Pitääkö paikkaansa? Kyllä, mutta vain osittain. Viimeisen vajaan vuoden sisällä on kuitenkin ollut havaittavisssa, että tiukilla kriteereillä arvioiden vain muutama distro ansaitsee kunnian kantaa käyttäjäystävällisyyden leimaa itsessään:
1. Ubuntu
2. Mint
3. Mandriva
Muista en menisi niinkään kehumaan. PCLinux näytti aluksi hyvältä kunnes sekoitti X:n totaalisesti. Pelkkä kirjautuminen ulos riitti moiseen sotkuun...
Fedora - täydellinen paska. Ei toimi ilman suljetun koodin näytöttöajureita. Onneton laitteistoyhteensopivuus printterien kanssa.
Open SUSE 11.2 - ei suostunut asentumaan. Asennuksen yhteydessä on aikaansaanut sellaisia juttuja, että telonut alleen muut osiot, eli ottanut koko kovon käyttöön. Ei hemmetti mikä paska tämäkin.
Kovin moneen Linux-distroon ei ole luottamista. Täytyy kokeilla vielä Sabayonia. Arch Linux on myös kokeiltu ja hiivatin säätämisdistroksi todettu.
1. Ubuntu
2. Mint
3. Mandriva
Muista en menisi niinkään kehumaan. PCLinux näytti aluksi hyvältä kunnes sekoitti X:n totaalisesti. Pelkkä kirjautuminen ulos riitti moiseen sotkuun...
Fedora - täydellinen paska. Ei toimi ilman suljetun koodin näytöttöajureita. Onneton laitteistoyhteensopivuus printterien kanssa.
Open SUSE 11.2 - ei suostunut asentumaan. Asennuksen yhteydessä on aikaansaanut sellaisia juttuja, että telonut alleen muut osiot, eli ottanut koko kovon käyttöön. Ei hemmetti mikä paska tämäkin.
Kovin moneen Linux-distroon ei ole luottamista. Täytyy kokeilla vielä Sabayonia. Arch Linux on myös kokeiltu ja hiivatin säätämisdistroksi todettu.
Vastaukset 17
Vanhimmat
"PCLinux näytti aluksi hyvältä kunnes sekoitti X:n totaalisesti."
PCLinux on rolling release, kuten Arch, Sabayon ja Gentoo. Kaikki päivittyy jatkuvasti ja silloin on iso riskiä ongelmille. Eivät siis ole ns. normikäyttöön vaan harrastajille tai vaikka kehittäjille.
"Fedora - täydellinen paska. Ei toimi ilman suljetun koodin näytöttöajureita. Onneton laitteistoyhteensopivuus printterien kanssa."
Testipenkkikäyttis. Ensisijaisesti kehittäjille suunnattu, alan miehille ja harrastajille. Ei niillä näyttöajureilla ja printtereillä tee yhtään mitään kehityspalvelimessa mutta ihme jos ei standardit Postscript tulostimet toimi.
Testipenkkikäyttis. Ensisijaisesti kehittäjille suunnattu, alan miehille ja harrastajille. Testipenkkikäyttisten parasta laatua ja paras käyttis niille ketkä haluaa kerran vuodessa uusia käyttöjärjestelmän.
"Mint"
Se on Ubuntu johon jotkut asentaneet vähän multimedioita ja säätäneet omia juttuja.
"Mandriva"
Kaikki muut paitsi Corporate -versio ovat testipenkkikäyttiksiä.
---
Selvästikään et kykene erottamaan käyttöjärjestelmistä mitkä ovat testipenkkikäyttöön ja mitkä tuotantokäyttöön. Ubuntustakin kaikki muut paitsi LTS julkaisut ovat testipenkkejä.
Tuotantokäyttöön tehtyjä käyttöjärjestelmiä ovat esim. CentOS, Debian, Mac OS X, Red Hat Enterprise, Solaris. Suse, Ubuntu LTS ja Windows. Sattuneesta syystä ne maksaa yleensä.
Kaikilla käyttöjärjestelmillä laiteyhteensopivuudet muuttuu julkaisuissa että ei sun paska Canoni toimi mitenkään varmasti muuallakaan kun asennat käyttiksen uusiksi.
"Testipenkkikäyttis. Ensisijaisesti kehittäjille suunnattu, alan miehille ja harrastajille. Testipenkkikäyttisten parasta laatua ja paras käyttis niille ketkä haluaa kerran vuodessa uusia käyttöjärjestelmän."
Tällä tarkoitin openSusea.
