Maataloustuki on aika asenteellinen sana, moni ottaa siihen kannan itse asiaa tarkemmin miettimättä ja kuvittelee, että asia on ihan simppeli ja meidän ratkaistavissa.
Näinhän ei ole, maataloustuki on osa EU sopimusta, jossa määritellään ne pelisäännöt miten maataloutta voi harjoittaa EU alueella ja miten sitä pitää harjoittaa, Suomella ei ole oikeutta päättää itse näistä asioista.
Toinen juttu on nämä ns. kansalliset tuet, joihin Suomella on oikeus, ne on tehty sitä varten, että niillä korjataan niitä puutteita mitä itse EU:n maataloustukijärjestelmässä on, kun sitä sovelletaan meidän maassamme, eli se on korjaava toimenpide, jonka määrät ja tavoitteet on EU hyväksynyt ja joista se myös jatkossa yksin päättää, niiden esitysten mukaan mitä Suomesta tehdään, jos muutoksia halutaan.
Kansalliset tuet otettiin käyttöön sentakia, kun EU kassassa olevat rahat oli jo jaettu jäsenmaiden kesken, eikä Suomi liittyessään jäseneksi 1995 tuonut lisärahaa näihin rahastoihin, joten jaettavaa siellä ei ollut.
Asia oli pakko hoitaa kansallisesti ja kansallisen budjetin kautta, seuraava rahoitusjakso alkaa vuonna 2013, jolloin voi käydä niin, että kansalliset tuet lakkautetaan ja kaikki maksut siirtyy EU:n maksettavaksi, mutta itse en usko tähän, EU on niin byrokraattinen järjestelmä, ettei näin suurta muutosta tehdä noin vain.
Näinhän ei ole, maataloustuki on osa EU sopimusta, jossa määritellään ne pelisäännöt miten maataloutta voi harjoittaa EU alueella ja miten sitä pitää harjoittaa, Suomella ei ole oikeutta päättää itse näistä asioista.
Toinen juttu on nämä ns. kansalliset tuet, joihin Suomella on oikeus, ne on tehty sitä varten, että niillä korjataan niitä puutteita mitä itse EU:n maataloustukijärjestelmässä on, kun sitä sovelletaan meidän maassamme, eli se on korjaava toimenpide, jonka määrät ja tavoitteet on EU hyväksynyt ja joista se myös jatkossa yksin päättää, niiden esitysten mukaan mitä Suomesta tehdään, jos muutoksia halutaan.
Kansalliset tuet otettiin käyttöön sentakia, kun EU kassassa olevat rahat oli jo jaettu jäsenmaiden kesken, eikä Suomi liittyessään jäseneksi 1995 tuonut lisärahaa näihin rahastoihin, joten jaettavaa siellä ei ollut.
Asia oli pakko hoitaa kansallisesti ja kansallisen budjetin kautta, seuraava rahoitusjakso alkaa vuonna 2013, jolloin voi käydä niin, että kansalliset tuet lakkautetaan ja kaikki maksut siirtyy EU:n maksettavaksi, mutta itse en usko tähän, EU on niin byrokraattinen järjestelmä, ettei näin suurta muutosta tehdä noin vain.
Vastaukset 16
Vanhimmat
jeeejeee
K a n s a l l i n e n maataloustuki, yli 1,51 miljardia euroa, on
niin hirvittävän megalomaaninen rahasumma, että se menee yli
tavallisen veronmaksajan käsityskyvyn.
On todella vaikea löytää käytännönlaheisiä vertailukohtia tuolle turmiolliselle
rasitteelle, mutta yksi seikka, mihin voi yrittää verrata,on ns. länsimetron rakentamishanke.
Tuo valtava, kolossiaalinen, yli miljoonan ihmisen jokapäiväistä elämää edistävä hanke on
kustannuksiltaan noin 300 miljoonaa euroa, alusta loppuun. Samaan aikaan kuitenkin
maksamme kansallista mataloustukea 3000 miljoonaa euroa vuodessa. Seuraavien viiden vuoden
aikana länsimetro toteutetaan ja siihen nuo 300 miljoonaa euroa uppoavat. Samana aikana
yhteisiä verorahojamme holvataan v a s t i k k e e t t o m a a n maataloustukeen
yli 7500 miljoonaa euroa. Multimegalomaanisesti 7,5 miljaaaardia euroa.
