Onko kukaan miettinyt kuinka paljon vaikutusta on ollut sillä, että vanki on tehnyt töitä rangaistusaikanaan milloin työpisteissä tai ulkona, ja että mikä merkitys sillä on ollut yhteiskunnallemme.
Varmaan täälläkin on keskusteltu siitä että vangin tulisi ns kärsiä mahdollisimman paljon? Pudotan itseni sivuun tämän aloituksen keskiöstä. Koskaan en ole kärsinyt ja toisaalta tunnustaudun luuseriksi, sillä olen saanut olla siisteissä sisätöissä. Rikoksieni laatu oli sellainen että työneuvosto ja johtokunta ns määräsivät minut milloin kirjurin hommiin, milloin kirjastoon, putsarinakin olin, mutta yleensä kirjoituksellisissa töissä. Jopa sellissäni oli talon kirjoituskone.
Vaan se siitä, halusin puhua vangeista oikeiden töiden tekijänä. Kaikki lukijathan tietää että läpi rikoshistorioiden vapausrangaistuksen seuraamuksena on vain vapauden menetys, ei kosto. Joten tuomiolauselmissa ei ole lukenut, että tuomitaan myös mahdollisimman ankaraan työhön vähällä ruualla ja pilkkaavalla päiväkorvauksella.
Mutta niin tapahtui. Vankiloiden sisällä alkoi toinen laki, vankiloiden itsensä tekemät lait työpakkoineen sun muine vesileipä rangaistuksineen ja jopa kulumattomine päivineen.
Vangin selkänahastahan ovat monet asian syntyneet ja valtion kassaa kartuttaneet: ilman vankeja ei olisi Pelson, Sukevan, Konnunsuon loppumattomia soita joista valtio hyötyy edelleen, maataloudet pyöri vankien voimalla ja tuotti rahaa. Puhumattamaan muista tuotannoista: sahateollisuus, verstaat, kirjapainot, autokorjaamot, puusepät.....
Kyllä vanki on ollut kauttaaltaan kuitenkin hyödyllinen ja pakon edessä. Kun vankilan johtokunta määräsi kohteen, oli mentävä joko työhön tai rundiin.
Se siitä rangaistuksesta ja vapauden menetyksestä. Toki vangit ennen olivat työhaluisia ja intoisia. Vaan jos kaikki olisivat käyneet korpilakkoon vaikkapa kymmeneksi vuodeksi, olisi hallitus joutunut rikkomattoman pähkinän ääreen.
Varmaan täälläkin on keskusteltu siitä että vangin tulisi ns kärsiä mahdollisimman paljon? Pudotan itseni sivuun tämän aloituksen keskiöstä. Koskaan en ole kärsinyt ja toisaalta tunnustaudun luuseriksi, sillä olen saanut olla siisteissä sisätöissä. Rikoksieni laatu oli sellainen että työneuvosto ja johtokunta ns määräsivät minut milloin kirjurin hommiin, milloin kirjastoon, putsarinakin olin, mutta yleensä kirjoituksellisissa töissä. Jopa sellissäni oli talon kirjoituskone.
Vaan se siitä, halusin puhua vangeista oikeiden töiden tekijänä. Kaikki lukijathan tietää että läpi rikoshistorioiden vapausrangaistuksen seuraamuksena on vain vapauden menetys, ei kosto. Joten tuomiolauselmissa ei ole lukenut, että tuomitaan myös mahdollisimman ankaraan työhön vähällä ruualla ja pilkkaavalla päiväkorvauksella.
Mutta niin tapahtui. Vankiloiden sisällä alkoi toinen laki, vankiloiden itsensä tekemät lait työpakkoineen sun muine vesileipä rangaistuksineen ja jopa kulumattomine päivineen.
Vangin selkänahastahan ovat monet asian syntyneet ja valtion kassaa kartuttaneet: ilman vankeja ei olisi Pelson, Sukevan, Konnunsuon loppumattomia soita joista valtio hyötyy edelleen, maataloudet pyöri vankien voimalla ja tuotti rahaa. Puhumattamaan muista tuotannoista: sahateollisuus, verstaat, kirjapainot, autokorjaamot, puusepät.....
