Minulla oli ennen kaksi venäjänkääpiö hamsteri naarasta (talvikot), ne olivat sisaruksia. Siskokset tulivat hyvin toimeen, kunnes eräänä päivänä ollessaan n. 1,8 vuotiaita alkoi terraariosta kuulua "murinaa". Menin heti katsomaan, mutta mitään ei ollut tapahtunut.
Tämä jatkui, mutta aina rientäessäni häkille ei mitään ollut tapahtunut: ne makoilivat siinä vain aivan rauhassa... Tiesin kyllä, että jos häkistä kuuluu vähääkään ääniä, niin hamsut pitää erottaa, mutta ne eivät ikinä edes näyttäneet tapelleen ja olivat mitä parhaimpia ystäviä! (Nukkuivat vierekkäin, pesivät toisiaan ym.)
Sitten kerran tullessani koulusta se, mitä en ikinä uskonut tapahtuvan oli tapahtunut: TOINEN OLI VERISSÄÄN KUOLLEENA JUOKSUPYÖRÄN LUONA! SE OLI KAMALAA! TOINEN OLI TAPPANUT TOISEN! Tunnen syyllisyyttä tapahtuneesta! Kaikki oli minun syytäni! Jos olisin HETI erottanut ne, niin mitään ei olisi tapahtunut.
Tästä on tosin jo kolme vuotta mutta silti. =`(
Rakastan niitä yli kaiken, vaikka kummatkin ovat nyt edesmenneitä. Miten pääsen syyllisyydestä eroon? APUA! Olenko huono omistaja..! >Xo( Takaan, että jos joskus vielä ottaisin elukan, niin TÄMÄ ei tulisi toistumaan!
Tämä jatkui, mutta aina rientäessäni häkille ei mitään ollut tapahtunut: ne makoilivat siinä vain aivan rauhassa... Tiesin kyllä, että jos häkistä kuuluu vähääkään ääniä, niin hamsut pitää erottaa, mutta ne eivät ikinä edes näyttäneet tapelleen ja olivat mitä parhaimpia ystäviä! (Nukkuivat vierekkäin, pesivät toisiaan ym.)
Sitten kerran tullessani koulusta se, mitä en ikinä uskonut tapahtuvan oli tapahtunut: TOINEN OLI VERISSÄÄN KUOLLEENA JUOKSUPYÖRÄN LUONA! SE OLI KAMALAA! TOINEN OLI TAPPANUT TOISEN! Tunnen syyllisyyttä tapahtuneesta! Kaikki oli minun syytäni! Jos olisin HETI erottanut ne, niin mitään ei olisi tapahtunut.
Tästä on tosin jo kolme vuotta mutta silti. =`(
Rakastan niitä yli kaiken, vaikka kummatkin ovat nyt edesmenneitä. Miten pääsen syyllisyydestä eroon? APUA! Olenko huono omistaja..! >Xo( Takaan, että jos joskus vielä ottaisin elukan, niin TÄMÄ ei tulisi toistumaan!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Voi nimetön. et ole syyllien etkä tosiaankaan huono omistaja! Ymmarän tuskasi, koska minulla kin kuoli hamsteri.Totta puhut että ne olsi pitänyt erottaa, mutt et ole syylinen!:( Säälin sinua ja sitä kuolutta hamsteria!:( Ikävää!
Kiitos, ettet pidä minua syyllisenä! =)
Olet oikeassa: TÄMÄ ON KAMALA TUNNE! Ihan tulee tippa linssiin kun muistelee niitä pikku-hönöjä! =`) Autoit hälventämmän tätä syyllisyyden tuntua! KIIIIITOS! Otan osaa hamsterisi kuolemaan... =( Ikävää.. *SNIFF*
...talvikot ovat erakkoja, enkä pitäisi niitä alusta astikkaan yhdessä, koska tuollainen on 99% odotettavissa.
Olen lukenut, että NAARAILLA saattaa tulla ongelmia, mutta uroksilla yleensä ei... OLIN TYHMÄ! Kadun tätä koko loppuelämäni! BYÄÄÄÄÄÄÄH!
Ajattelin, että kun ne ovat siskoksia, niin mitään ei satu! *SNIFF*
Älkää suuttuko nimettömälle! Hänellä on kova tuska ja ei kukaan tuota toivoisi! Olen pahoillani,mutta kaikella on aikansa, ja se on surullista:( Älä hätäile!oku päivä sä joskus tapaat ihanat talvikkosi, niinkuin minäkin Sara-hamsterini!
Voi:( kiitos kun olet ollut kannustava ja auttanut "unohtamaan" tämän kamalan asian. Tietenkään en voi sitä kokonaan unohtaa, mutta yritän muistella hamsujeni YHTEISIÄ hyviä aikoja... Terveisiä hamsullesi! =)
...pahoittaa kenenkään mieltä. anteeksi.
mutta olihan ne ilmeisesti onnellisia ennemmin, eikös? mieti hetkiä, kun olet herättämässä niitä, ja molemmat kurkkaa samaan aikaan unisina kopistaan... :)
Juu et sinä Vegata pahoittanut mieltäni. =)
Kyllä hamsterini olivat onnellsia! Ainakin vaikuttivat TOOOODELLA ONNELLISILTA JA HYVINVOIVILTA! =D On ikävä niitä... *Sniiiiiiiiif* Onneksi ne ovat nyt vihreillä niityillä ja niillä on hyvä olla! Toivottavasti tapaan ne joskus PIIIITKÄN ajan jälkeen... =)