Herään ja hyräilen.
Olin kait onnellinen.
Unessa tuossa.
Me kahden istutiin.
Varjoisen kuistin hämyssä.
Vain valojuovana kynttilä.
Elämän filosofiaa.
Siitä aina jutellaan.
Rakkauden kiemuroista.
Elämässä jossa.
Saamme olla.
Onneksi ei hunningolla.
Vaan tässä ja nyt.
Sydän rakkaudesta täyttynyt.
Kaipaan vain sinua.
Vaikka tiedän.
Olet minussa.
Jäljet muistoissa kimmeltää.
Eihän se ollut leikkiä.
Kaksi ihmistä sylikkäin.
Varjoisen kuistin hämyssä
Valojuovana vain kynttilä.
Olin kait onnellinen.
Unessa tuossa.
Me kahden istutiin.
Varjoisen kuistin hämyssä.
Vain valojuovana kynttilä.
Elämän filosofiaa.
Siitä aina jutellaan.
Rakkauden kiemuroista.
Elämässä jossa.
Saamme olla.
Onneksi ei hunningolla.
Vaan tässä ja nyt.
Sydän rakkaudesta täyttynyt.
Kaipaan vain sinua.
Vaikka tiedän.
Olet minussa.
Jäljet muistoissa kimmeltää.
Eihän se ollut leikkiä.
Kaksi ihmistä sylikkäin.
Varjoisen kuistin hämyssä
Valojuovana vain kynttilä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Valojuovana vain kynttilä
tuo liekki
se vain on.
...filosofia kovin keskeneräistä.... ; )
Valkoisella puusohvalla,
Istuen yhteisen villahuovan alla.
Aistien toistemme ihon,
aistien sen lämmön.
Nauttien hyvänolon tunteesta.
Vielä enemmän siitä, että sinunkin on.
Se on elämän filosofiaa.
Kuistin kaiteella palavan kynttilän valossa.
Vain valojuovan päässä.
Sinä ja minä :)
Vaan liekki.
Valojuovana.
Se kertoo tarinan.
Ja kun sekin sammuu.
Jää jälkeemme pimeys.
Rakkaus on ikuinen
siis filosofiointi on vasta matkalla jonnekin,
rakkaus on perillä. olen samaa mieltä : )