasa-arvo "kaksikielisessä" Suomessa:
1. Ruotsinkielinen voi hakea suomenkieliseen yliopistoon joutumatta suomen kielen kokeeseen. Suomenkielinen sen sijaan joutuu aina erilliseen ruotsin kielen kielikokeeseen hakiessaan ruotsinkieliseen yliopistoon.
2. Ruotsissa, ulkomailla siis, suomenkielinen pääsee opiskelemaan yliopistoon pelkällä ylioppilastodistuksella ilman erillistä ruotsin kielen kielikoetta, mutta ei kotimaassaan Suomessa, ruotsinkieliseen yliopistoon.
3. Ruotsinkielinen voi tehdä lopputyönsä ruotsiksi missä tahansa yliopistossa Suomessa.
4. Suomenkielinen joutuu tekemään lopputyönsä ruotsinkielisessä oppilaitoksessa ml. yliopistot aina ruotsiksi. Suomeksi ei saa tehdä, koska se on kiellettyä.
5. Valtiokalenterissa kaikkien muiden yliopistojen nimet on kahdella kielellä paitsi Åbo Akademi, Svenska social- och kommunalhögskolan ja Handelshögskolan. Esim. Jyväskylän yliopisto on Jyväskylä universitetet.
Mistä em. tilanne johtuu? Siitä, että Suomessa ei ole yhtään suomenkielistä yliopistoa! Syynä on se, että muut kuin ruotsinkieliset yliopistot ovatkin kaksikielisiä eikä suomenkielisiä:
1. Ruotsinkielinen opiskelija voi vaatia tenttikysymykset ruotsiksi lain mukaan "suomenkielisissä" yliopistoissa. (Åbo Akademissa, Svenska social- och kommunalhögskolanissa ja Svenska Handelshögskolanissa ei saa vaatia tenttikysymyksiä suomeksi)
2. Ruotsinkielinen opiskelija voi tehdä gradunsa ruotsiksi "suomenkielisissä" yliopistoissa. (Åbo Akademissa, Svenska social- och kommunalhögskolanissa eikä Svenska Handelshögskolanissa ei saa tehdä gradua suomeksi)
3. Åbo Akademi, Svenska social- och kommunalhögskolan eikä Svenska Handelshögskolan järjestä pääsykokeita suomeksi.
Ns. suomenkieliset yliopistot joutuvat järjestämään myös ruotsiksi pääsykokeet ainakin niissä oppiaineissa, joissa on ruotsinkielisille omat kiintiöt.
Ruotsinkielisille yliopistoille ei riitä se, että suomenkielisestä lukiosta kirjoittanut lukee ruotsinkieliset kirjat pääsykokeisiin ja vastaa ruotsinkielisiin pääsykokeisiin oikein.
Pääsykokeiden lisäksi järjestetään erilliset ruotsin kielen kokeet. Niiden vaikeusastetta säädellään siten, että suomenkielisistä lukioista kirjoittaneiden määrä pysyy "sopivana".
Samanlainen järjestelmä oli USA:n Syvän Etelän yliopistoissa afroamerikkalaisia vastaan, jotta heidän määränsä pysyi "sopivana" valkoisiin opiskelijoihin verrattuna.
1. Ruotsinkielinen voi hakea suomenkieliseen yliopistoon joutumatta suomen kielen kokeeseen. Suomenkielinen sen sijaan joutuu aina erilliseen ruotsin kielen kielikokeeseen hakiessaan ruotsinkieliseen yliopistoon.
2. Ruotsissa, ulkomailla siis, suomenkielinen pääsee opiskelemaan yliopistoon pelkällä ylioppilastodistuksella ilman erillistä ruotsin kielen kielikoetta, mutta ei kotimaassaan Suomessa, ruotsinkieliseen yliopistoon.
3. Ruotsinkielinen voi tehdä lopputyönsä ruotsiksi missä tahansa yliopistossa Suomessa.
4. Suomenkielinen joutuu tekemään lopputyönsä ruotsinkielisessä oppilaitoksessa ml. yliopistot aina ruotsiksi. Suomeksi ei saa tehdä, koska se on kiellettyä.
5. Valtiokalenterissa kaikkien muiden yliopistojen nimet on kahdella kielellä paitsi Åbo Akademi, Svenska social- och kommunalhögskolan ja Handelshögskolan. Esim. Jyväskylän yliopisto on Jyväskylä universitetet.
Mistä em. tilanne johtuu? Siitä, että Suomessa ei ole yhtään suomenkielistä yliopistoa! Syynä on se, että muut kuin ruotsinkieliset yliopistot ovatkin kaksikielisiä eikä suomenkielisiä:
1. Ruotsinkielinen opiskelija voi vaatia tenttikysymykset ruotsiksi lain mukaan "suomenkielisissä" yliopistoissa. (Åbo Akademissa, Svenska social- och kommunalhögskolanissa ja Svenska Handelshögskolanissa ei saa vaatia tenttikysymyksiä suomeksi)
2. Ruotsinkielinen opiskelija voi tehdä gradunsa ruotsiksi "suomenkielisissä" yliopistoissa. (Åbo Akademissa, Svenska social- och kommunalhögskolanissa eikä Svenska Handelshögskolanissa ei saa tehdä gradua suomeksi)
3. Åbo Akademi, Svenska social- och kommunalhögskolan eikä Svenska Handelshögskolan järjestä pääsykokeita suomeksi.
Ns. suomenkieliset yliopistot joutuvat järjestämään myös ruotsiksi pääsykokeet ainakin niissä oppiaineissa, joissa on ruotsinkielisille omat kiintiöt.
Ruotsinkielisille yliopistoille ei riitä se, että suomenkielisestä lukiosta kirjoittanut lukee ruotsinkieliset kirjat pääsykokeisiin ja vastaa ruotsinkielisiin pääsykokeisiin oikein.
Pääsykokeiden lisäksi järjestetään erilliset ruotsin kielen kokeet. Niiden vaikeusastetta säädellään siten, että suomenkielisistä lukioista kirjoittaneiden määrä pysyy "sopivana".
Samanlainen järjestelmä oli USA:n Syvän Etelän yliopistoissa afroamerikkalaisia vastaan, jotta heidän määränsä pysyi "sopivana" valkoisiin opiskelijoihin verrattuna.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ruotsinkielisten kiintiöpaikat SUOMEN yliopistoissa ovat yksi mätäpaise Suomen ruotsalaisten ylimitoitettujen etuoikeuksien joukossa.
Tämä mätäpaise on puhkaistava ja kaikki mätä puristettava ulos. Surujen kiintiöpaikat on lakkautettava viimeistä paikkaa myöten!