Kyllä vanki on ollut kauttaaltaan kuitenkin hyödyllinen ja pakon edessä. Kun vankilan johtokunta määräsi kohteen, oli mentävä joko työhön tai rundiin.
Se siitä rangaistuksesta ja vapauden menetyksestä. Toki vangit ennen olivat työhaluisia ja intoisia. Vaan jos kaikki olisivat käyneet korpilakkoon vaikkapa kymmeneksi vuodeksi, olisi hallitus joutunut rikkomattoman pähkinän ääreen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Niin. Jos kukaan ei tekisi rikoksia, niin monesta autosta puuttuisi rekisterikilvet kokonaan. Mitä siitäkin tulisi.
tekis rekisterikilpiä ne tekisi joku työllistetty siviili. Niinkö?
tehtiin ennen kaikki suomen kaikki rekisterikilvet mopoista autoihin,sukevan tiilitehtaalta on tullut miljoonat tiilet,ammuslaatikot puolustusvoimille, Pelsolla on Suomen suurin lampola, suuri saha, ym. Näitä työpaikkoja on nyt alettu "turvallisuussyistä" karsimaan ja nykyään ei työtä edes ole järjestää kuin pienelle osalle vankeja. Vanhan ajan venkulakin tietää, että enää ei kirjastoissakaan työskentele vangit vaan henkilökunta,kanttiiniapulaisina ei ole vankeja,eikä ruuan valmistuksessa. Ajat muuttuu ja pidot paranee...
saa nähdä loppupelissä kenen kannalta? Aika tiukka linja on nykyään vankiloissa ja se ilmenee kaduilla ainakin täällä Helsingin Kalliossa/Alppilassa/Sörnaisissa, kovin pitkiä siviiliaikoja ei äijät tossa kadulla ole vietelleet,,...
tuottavia vangit on olleet kautta vuosikymmenten, niitä on hyödynnetty surutta mutta osa omasta halustaan, moni ei halunnut selleissään maata.
Enpä tiennyt että niinkin moni asia on ulkoistettu. Joku tieto oli, että keittiöillä alkaa olla ulkopuoliset tyystin, ai että kirjastoissakin ja kanttiinissa? No eipä jää vangeille paljonkaan vaihtoehtoja jos olen kuullut ettei nykyvanki ole himokas muutenkaan kun puhutaan työn tekemisestä.
Siellä sitten kaduilla on sama touhu kuin on ollut läpi aikojen. Kaikissa vähänkin isommissa kaupungeissa. Äijät vapautuu sinne missä vanhat ringit, huikkaa huiviin, joku rötös ja takaisin taloon.
Vaan eihän nykyisin pitäisi taloon joutua kovin herkästi, ainakin tuomiot on lievempiä. Jos ennen sai jostain 8-10 kk. Nyt varmaan 1-2 kk. Pääsee nopeammin takaisin kadulle.
Ajatelkaapas paljonko vangin vuorokausi ylläpitoineen maksaa.Muistan joskus vuosia sitten lukeneeni(HS),että 700 markkaa.Eurokorotuksen jälkeen siinä saa vankipolo pistellä hommia,eipä taida tunnit taskunauriissa riittää...
Ei meidän (80-90-luvulla syntyneiden) sukupolvi osaa työtä tehdä, eikä elää itsenäistä elämää. Kaikki on tullut valmiina ja jos nyt sattuu käymään niin, ettei saakaan mitä halutaan, niin tartutaan kirveeseen ja näytetään ettei meille sanota "ei". Itselläni on puhdas rekisteri (okei, myönnetään, jotain pientä on tullut tehtyä, mutta meidän porukassa asiat hoidetaan keskenään, eikä niihin ulkopuolisia sotketa), mutta kokemuksen kautta on opittu, että ruuan ja asunnon eteen tehdään töitä! On tullut huomattua kirjaimellisesti, että katu kasvattaa, elämä opettaa ja kuolema lopettaa... Myönnän että osa kavereistani on linnassa (eivät ole päivääkään tehneet töitä, eivätkä varmasti koskaan tule tekemäänkään), osa haudassa, mutta me selviytyjät ollaan opittu, ettei se elämä nyt vaan satu menemään oman mielen mukaan ja jos joku sanoo "ei", se on hyväksyttävä ja jatkettava elämää.