Miksikös tämä samainen "paska tulostin" sitten muuttuukin toimivaksi Ubuntussa? Olisikohan aika joskus tutkia sitäkin mitä se hemmetin Fedora porukka siellä tekee, ettei viitsi edes laitteistoyhteensopivuudesta huolta kantaa? Entä mitä takeita on siitä, että edes Red Hat Enterprise Linuxissa tuollaiset "paska tulostimet" toimivat?
Linux-faneissa on näköjään paljon niitä jotka eivät kestä kritiikkiä. Se on nyt nähty.
"Linux-faneissa on näköjään paljon niitä jotka eivät kestä kritiikkiä."
Kyllä, aivan niinkuin kaikissa ihmisissä. M-Kar ei tosin kaiketi ole erityisen Linux-fani, mutta hän pitäytyy omissa määritelmissänsä ja käsitteissänsä eikä huomioi miten kieli elää ja sanat sekä niiden merkitykset muuttuvat. Sellainen yhtälö johtaa välttämättä yhteentörmäyksiin muiden kanssa. Esimerkiksi 'testipenkkikäyttis' on varmasti perusteltavissa oleva termi ja siltä pohjalta käyttämänsä logiikka on toimivaa, mutta samalla jättää huomioimatta miten missään ensisijaisessa aloittelijan infolähteessä ei kerrota käyttäjän kannalta oleellista eli sitä mikä käyttis on luotettava ja miksi.
Kun itse aikoinani katselin eri jakeluita, niin niiden erilaisuus ja samanlaisuus hämmensi. Itseäni asiantuntevammat saattoivat kertoa miten ne ovat aivan samaa tavaraa mutta hieman eri tavalla paketoituna ja vähän eri näköisiä. Siitä jäi mielikuva, että KDE, Gnome, Xfce ja lukuisat ikkunamanagerit ovat se suurin ero, samoin mitä ohjelmia on mukaan paketoitu. Jotkin jakelut oli hyvin pitkälle optimoitu toimimaan tietyissä kokoonpanossa, toiset vähemmän, mutta sitäkin varmemmin ne sai toimimaan melkein kaikissa koneissa. Joku linux-tukea tarjoava ulkomainen heppu sanoi miten Linux = Linux = Linux.
Tuon mielikuvan perusteella ei ollut lainkaan selvää miten pakettien keskinäinen yhteensopivuus myös ratkaisee laadun. Samoin pakettivarastojen syövereistä saa varsin monenlaista laatua, aivan loistavasta täysin toimimattomaan, tai joltakin oleellisilta osin käyttökelvottomaan. Joskus uudet ominaisuudet rikkovat toiminnallisuuden. Virheitä sattuu, mikä on tietenkin ihan selvä juttu. M-Kar on pyrkinyt tuomaan tätä tosiasiaa esille käyttämällä termiä 'testipenkkidistro' tai välijulkaisu.
"mitä takeita on siitä, että edes Red Hat Enterprise Linuxissa tuollaiset "paska tulostimet" toimivat?"
Jokaisen käyttäjän tulee tietenkin itse varmistaa laitteistoyhteensopivuus. Tosin tämä 'viisastelu' on Linuxin yleistymisen kannalta erittäin huono asia, koska siinä vain vahvistetaan sitä mielikuvaa millä Windows-trolli Pentti Nelonen ratsastaa, että Linux on säätämistä varten eikä siis helppokäyttöisyyttä missään mielessä. Ihmisten tietotekniikkakammosta on tullut jossakin mielessä (osin FUDin takia) Linux-kammoa. Siksi en hämmästyisi kovinkaan paljoa, jos Android, joka on kyllä Linux vaikka ihmiset eivät sitä tiedä, yleistyisi ohi muiden versioiden ja samalla kasvaisi täysiveriseksi työpöytäkäyttikseksi. Sen kohdalla on ainakin ymmärretty luopua turhasta sentimentaalisuudesta Linux-nimeä kohtaan. Kikkahan on sinänsä vanha ja hyväksi havaittu. Eräs tunnettu esimerkki on Lexus-merkkisten kalliiden laatuautojen hyvä menekki Yhdysvalloissa. Kyseessä on kuitenkin Toyota, mutta se ei näy missään itse tuotteessa, eikä sitä asiakkaallekaan kerrota, joten se on asiakkaan silmissä uusi, loistokas merkki.
No kunnolliset tulostimet käyttävät Postscriptiä, etteivät tarvitse mitään ihmeen erikoisajureita. Markettien lelutulostimet eivät näin toimi vaan tarvitsevat laitekohtaista säätöä. Syy tähän on se, että niiden yhteensopivuus muuttuu aina kun vaihtaa käyttistä tai asentaa uutta julkaisua käyttiksestä ja välillä lakkaavat toimimasta. Tällä tavalla saadaan myytyä uudet rihkamat. Myös Windows service packit voi särkeä niiden yhteensopivuutta.