Ei tammonen peli vetele. Suomen Keskusta on saatava ulos hallitusvallasta
seuraavissa vaaleissa. Riettaudelle on asetettava raja.
"EU:ssa maatalouspolitiikka kuuluu Euroopan yhteisöjen komission toimivaltaan, eikä yksittäisellä jäsenmaalla voi olla yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteista poikkeavia tukijärjestelmiä. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan perusperiaate on se, että asetettuihin tavoitteisiin pyritään ensisijaisesti yhteisöpolitiikan keinoin. Tämän jälkeen mahdollisesti jääviä ongelmia voidaan hoitaa komission hyväksymin kansallisin erityisjärjestelyin. Suomen liittymisneuvotteluiden yhteydessä sovittiin kansallisen tukijärjestelmän perusrakenteesta, jota on täydennetty myöhemmin käytyjen neuvotteluiden perusteella. Kansallisten tukien käyttöönotto tai niiden ehtojen muutokset edellyttävät aina komission ennakkohyväksyntää."
http://www.virtuaali.info/UserFiles/Maatalouden tuet.php
vain on pieni mutta, kuluttajat ovat tottuneet halpaan ruokaan eivätkä siitä hevin luovu.
240 miljöönaa € ja maaseudun yksityistiekunnat ovat keränneet vuodesta 1995 asti tähän länsimetroon
rahaa jo lähes 200 miljoonaa EUROA , kyllä sinä JO VAIN pian saat sen lopunkin maaseudulta, odota pari
vuotta.
Tuota mantraa te hoette!
Suomalainen maksaa EU maista lähes eniten ruuastaan!!!
Mistä tämä ajatus Suomalaisesta kansallisesta tuesta ruokalaskua vähentävänä on syntynyt???
Veroina maksamme ehkäpä eniten ruuantuotannosta, sekä kaupan kassalla ehkäpä eniten itse ruuasta.
Ja nyt on ihan turha selittää kaupan katteista jne.
Myykää siis itse suoraan halvalla ruokaa tiloiltanne, jos kykenette.
Siinähän näette mistä kuluportaali muodostuu.
Jaa niin sehän taas vaatisikin oikeaa työtä, jota ei voisi tehdä "hytistä".
ihan jostain muusta. Tiekunnat ovat ulkopuolisia.
ruokaostoksille meiltä löytyy erinomaista pihvilihaa a 7 € kg luuttomaksi leikattuna, paljonko laitetaan.
Siinä on hinta jolla naudanlihaa pystyy tuottamaan ilman tukia. Tällä hetkellä teurastamo maksaa samasta lihasta 2,80€ kg tuottajalle. Tukien osuus kokonaispotista nostaa kilosta saatavan hinnan 6 € pintaan kg. Eli kannattavuus on todella heikko tällä hetkellä, investoinnit tuotantoon ovat kuitenkin sen verran isot ettei ole varaa lopettaakkaan.
Niitä eläimiä ruokitaan joka päivä puolitoista vuotta ruhon tavoitepainoon 380 kg, ei niitä mistään hytistä hoideta. Ruokinnan tasoa ja kasvua on seurattava jatkuvasti, ettei nouse kulut liian korkeiksi tai päiväkasvut putoa.
Suoramyynti lisääntyy jatkuvasti, tilat perustavat yhteisyrityksiä joiden kautta tavaraan virtaa markkinoille, erityisesti luomutiloilta.
Taitaa vaan oll anyt silleesti ettei ole Misiipistäkään niiden ruokien ostajaksi ole joita tiloilta suoraan saadaan, kun se on niin kiva käydä sieltä marketista noutamassa se valmiiksi tehty eines ja samalla kurnuttaa kassalla että kyllpä on kallista ja tämä kaikki menee maajussin taskuun.
sitä tukea kaupunkiliikenteeseen veronmaksajilta, kansallistuet taas veronmaksajalta jusseille, näin se menee.
On meinaan perskeleen kalliit pihvit kun käy vaikkapa vaan 50 kilometrin päästä (50 sinne ja saman verran takaisin) tuohon hintaan pihvit ostamassa. Korkeampaan kilohintaan. Ei niitä sellaisia henkilöitä löydy eikä tarvitsekaan löytyä jotka joka eineen tiloilta asti ostamassa kävisivät. Ja olisi pelkkinä polttoainekuluina kansantaloudelle todella raskas rasitus jos jokainen erikseen tiloilla asti ostokset tekisi. Elintarvikeketjua ei ole luotu ilman syytä.
yksityisteiden määrärahat ohjataan länsimetroon. Joka vuosi 13 miljoonaa euroa. vuodesta 1995 asti.