Eräs kaverini (joka on matkannut linnasta linnaan ja varmaan jatkaa hautaan saakka) sanoi joskus ettei osaisi elää siviilissä, ei osaisi hakea asuntoa, eikä tehdä töitä, ja että linnassa on helpompaa kun ei itse tarvitse hoitaa juoksevia asioita. Oli muuten asunut pari kuukautta omillaan, tosin valvotusti, koulukodista päästyäään, mutta heti käräjien jälkeen lähti muurien sisälle eikä ole sen jälkeen paljoa siviilissä seilannut... Kokemuksesta voin sanoa, että nykyään (en tiedä miten ennen) koulukodissakin elämä on helppoa, kaikki tulee valmiina ja kun lähtee omilleen, sossu maksaa 21-vuotiaaseen asti kaiken! Itse lähdin omille teilleni jo ennen "itsenäistymistä", mutta moni kaveri pääsi vasta 18-vuotiaana pois...
Isäpuoli kertoi että joskus 90-luvulla kävivät muurien ulkopuolella töissä innokkaasti ja pienetkin hommat otettiin ilolla vastaan. Oli erittäin ihmeissään kun kerroin ettei nämä mun kaverit tee töitä...
teettää töitä sen verran, että koko vankilajärjestelmän kulut peittyisivät, tuomion kulumisenkin pitäisi alkaa vasta kun vanki on sen rahoittanut vaikka puoleksi ja lopuit voisi rahoittaa työllä rangaistuksen aikana. Vankiloiden kuluja ei saisi laittaa muun kansan maksettaviksi.
Kukaan ei saisi vapautua ennen kuin on korvannut kaikki kulut jotka yhteiskunnalle on hänen rikoksestaan koitunut, lisäksi olisi työskenneltävä kassaan josta maksetaan yhteisvastuullisesti niiden rikoksista jotka eivät ole tienanneet korvauksia ennen siirtymistään puupalttooseen.
miettisit asioita suhteutettuna. Pääasiassa vangit joutuisivat tekemään töitä kolme vuoroa 24 tuntia vuorokaudessa ilman nukkumisia jos aikoisivat korvata kuprujaan. Eri asia tietenkin sellaiset muutaman satasen näyteikkuna vääntäjät tms.
Miten luulet, kuinka hyvää palkkaa esim Porvoon kirkon polttajan olisi pitänyt saada, vankilassa ollessaan, että olisi pystynyt maksamaan 4.5 miljoonan euron vahingonkorvaukset! Pidetty vankilassa loppuelämä eikä olisi suoriutunut silti veloistaan. Epäreilua.
polttaa sen kirkon katto? Se oli tahallinen teko joten siitä pitää olla täysi vastuu jos vakuutukset eivät kata. Pitää ajatella mihin on varaa ennen kuin alkaa rötöstelemään. En minäkään osta autoksi autoa johon varani eivät riitä pitää se sama olla kaikessa toiminnassa jotta joku ei pääse kuin koira veräjästä. Miten siitä, että on rikollinen luonne pitäisi antaa anteeksi moisia tahallisia kupruja, olen minäkin joutunut velkani maksamaan korkoineen viimeistä penniä myöten.
Ei nyt tähän kuulu tai kuuluu, porvoonkirkon tekijä ei ehkä maksa siiitä penniäkään teostaan.
Jos häneltä ei saada ulosmitata siitä euron euroa koko 15 vuoden aikana, velka vanhenee ja sitä ei enään ulosmitata.
Kyl näin on, totta saarnaat!
kyllä huomaatte miten suureksi nuokin työt on kasvattanut työeläkkeiden kokoa!
Naurattaa lujaa kun asiaa ajattelee.
Mutta saavat takuueläkkeen piakkoin. Oliko se 675 euroa?
Himppasen parempi ko työkkäri raha apout 505 euroa
miinus verot.