http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/09/1182160
MTV3 - Jenny Matikainen
"
Potilaita kannustetaan yhä useammin hoitamaan itseään kotona, jotta lääkärissäkäyntejä saadaan vähennettyä. Tällä halutaan sekä säästää rahaa että lisätä hoidon laatua.
Sosiaali- ja terveysministeriön kaavailujen mukaan tarkoitus on, että tulevaisuudessa etenkin pitkäaikaissairaat hoitavat itse itsensä ja lääkärin tehtävä on pikemminkin tukea vieressä.
- Henkilökunnan tehtävä on olla enemmänkin valmentaja. Potilas suorittaa ne kilpailutehtävät samalla tavalla kuin urheilija ja valmentaja on siinä apuna neuvomassa eteenpäin, toteaa lääkintäneuvos Timo Keistinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Omahoito säästää rahaa
Omahoidon lisääminen on ollut jo pitkään ministeriön tavoitteena, mutta viime aikoina sen merkitys on lisääntynyt yhdessä säästötarpeiden kanssa. Rahallinen hyöty onkin huomattava.
Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä tehdyn selvityksen mukaan dialyysipotilaan hoito sairaalassa maksaa vuodessa 70 000 euroa kun kotihoidossa olevan potilas maksaa HUSille 37 000 euroa.
Tarkoitus myös parantaa hoidon laatua
Omahoito onkin alan ammattilaisten lempilapsi koska sen uskotaan myös parantavan hoidon laatua. Samaa mieltä on huhtikuusta saakka kotihoidossa ollut keravalainen dialyysipotilas Raimo Öhberg. Hän tekee lähes päivittäin hemodialyysin itselleen kotona, mikä tarkoittaa suoneen pistämistä ja aloillaan istumista veren kiertäessä dialyysikoneen läpi.
- Henkilökohtaisesti kammoksuin ennen kaikkea piikittämistä, mutta ihme kyllä kuukauden sisällä opin siihenkin, kiitos hyvän opettajan, Öhberg kehuu.
Muutkin HUSin dialyysipotilaat ylistävät omahoitoa. Omalle elämälle jää enemmän aikaa, kun ei tarvitse ravata useita kertoja viikossa sairaalassa. Esimerkiksi Raimo Öhberg pystyy sovittamaan hoitonsa työaikojensa mukaan.
Kaikkien taidot eivät riitä
Hyvien kokemuksien keskellä on kuitenkin vaarana, että osa potilaista tipahtaa tyhjän päälle.
Monessa omahoitoprojektissa mukana ollut Kansanterveyslaitoksen entinen pääjohtaja professori Jussi Huttunen uskoo, että omahoito tuottaa paremman lopputuloksen mutta tietää, että siihen liittyy myös ongelmia ja vaaroja.
- Jos vastuuta siirretään lääkäriltä ja sairaanhoitajalta potilaalle niin täytyy huolehtia koko ajan siitä, että potilas todella on valmis siihen ja että hänellä on taitoja tämän hoidon toteuttamiseen, Huttunen toteaa.
Hän ei vielä osaa sanoa, miten Suomessa on tähän mennessä onnistuttu, mutta luottaa että ammattilaiset osaavat ottaa asian huomioon.
Oululainen diabeetikko Juhana Heikkala on joutunut kokemaan omatoimisuuden huonot puolet. Hän pääsee nykyisin lääkäriin vain kerran vuodessa. - Vaikka hoitotasapaino on hyvä niin mielestäni siltikin pitäisi käydä enemmän lääkärissä. Vuosi on kuitenkin aika pitkä aika jolloin terveyden tilassa saattaa tapahtua notkahduksia."
MTV3 - Jenny Matikainen
"
Potilaita kannustetaan yhä useammin hoitamaan itseään kotona, jotta lääkärissäkäyntejä saadaan vähennettyä. Tällä halutaan sekä säästää rahaa että lisätä hoidon laatua.
Sosiaali- ja terveysministeriön kaavailujen mukaan tarkoitus on, että tulevaisuudessa etenkin pitkäaikaissairaat hoitavat itse itsensä ja lääkärin tehtävä on pikemminkin tukea vieressä.
- Henkilökunnan tehtävä on olla enemmänkin valmentaja. Potilas suorittaa ne kilpailutehtävät samalla tavalla kuin urheilija ja valmentaja on siinä apuna neuvomassa eteenpäin, toteaa lääkintäneuvos Timo Keistinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Omahoito säästää rahaa
Omahoidon lisääminen on ollut jo pitkään ministeriön tavoitteena, mutta viime aikoina sen merkitys on lisääntynyt yhdessä säästötarpeiden kanssa. Rahallinen hyöty onkin huomattava.
Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä tehdyn selvityksen mukaan dialyysipotilaan hoito sairaalassa maksaa vuodessa 70 000 euroa kun kotihoidossa olevan potilas maksaa HUSille 37 000 euroa.
Tarkoitus myös parantaa hoidon laatua
Omahoito onkin alan ammattilaisten lempilapsi koska sen uskotaan myös parantavan hoidon laatua. Samaa mieltä on huhtikuusta saakka kotihoidossa ollut keravalainen dialyysipotilas Raimo Öhberg. Hän tekee lähes päivittäin hemodialyysin itselleen kotona, mikä tarkoittaa suoneen pistämistä ja aloillaan istumista veren kiertäessä dialyysikoneen läpi.