ALV.
Itseasiassa tossa on aika suuri näkökulma virhe, teurastamo maksaa 2,80 kilolta teuraspainosta, mutta kun teuras leikataan luuttomaksi, niin painosta lähtee luiden ja muiden rasvojen kanssa 25 %:tia pois, eli lihaa tulee vähempi, tästä lihasta puolet on jauhelihaa käytännössä, eli niiden pihvien ja muiden arvo-osien osuus on hämmästyttävän pieni, kun sitä verrataan esim. teuraspainoon tai vaikka elopainoon eli eläimen painoon elävänä.
Esim. 700 kg elopainossa elävä sonni, on noin 350 kg teuras eli teuraspaino, siitä tulee lihaa noin 270 kg josta arvo-osia eli paisteja ja pihvejä, rintaa, fileitä, etuselkää jne... on maksimissaan 135 kg.
Loput on jauhelihaa, ehkä seassa on jonkinveran sellaista lihaa josta voi tehdä myös purkkilihaa.
Eihän sitä misssään nimessä nyt kannata lopettaa, koko hommahan on auki 2013 kun päätetään uudesta ohjelmakudesta ja silloin voi käydä niin, että koko homma siirtyy EU budjetista maksettavaksi tai saadaan jokin uusi etu tilalle neuvotteluissa, luopumalla tai muuttamalla kansallista maksupohjaa.
Esim. tilatuki ja pohjana käytetty satomäärä hehtaarille nostetaan samalle tasolle kuin on muissakin EU maissa, jolloin tilatuki voisi nousta merkittävästi, samajuttu monissa muissa EU:n suoran maksamissa tuissa.
Tällä hetkellä tilatuki on Suomessa parhassakin tapauksessa alle puolet siitä, miten esim. Belgiassa maksetaan.
näin se menee
Tämänhetkisellä kansallisella tuella on vakavia haittavaikutuksia.
http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/08/fi_FI/maidontuotanto_kasvuu_rajusti_pohjois_pohjanmaalla/
eli tuotanto on tukien varassa keskittymässä pohjoiseen ja hiipuu alempien tukien mutta parempien olosuhteiden etelästä. Pohjoiseen raivataan uutta peltoa kun samaan aikaan etelän pellot laitetaan LHPlle kun kotieläintuotanto siirtynyt tukien perässä pohjoiseen ja sadolle ei ole markkinoita.
Asiaa on käsitelty myös eduskunnassa:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
"Edellisissä tukineuvotteluissa esitetyt tilamallilaskelmat eivät vastaa olemassa olevaa käytäntöä. Laskelmat olivat tarkoitushakuisia, ja niiden avulla haluttiin hävittää tukierot eri tukialueiden väliltä."
"Jos 40-lehmäisen maitotilan tukieron suhteuttaa käytäntöön, niin sillä ostaisi Maaseudun Tulevaisuuden lukijoiden suosikkiauton (Volvo V 70) joka neljäs vuosi. Rahaa jäisi vielä käyttökuluihinkin. "
"C-alueen tuotannon kasvu perustuu poikkeuksellisen korkeisiin tukiin, eli siellä tuotannon kannattavuus on erinomainen. C-alueella maksetaan sekä tuotantoa sopeuttavaa tukea investointituen muodossa että tuotantoa ylläpitävää tukea 142-tuen muodossa. Suomeen on luotu C-alueelle Euroopan parhaiten kannattava maidontuotanto, ja samalla A- ja B-alue on painumassa Euroopan huonoimmin kannattavaksi."
"Jos tukieron kaventaminen Etelä-Suomen ja C-alueen välillä on mahdotonta, mielestämme ainoa vaihtoehto on luopua kansallisen tuen maksamisesta koko Suomessa. "
Tossahan ei sinänsä lueteltu yhtään haittavaikutusta sinänsä, missään ei ole osoitettu että siitä olisi jotain haittaa, että tuotanto jonkinverran vähenee tiheimmin asutuilla alueilla itämeren rannoilla, sillä voi olla meren kannalta jopa paljonkin etua.
Pääosa kasvituotannosta joka tapauksessa pysyy aina etelässä, koska siellä on yli puolet Suomen peltopintalasta, eikä kasvipuolella ole tukieroa mihinkäään suunaan.