Eurooppa
Belgia: Elinkautinen on käytännössä 30 vuotta vankeutta. Kun kolmannes siitä on suoritettu, vanki voi anoa armahdusta.
Englanti ja Wales: Elinkautisen pituutta ei ole määritelty. Murhasta voidaan tuomita elinkautinen, joka käytännössä kestää vähintään viisitoista vuotta. Lisäksi on mahdollista, että elinkautiseen määrätään elinikäinen minimiaika (engl. ”whole life tariff”), mikä tarkoittaa, että tuomittu istuu loppuelämänsä vankilassa.
Espanja: Pisin mahdollinen tuomio on 30 vuotta. Poikkeuksena ovat terrorismirikokset, joista voi saada elinkautistuomion, joka kestää loppuelämän.
Italia: Tuomitulla on kymmenen vuoden vankeuden jälkeen mahdollisuus työskennellä päivisin vankilan ulkopuolella. 26 vuoden kuluttua voi saada täydellisen armahduksen. Erityisen vaarallisina pidetyt rikolliset saattavat joutua istumaan jopa yli 50 vuotta.
Itävalta: On mahdollista saada armahdus viidentoista vuoden istumisen jälkeen, jos katsotaan, että vanki ei todennäköisesti syyllisty enää uusiin rikoksiin. Alle 21-vuotiaat rikoksentekijät eivät voi saada elinkautista.
Kreikka: Elinkautinen kestää enintään 25 vuotta, ja armahdusta voi anoa 16 vuoden vankeuden jälkeen.
Norja: Elinkautista ei ole Norjan laissa. Pisin mahdollinen tuomio on 21 vuotta vankeutta. Usein tuomittu joutuu istumaan siitä vain kaksi kolmasosaa ja vain harva joutuu viettämään vankeudessa yli neljätoista vuotta. Poikkeuksena on, jos vanki on eristetty ”sikring”:iin, tällöin tuomion pituus on määräämätön.
Puola: 25 vuoden jälkeen on mahdollista saada armahdus.
Ruotsi: Kymmenen vuoden jälkeen hallitus voi muuttaa tuomion määräaikaiseksi. Käytännössä on harvinaista, että hallitus armahtaisi näin aikaisin. Jotkut elinkautisvangit ovat joutuneet kärsimään tuomiotaan yli 20 vuotta ilman, että heitä olisi armahdettu.
Saksa: Tuomittu voi saada armahduksen, kun vähintään viisitoista vuotta rangaistuksesta on suoritettu. Kuitenkin joihinkin elinkautistuomioihin voidaan liittää lausuma ”erityisen korkeasta syyntakeisuudesta”, minkä johdosta rangaistus voi kestää huomattavasti pidempäänkin kuin 15 vuotta.
Tanska: Elinkautinen on tavallisesti enintään kuusitoista vuotta vankeutta, mutta erittäin vakaviin rikoksiin syyllistyneet voivat saada pidemmänkin tuomion. Pisimpään elinkautista on istunut neljä poliisia ampunut Palle Sørensen, joka oli vankilassa runsaat 32 vuotta.
Viro: Elinkautinen tarkoittaa loppuelämää vankilassa, ellei presidentti armahda. Koko Viron uuden itsenäisyyden aikana ei yhtäkään elinkautisvankia ole armahdettu (tilanne 18.8.2006).
[muokkaa]Pohjois-Amerikka
Kanada: Pisin mahdollinen elinkautinen ilman armahdusta on 25 vuotta.
Meksiko: Meksikossa ei ole elinkautista. Pisin mahdollinen tuomio on 60 vuotta vankeutta josta joutuu istumaan korkeintaan 40 vuotta.
Yhdysvallat: Tarkka määritelmä vaihtelee osavaltioittain, mutta elinkautinen kestää monissa tapauksissa vangin kuolemaan saakka. Yhdysvalloissa on myös voimassa kuolemanrangaistus.
[muokkaa]Muu maailma
Australia: Elinkautisesta voi anoa ehdonalaiseen vapauteen pääsyä tietyn ajan jälkeen, jonka oikeus määrää tapauskohtaisesti. On hyvin harvinaista, että vanki määrätään kärsimään loppuelämänsä vankilassa ilman ehdonalaisen mahdollisuutta. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi Martin Bryant ja Ivan Milat.
Brasilia: Enimmillään 30 vuotta.