Eli ensisijaisesti tuo on sen tulostimen ominaisuus. Jos Fedorassa kusisi Postscript tulostus niin se ei olisi tulostimen vika mutta eipä olisi paha juttu sittenkään kun kyseessä on testipenkki. Red Hat Enterprisessa jos standardimalliset tulostimet ei toimisi niin sitten se olisi kyllä suurella varmuudella vika käyttöjärjestelmässä.
"Olisikohan aika joskus tutkia sitäkin mitä se hemmetin Fedora porukka siellä tekee, ettei viitsi edes laitteistoyhteensopivuudesta huolta kantaa?"
Keskittyvät oleelliseen. Jos se Fedora on se kehityspalvelin niin ihan sama miten siinä jonkun marketin lelutulostin toimii.
"Entä mitä takeita on siitä, että edes Red Hat Enterprise Linuxissa tuollaiset "paska tulostimet" toimivat?"
Lelutulostimilla takeet on vain silloin, jos joku lupaa sen toimivan käyttöjärjestelmäjulkaisun kanssa. Selvitä tulostimen valmistajalta, että luvataanko toimivuus missä Red Hat Enterprisen julkaisuissa ja selvitä Red Hatin tukisivustoilta mihin tulostimiin luvataan toimivuus.
Hyvin usein lelutulostimille luvataan toimivuus Windowsille jota myydään sillä hetkellä ja sen jälkeen niistä ei välitetä, että toimivat sitten jatkossa Windowsilla ja muissa käyttöjärjestelmissä miten sattuu.
Mulla on HP:n halpistulostin joka on toiminut XP:ssä, Vistassa ja Seiskassa. Toimii myös Linux-distroissa. Silti laite itsessään on täysi paska ja monet kerrat sen kanssa on vittuunnuttu kun se syö papereita kymmenen kerralla ja on jo uudesta roiskinut mustetta pitkin ja poikin.
Mikä tuon "lelun" sitten määrittää? Se ettei se toimi Ubuntussa?
Jos on tavallinen Postscript tulostin niin tuskin on lelu.
sitä hiivatin wintoysia.
Alkaa jo vaikuttamaan maaniselta Fedora-fobialta. Eiköhän asia ole jo tullut kaikille riittävän selväksi, enempää ei kannata toistella. Voit rauhoittua.
sillä kun aikansa on seurannut propagandamyllyn jauhamista, missä väitetään että "Linuxissa kaikki toimii", niin pettymyshän siitä lopulta seuraa. Eli eikö olisi aika sinunkin lopettaa Linuxin kehuminen yleisellä tasolla ja tyytyä toteamaan M-Karin tapaan, että vain äärimmäisen harvat Linux-vaihtoehdot ovat ns. toimivia. Ubuntu LTS ja Mintin vastaava LTS eräs näistä harvoista ei-maksullisista. Paras "testipenkki" KDE-puolella on Mandriva.
"eikö olisi aika sinunkin lopettaa Linuxin kehuminen yleisellä tasolla"
Olen keskittynyt kehumaan Debiania ja Ubuntua, Linux on ydin joka sinällään on mainio paketti. Fedorasta ei itselläkään ole kummoisia kokemuksia joten olenkin välttänyt kehumasta sitä. Useimmiten taidan kyllä mainita edellä mainitut jakelut jos otan kantaa jakeluihin. Muitakin erinomaisia on mutta eivät ole tarkoitettu normikäyttäjälle.
Linuxissa ei läheskään kaikki laitteet toimi ja toimimattomuus kohdentuu kyllä usein tiettyihin valmistajiin, canon ainakin on yksi tunnetusti heikko linuxin kanssa. Minulla nyt vain sattuu toimimaan kaikki poislukien wlan-valvontakamera ei toimi ihan täydellisesti sillä live-katselu vaatisi ActiveX -komponentin, muuten kamera on käytettävissä linuxissa, asetukset voi tehdä ja ohjata kuvan talteen suoraan serverille.
On tietysti myös niin että jos henkilöllä x on paljon laitteita jotka eivät toimi linuxissa niin linux tuntuu kurjalta höpötykseltä, sitten taas jos kaikki toimii niin ei siitä oikein moitittavaa löydä. Vähän sama kääönteisenä nuo windowsvirukset joista rummutellaan, ne jotka eivät kärsi (tai tiedä kärsivänsä) haittaohjelmista eivät ymmärrä mistä on kyse mutta sitten on se toinen puoli jouikkoa jotka kärsivät ja pitävät windowsia sen vuoksi ihan paskana.
