Minulla ja ex-miehelläni on yhteinen, reilu vuoden ikäinen lapsi. Isä tehnyt selväksi, ettei halua olla lapsen kanssa missään tekemisissä. Minulla on yksinhuoltajuus, isä ei ole tunnustanut isyyttä. Viranomaiset sun muut painostaa, että haasta oikeuteen.
Meillä on rahasta hyvin hyvin tiukkaa - lapsen isällä on hyvät tulot, ja hän kuvittelee, että on päässyt "pälkähästä". Oikeuteen haastaminen on käynyt usein mielessä - mutta tuntuu, ettei voimani riitä. En jaksa sitä tappelua, enää, taas. Isä uhkailee, että jos haastan hänet, hän kertoo viranomaisille ikivanhoista sekoiluistamme, joista en ole kovinkaan ylpeä. Nämä ovat siis tapahtuneet kauan ennen lasta, kun sain tietää olevani raskaana, kaikki loppui, enkä ole sen jälkeen mihinkään koskenut.
Huumeet ovat minulle taaksejäänyttä elämää, toisin tämä isä ainakin pössyttelee vielä, ja silti uhkailee minua. Kaikenlisäksi tämä isän uusi tyttöystävä lähettelee minulle viestejä ja soittelee lapsen isän "puolesta" - miten isä ei halua osallistua lapsen elämään, haukkuu minua katkeraksi, kun haluan lapsen isältä rahaa, ja että haluan kuulemma tuhota heidän suhteensa "tunkemalla" heidän elämäänsä. En ole koskaan vaatinut lapsen isältä mitään, hän on nähnyt lapsensa tasan kerran, kahden päivän ikäisenä, enkä siihenkään häntä mitenkään pakottanut. Erosimme siis jo ennen lapsen syntymää, ja he alkoivat seurustella heti eromme jälkeen.
Minusta tuntuu, että tämä uusi tyttöystävä on painostanut ex-miestäni, ettei hän tapaisi omaa lastaan. Tämä tietenkin voi olla omaa kuvitelmaani, mutta... Onko kenelläkään vastaavia kokemuksia? Miten tämä oikeuskäsittelyt ym oikeasti toimii?
Meillä on rahasta hyvin hyvin tiukkaa - lapsen isällä on hyvät tulot, ja hän kuvittelee, että on päässyt "pälkähästä". Oikeuteen haastaminen on käynyt usein mielessä - mutta tuntuu, ettei voimani riitä. En jaksa sitä tappelua, enää, taas. Isä uhkailee, että jos haastan hänet, hän kertoo viranomaisille ikivanhoista sekoiluistamme, joista en ole kovinkaan ylpeä. Nämä ovat siis tapahtuneet kauan ennen lasta, kun sain tietää olevani raskaana, kaikki loppui, enkä ole sen jälkeen mihinkään koskenut.
Huumeet ovat minulle taaksejäänyttä elämää, toisin tämä isä ainakin pössyttelee vielä, ja silti uhkailee minua. Kaikenlisäksi tämä isän uusi tyttöystävä lähettelee minulle viestejä ja soittelee lapsen isän "puolesta" - miten isä ei halua osallistua lapsen elämään, haukkuu minua katkeraksi, kun haluan lapsen isältä rahaa, ja että haluan kuulemma tuhota heidän suhteensa "tunkemalla" heidän elämäänsä. En ole koskaan vaatinut lapsen isältä mitään, hän on nähnyt lapsensa tasan kerran, kahden päivän ikäisenä, enkä siihenkään häntä mitenkään pakottanut. Erosimme siis jo ennen lapsen syntymää, ja he alkoivat seurustella heti eromme jälkeen.
Minusta tuntuu, että tämä uusi tyttöystävä on painostanut ex-miestäni, ettei hän tapaisi omaa lastaan. Tämä tietenkin voi olla omaa kuvitelmaani, mutta... Onko kenelläkään vastaavia kokemuksia? Miten tämä oikeuskäsittelyt ym oikeasti toimii?
Vastaukset 7
Vanhimmat
kokemusta on. Eli annat verinäytteet itsestä ja lapsesta ja kerrot isän nimen. sossu huolehtii loput. Tilaa aika lastenvalvojalle.
Sinuna unohtaisin isän ja jättäisi isyyden vahvistamatta, ottaisin elatustuen ja aloittaisin oman elämän lapsen kanssa, johon ei pössöttelevä ja vastentahtoinen isä ole osallisena.
Voit kirjoittaa lapselle "testamentin" ja kertoa hänelle kuka hänen isänsä on ja kertoa että hän voi vaatia isyyden selvittämistä kun on täyttänyt 15 vuotta.
Lupaan ja vannon, että elämäsi on helpompaa ja rauhallisempaa kuin isän kanssa, joka on ainoastaan riippakivi ja rasite. Isän tulot ei nosta elatusapua kovinkaan montaa kymppiä yli Kelan elatustuen, joten... rahaa ei kannata nyt ajatella, vaan elämänlaatua.
Näin juuri minäkin ajattelen. Lapselle voi toki kertoa isästä kunhan tämä on riittävänikäinen moiseen. Sitä kautta lapsi voi kärkkyä perintöäänkin joskus, jos katsoo tarpeelliseksi. Siihen asti pääsette molemmat helpommalla, kun annatte isän vain olla. Hän kun voi aiheuttaa niitä ongelmia teille pilvin pimein halutessaan.
samaa mieltä, unohda se isä nyt ja anna lapsellesi turvallinen lapsuus.
ota sossun kautta se elatustuki ja ilmoita sitten lapselle isästä kun hän on riittävän vanha asiaa punnitsemaan. tuosta miehestä saat lapsellesi vain kyyneleitä silmiin ja jonkinlaisen vamman sydämeen, itsellesi unettomia öitä jne.
joskus vain on parempi että suojelee lasta isältä ja jättää isän kuvioista kokonaan pois, näin on fakta. voithan vielä kysyä asiaa vaikka turvakodin sosialliviranomaiselta, heillä on hyvä tieto siitä minkälaisia on nuo nisti-isät lapsilleen ja exilleen. maksutonta palvelua ja osaavat asiansa, soitapa heille ennen mitään päätöstä, yksi käyntikin riittää varmasti.
ai niin, se mitä sinä olet joskus nuoruudessasi tehnyt (ja sittemmin osoitetusti lopettanut) ei kuulu jatkossa jos joudutaan punnitsemaan sinun vanhemmuttasi tms.
Kuitenkin lapsi on perintäoikeudessa vanhempiinsa jne... Mutta voihan sitä olla "dädi" olematta lapsen kanssa missään tekemissä... Jos johonkin isyyteen suotut, niin ote huomiota, että lapsesi tulee jossain vaiheessa olemaan isällään... Kaikki on susta kiinni... Lapsi saa pydettyä isyyttä myöhempäänkin!
Et kai todella halua, että lapsi tapaa pössyttelevää isää?!