Uusi-Seelanti: Tuomioistuimen määräämä aika, jona elinkautisvangilla ei ole mahdollisuutta armahdukseen, on vähintään kymmenen, joissain poikkeustapauksissa seitsemäntoista vuotta. Pisimmän määräajan, 30 vuotta, on saanut William Dwane Bell vuonna 2003.
Intia: Armahduksen voi saada vähintään 25 vankeusvuoden jälkeen. Intiassa on myös voimassa kuolemanrangaistus.
Japani: Armahdus on mahdollista saada kymmenen vuoden vankeuden jälkeen. Japanissa on myös voimassa kuolemanrangaistus.
Belgia: Elinkautinen on käytännössä 30 vuotta vankeutta. Kun kolmannes siitä on suoritettu, vanki voi anoa armahdusta.
Englanti ja Wales: Elinkautisen pituutta ei ole määritelty. Murhasta voidaan tuomita elinkautinen, joka käytännössä kestää vähintään viisitoista vuotta. Lisäksi on mahdollista, että elinkautiseen määrätään elinikäinen minimiaika (engl. ”whole life tariff”), mikä tarkoittaa, että tuomittu istuu loppuelämänsä vankilassa.
Espanja: Pisin mahdollinen tuomio on 30 vuotta. Poikkeuksena ovat terrorismirikokset, joista voi saada elinkautistuomion, joka kestää loppuelämän.
Italia: Tuomitulla on kymmenen vuoden vankeuden jälkeen mahdollisuus työskennellä päivisin vankilan ulkopuolella. 26 vuoden kuluttua voi saada täydellisen armahduksen. Erityisen vaarallisina pidetyt rikolliset saattavat joutua istumaan jopa yli 50 vuotta.
Itävalta: On mahdollista saada armahdus viidentoista vuoden istumisen jälkeen, jos katsotaan, että vanki ei todennäköisesti syyllisty enää uusiin rikoksiin. Alle 21-vuotiaat rikoksentekijät eivät voi saada elinkautista.
Kreikka: Elinkautinen kestää enintään 25 vuotta, ja armahdusta voi anoa 16 vuoden vankeuden jälkeen.
Norja: Elinkautista ei ole Norjan laissa. Pisin mahdollinen tuomio on 21 vuotta vankeutta. Usein tuomittu joutuu istumaan siitä vain kaksi kolmasosaa ja vain harva joutuu viettämään vankeudessa yli neljätoista vuotta. Poikkeuksena on, jos vanki on eristetty ”sikring”:iin, tällöin tuomion pituus on määräämätön.
Puola: 25 vuoden jälkeen on mahdollista saada armahdus.
Ruotsi: Kymmenen vuoden jälkeen hallitus voi muuttaa tuomion määräaikaiseksi. Käytännössä on harvinaista, että hallitus armahtaisi näin aikaisin. Jotkut elinkautisvangit ovat joutuneet kärsimään tuomiotaan yli 20 vuotta ilman, että heitä olisi armahdettu.
Saksa: Tuomittu voi saada armahduksen, kun vähintään viisitoista vuotta rangaistuksesta on suoritettu. Kuitenkin joihinkin elinkautistuomioihin voidaan liittää lausuma ”erityisen korkeasta syyntakeisuudesta”, minkä johdosta rangaistus voi kestää huomattavasti pidempäänkin kuin 15 vuotta.
Tanska: Elinkautinen on tavallisesti enintään kuusitoista vuotta vankeutta, mutta erittäin vakaviin rikoksiin syyllistyneet voivat saada pidemmänkin tuomion. Pisimpään elinkautista on istunut neljä poliisia ampunut Palle Sørensen, joka oli vankilassa runsaat 32 vuotta.
Viro: Elinkautinen tarkoittaa loppuelämää vankilassa, ellei presidentti armahda. Koko Viron uuden itsenäisyyden aikana ei yhtäkään elinkautisvankia ole armahdettu (tilanne 18.8.2006).
[muokkaa]Pohjois-Amerikka
Kanada: Pisin mahdollinen elinkautinen ilman armahdusta on 25 vuotta.
Meksiko: Meksikossa ei ole elinkautista. Pisin mahdollinen tuomio on 60 vuotta vankeutta josta joutuu istumaan korkeintaan 40 vuotta.
Yhdysvallat: Tarkka määritelmä vaihtelee osavaltioittain, mutta elinkautinen kestää monissa tapauksissa vangin kuolemaan saakka. Yhdysvalloissa on myös voimassa kuolemanrangaistus.