Minä pidän linuxia teknisesti joustavampana joka = parempana kuin windowsia jolla on versiosta toiseen lähes samat ongelmat.
ja siinä suhteessa jokainen joka väittää Fedoran helpoksi valehtelee. Testipenkki se on. Muttei niin paha kuin yleensä luullaan. Laitteistoyhteensopivuuden suhteen vaikea sanoa mitään. Omat oheislaitteeni toimivat, vähintäin joten kuten.
Tuosta openSUSEn asennusohjelmasta itsellä on tuoreita kokemuksia kun asensin version 11.3 ja sain samalla vahingossa hävitettyä pari levyosiota (jotka sain jumppaamalla palautettua). Olin kuitenkin jo aiemmin asentanut versiot 11.1 ja 11.2 joissa tuo asennusohjelma on vastaava, joten lasken tuon oman huolimattomuuden piikkiin. Mutta voisi se asennusohjelmakin olla idioottivarmempi, tarkoitukseni kun oli jo asennusvaiheessa estää Windows-osioiden automaattinen mounttautuminen (fstab) eikä poistaa osioita. Voi tietysti kysyä ainakin aloittelijan näkökulmasta, että onko asennusohjelmassa edes tarpeellista pystyä tekemään noin radikaaleja toimenpiteitä. Mutta itsepä valitsin sen manuaalisen osioinnin ja kyllä siinä olisi pitänyt tajuta mitä osion poistamisella tarkoitetaan: pysyvää sellaista. Ja loppu on historiaa (onneksi ei pysyvästi osioiden osalta)...
Asentumattomuuden suhteen openSUSEsta on kokemusta versioosta 11.1 yhdestä 400e AMD-halpisläppäristä, johon puolestaan Ubuntu ja Mandriva asentuivat.
Voisi siis omasta kokemuksesta todeta, että openSUSEn asennusohjelma ei ole paras mahdollinen aloittelijalle tai aivot narikassa asentelevalle kokeneemmallekaan.
Vapaus edellyttää vastuuta ;)
Täytyy myöntää, että viime talvena 11.2:n asentamisen jätin sikseen kun asentamisen suhteen en ollut enää varma että asentaako se siihen osioon jonka olin jo valmiiksi sille varannut vai asentaako se koko levylle. Jos asennusohjelma on noin heikkotasoinen on syyttävä sormi pantava sojottamaan Open SUSE-kehitysryhmää kohti, eikä syyllistämään käyttäjää.
Vai onko se niin, että Linux-puolella pitää tehdä itsestäänselvästä asiasta suurin mahdollinen ongelma. Muistan lukeneeni monenkin kommenttia siitä, että dualboot-systeemissä monet asentavat SUSE:n ensimmäisenä ja muut sitten sen perässä. Ei tarvinne ihmetellä miksi.
No täytyy omalta kohdalta kuitenkin sanoa Sussun puolustukseksi, että kyllä se asennusohjelma näytti ihan hienon koosteen tehdyistä valinnoista ja osa teksteistä luki punaisella... Olisi voinut lukea ne ajatuksella eikä vaan klikata Just Do It! Mutta asennusohjelmassa ei tarvitsisi olla käytössä tuollainen täysiverinen levytyökalu, jolla voi poistaa myös itse asennukseen mitenkään liittymättömiä levyosioita. Riittäisi sellainen riisutumpi, jolla voi vain valita mitä ja minne asennetaan. Muut hommat voi sitten tehdä erikseen joko ennen tai jälkeen asennuksen. Vaikka valitsee manuaalisen osioinnin niin ei välttämättä ymmärrä, että voi tehdä mitä vaan. Tuosta asennusohjelmasta on nyt sellainen mielikuva, että sillä kannattaa tehdä vain asennuksen vaatimat valinnat ja muut sitten erikseen jollain muulla välineellä.
Käyttäjäystävällisyydestä ei ole juurikaan näyttöä, distrojen suosioprosentit:
1. Ubuntu 0.73% (maailman suosituin margainaalikäyttöjärjestelmän distro)
2. Mint ??
3. Mandriva ??
?? Distron suosio on niin hävyttömän pieni, ettei sitä ole nykyteknologialla pystytty mittaamaan.
Lähde:
http://stats.wikimedia.org/wikimedia/squids/SquidReportOperatingSystems.htm
Maailman suosituin Internet-tietosanakirja.