- Henkilökohtaisesti kammoksuin ennen kaikkea piikittämistä, mutta ihme kyllä kuukauden sisällä opin siihenkin, kiitos hyvän opettajan, Öhberg kehuu.
Muutkin HUSin dialyysipotilaat ylistävät omahoitoa. Omalle elämälle jää enemmän aikaa, kun ei tarvitse ravata useita kertoja viikossa sairaalassa. Esimerkiksi Raimo Öhberg pystyy sovittamaan hoitonsa työaikojensa mukaan.
Kaikkien taidot eivät riitä
Hyvien kokemuksien keskellä on kuitenkin vaarana, että osa potilaista tipahtaa tyhjän päälle.
Monessa omahoitoprojektissa mukana ollut Kansanterveyslaitoksen entinen pääjohtaja professori Jussi Huttunen uskoo, että omahoito tuottaa paremman lopputuloksen mutta tietää, että siihen liittyy myös ongelmia ja vaaroja.
- Jos vastuuta siirretään lääkäriltä ja sairaanhoitajalta potilaalle niin täytyy huolehtia koko ajan siitä, että potilas todella on valmis siihen ja että hänellä on taitoja tämän hoidon toteuttamiseen, Huttunen toteaa.
Hän ei vielä osaa sanoa, miten Suomessa on tähän mennessä onnistuttu, mutta luottaa että ammattilaiset osaavat ottaa asian huomioon.
Oululainen diabeetikko Juhana Heikkala on joutunut kokemaan omatoimisuuden huonot puolet. Hän pääsee nykyisin lääkäriin vain kerran vuodessa. - Vaikka hoitotasapaino on hyvä niin mielestäni siltikin pitäisi käydä enemmän lääkärissä. Vuosi on kuitenkin aika pitkä aika jolloin terveyden tilassa saattaa tapahtua notkahduksia."
Vastaukset 5
Vanhimmat
vanhemman rikokseksi lasta kohtaan, jos hän ei ole lääkäri, eikä pysty tekemään virallisia diagnooseja ja kaikkia hoitotoimia tästä eteenpäin kotona? Omiin vanhempiinhan kaikki vaatimukset kohdistuvat ja jokaista tällaista "toivetta" seuraa aina uusia uhkavaatimuksia vanhempia kohtaan. Ilmeisesti nyt ovat sitten huonoa vanhemmuutta kaikki korvatulehdukset, angiinat yms, koska vanhemmille ei ole annettu kuitenkaan reseptinkirjoitusoikeutta.
Kun nuorimmilla lapsilla ei olisi koulu kesken, niin häipyisin koko maasta.
vastaamaan vanhempana lääkärin hoitosuosituksista. Joten tuttua on. Mullakin on nuorin vielä koulussa ja iäkkäät vanhemmat, muutoin lähtisin vaikka heti täältä Suomesta.
vanhemman rikokseksi lasta kohtaan, jos hän ei ole lääkäri, eikä pysty tekemään virallisia diagnooseja ja kaikkia hoitotoimia tästä eteenpäin kotona? Omiin vanhempiinhan kaikki vaatimukset kohdistuvat ja jokaista tällaista "toivetta" seuraa aina uusia uhkavaatimuksia vanhempia kohtaan. Ilmeisesti nyt ovat sitten huonoa vanhemmuutta kaikki korvatulehdukset, angiinat yms, joihin lääkärikäyntiä tarvittaisiin. Eihän vanhemmille ei ole annettu kuitenkaan edes reseptinkirjoitusoikeutta...
viestit tuplaantuu, kun ensin ei meinaa saada lähetettyä ollenkaan. Sorry!
Kun nuorimmalla ei olisi enää koulu kesken, niin häivyttäisiin koko maasta. Jos ei olisi ehtinyt nähdä aikanaan loistavasti toiminutta julkista terveydenhuoltoa, niin nämä törkeydet olisi kai helpompi sulattaa.
Lasten terveydenhoitohan on jo osittain romutettu ja vaihdettu huostaanottoihin.
Ollaanko sitä nyt kaventamassa entisestään?
Kun olisi tiennyt jo 80-luvulla, mihin Suomessa mennään, niin olisimme häipyneet täältä jo silloin.
Mitä hittoa maksaa 30 vuotta suuria veroja tähän rupiseen maahan, jossa yhteiskunta kohtelee lapsia kuin jätettä.
Milloinkahan lastensuojelu alkaa kannustaa vanhempia hoitamaan itse lapsensa... Nythän lastensuojelun intressi näyttää olevan, että vanhemmat EIVÄT hoitaisi itse. Omahoito on nou, nou. Laitokseen, siitä!
Ristiriitaista. Toistaalta julistetaan sitä, kuinka yhteiskunta arvostaa omatoimisuutta ja jollain toisella hallinnonalalla omatoimisuus ja -ehtoisuus katsotaan suorastaan rikokseksi, johon julkisen vallan on pakko puuttua. Lalluja lampaita vallankäyttäjät, varsinkin pienimmät virkamiehet, haluavat meidän olevan.