[muokkaa]Muu maailma
Australia: Elinkautisesta voi anoa ehdonalaiseen vapauteen pääsyä tietyn ajan jälkeen, jonka oikeus määrää tapauskohtaisesti. On hyvin harvinaista, että vanki määrätään kärsimään loppuelämänsä vankilassa ilman ehdonalaisen mahdollisuutta. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi Martin Bryant ja Ivan Milat.
Brasilia: Enimmillään 30 vuotta.
Uusi-Seelanti: Tuomioistuimen määräämä aika, jona elinkautisvangilla ei ole mahdollisuutta armahdukseen, on vähintään kymmenen, joissain poikkeustapauksissa seitsemäntoista vuotta. Pisimmän määräajan, 30 vuotta, on saanut William Dwane Bell vuonna 2003.
Intia: Armahduksen voi saada vähintään 25 vankeusvuoden jälkeen. Intiassa on myös voimassa kuolemanrangaistus.
Japani: Armahdus on mahdollista saada kymmenen vuoden vankeuden jälkeen. Japanissa on myös voimassa kuolemanrangaistus.
Vastaukset 9
Vanhimmat
vaivaa etsiä nuo tiedot näkyville. Voi kiihkoilijat täällä suomessa vertailla eri maiden käytäntöjä. Unohtamatta tietenkään kuolemantuomioita, sillä heidän pyynnöstäänhän suomi tulee olemaan edelläkävijä ja ottaa käytäntöön kuolemantuomiot :)))))
Ainakaan meidän elinaikanamme. Tuskinpa kuolemantuomioihin palataan. Viimeisin teloitettu Suomessa. Kuka hän mahtoi ollakkaan. Vilho Huovinen tuomittiin kuolemaan sota-aikaan mutta muutettiin elinkautiseksi ja vapautui Sukevalta 69. Oliko vuosi oikein.????
suomen kuolemantuomioista, viimeisestä ja kuolemantuomion poistumisesta rikoslaissa.
http://www.google.fi/url?sa=t&source=web&cd=2&ved=0CB8QFjAB&url=http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuolemanrangaistus_Suomessa&ei=zNqITO7fMYqPOP627dIO&usg=AFQjCNGI6kAuzCuyTRmQEV40uFJ2DHJCWQ
Vilho vapautui tosiaan v.1969. Tuotiin Sukevalta Sörkkaan vapauttamista varten. Hänellehän oli varattu työpaikka Kriminaalihuollon Pergerkadun asuntolan vahtimestariksi, ja siihen hän siirtyi ja eli elämänsä loppuun onnellisena ja raittiina. Avioituikin.
asuntolassa eli ja kuoli!
Yksikään maa, joka kuolemanrangaistuksesta on luopunut, ei tule sitä takaisin ottamaan. Maailmassa ei ole tehty yhtäkään tutkimusta jonka tuloksena olisi saatu kuolemanrangaistusta tukevia tuloksia. Toisin sanoen kuolemanrangaistuksesta ei ole kenellekään mitään hyötyä. Esimerkiksi paljon puhuttu pelotevaikutus ei vaikka jenkkilässä kauheasti näy...
puolesta puhujat ei ymmärrä, että he saattaisi itsekin olla vaarassa jos maassa olisi kuolemanrangaistus,
henkirikoksen silminnäkijäksi voi joutua kuka tahansa ja tekijä ei varmasti jätä ketään henkiin kertomaan
poliisille teosta, josta seurauksena lähtee oma henki.
Suomessa henkirikoksen näkijä voi puhaltaa sen onnettoman alkoholistin kumoon joka jollain ihmeellä saa toiselta alkoholistilta hengen pois! Suomalaisella henkirikoksella on todella harvoin silminnäkijää.
Porvoon grilliammuskelijan saisi teloittaa vaikka kivittämällä.
Ole kivitystuomioita.Iranissa sai nainen kuolemantuomion aviorikoksesta ja miehensä murhasta. Suomessa on Suomen lait ja hyvä niin. Paljonko naisia kivitettäisiin kuoliaaksi huoraamisesta Suomessa.???. Onneksi asutaan niinsanotussa hyvinvointivaltiossa ja meillä on Suomen lait ja asetukset. Olen itse pöyrinyt sellaisissa piireissä ja kavereitanikin on tapettu. Katkeruutta ei silti ole jäänyt päälle, enkä vaadi tekijöille kuolemantuomioita.