Ensinäkin, anteeksi, että kirjoitan tämän tälle palstalle vaikka olenkin biseksuaali. Oikeastaan en ole varma, olenko biseksuaali vai lesbo. Ajatukseni on erittäin sekaisin ja levällään. Elän tällä hetkellä parisuhteessa miehen kanssa. Mies on ihana ja meillä on suunnitelmissa alkaa perustamaan perhettäkin lähiaikoina, ja osasyy tähän on se, että lääkäri käski. Perheenperustaminen on aina ollut elämäni tärkein unelma, haave ja päämäärä. Kohdalleni sattuikin sitten osumaan eräs sairaus, joka aiheuttaa sen, että lääkärin mielestä minun kannattaisi harkita perheenperustamista nyt, jos sellaisen joskus haluan. Asia on kuitenkin niin, että naiset tuntuvat pyörivän mielessäni päivä päivältä vain enemmän ja enemmän... Jotakin niin jännittävää niissä vain on. Luulen, että jos eroaisimme mieheni kanssa, seurustelisin jatkossa vain naisten kanssa. Mieheni on ihana, rakastan häntä, hänen kroppaansa, meillä on hauskaa yhdessä hyvää seksiäkin! Mutta jokin naisissa vain tällä hetkellä vetää minua vielä enemmän puoleensa! Minun tulisi tehdä valinta, luopua miehestäni, haaveista lapsista tai luopua haaveista naisen kanssa olemisesta. Ja tämä ei todellakaan ole niin helppo valinta kuin ehkä voisi luulla. Olen jahkaillut tämän asian kanssa nyt puolisen vuotta, enkä ole päässyt vielä mihinkään päätökseen. Jos haluni kallistuisikin enemmän vain toiselle puolelle, mutta ei, kun haluan molempia tasan tarkalleen yhtä paljon.
Vaikea valinta
19+4
16882
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Siirry vaan suosiolla tuonne bi-palstalle, et ole lepakko kun miesten kanssa vehtaat, et edes unissasi. Luuletko että lesboja kiinnostaa sun rakkaus mieheen ja sen kroppaan..hyi hyi ja pois pois täältä, täällä ei bissejä kaivata!!!
mutta sinä et sitä tiedä etkä päätä, mikä minä olen.
tietävän, kato tää on lesboille tää foorumi, ei teille emmäoikeentiedä-tyypeille.
minuakaan tää sun juttu paria riviä enempää, vaikkakin kahlasin loppuun.Miks lesboa kiinnostaisikaan???
Miksi muuten kirjoitit tänne?
Se että täällä käy vilkkain keskustelu, ei voi riittää syyksi!
Ehkä kuitenkin anteekspyynnöstäsikin päätellen itekkin tajuut että väärä palsta ja että bipalstalla saat myötätuntoa ja kanssasisariakin löytyy enempi sieltä.Toki bissejä löytyy tältäkin palstalta, mutta keskustelkaa noista jutuistanne mielummin siellä, koska tää on lesbopalsta ja lesboja tuo ei kosketa.
Kirjoitin aloituksessani, etten ole varma olenko biseksuaali vai lesbo.
Ja sinä et sitä tietääkseni päätä, kenellä on oikeus kirjoittaa tälle palstalle ja kenellä ei.
No ethän sä nyt ainakaan lesbo ole! Höhlä:D
On totta, ettet ole lesbo. Miten voit olla lesbo, kun rakastat miestä? Ja kysymys ei ilmeisesti ole missään muotoa platonisesta rakkaudesta. Sen lisäksi, että rakastat miestä, pidät myös hänen vartalostaan ja teillä on mielestäsi hyvää seksiä.
Tuota. Minä esimerkiksi olen lesbo. En ihastu miehiin, enkä myöskään rakastu heihin. En myöskään haaveile miehistä seksuaalisessa mielessä, pikemminkin ajatus seksistä miehen kanssa oudoksuttaa ja ällöttää minua. Ja miesten vartalot eivät mielestäni näytä miltään naisten vartaloiden rinnalla. Enkä voisi koskaan edes kuvitella eläväni elämääni miehen rinnalla. Ajatuskin tuntuu absurdilta.
Tämä tuntuu tietenkin sinusta tylyltä, mutta ainakaan minulla ei yksinkertaisesti ole mitään sanottavaa sinulle. Sinun elämäntilanteesi poikkeaa lesbon elämäntilanteesta. En ole koskaan elänyt miehen kanssa naisista unelmoiden. Mitä voisin siis sanoa? Kokemusmaailmamme ovat täysin erilaiset.
Voi tietenkin olla, että löydät täältä jonkun lesbon, jolla on samankaltainen menneisyys kuin sinulla. Luultavimmin löydät kuitenkin bissepuolelta naisia, joilla on samankaltainen elämäntilanne kuin sinulla. Voisin sanoa sinulle, että vaihda naiseen, mutta se olisi naurettavaa. Eiköhän elämässä ole tärkeämpää löytää se oikea, rakastaa ja sitoutua. Kenties se on sinulle miehesi, kenties joku muu. Minä en sitä voi tietää.
mistä ihmeestä sinä olet saanut päähäsi ettei naisparit voi hankkia lapsia? Ei kukaan voi auttaa sinua miten elämäsi elät, mutta sen minä antaisin neuvoksi että älä asioiden takia ole jotain, älä oletuksien, älä koska se on tuttua ja turvallista. Seuraa sydäntäsi ja maailma aukeaa sinulle ihan toisellalailla.
Kun on sillä omalla polullaan ja elää itsensä näköistä elämää ei ole mitään mitä et voisi tehdä tai saavuttaa.
Mitkään ulkopuoliset asiat ei tee sinua onnelliseksi, ei kenekään kroppa eikä lapsi eikä ihana auto. Onnellisuus lähtee siitä että olet onnellinen elämäsi valinnoista ja pystyt katsomaan peiliin ja et kadu elettyä elämääsi.
Kun olet rehellinen itsellesi, pystyt olemaan onnellinen siitä mitä teet.
Kiitos vastauksistanne.
Jospa minä hieman vielä avaisin teille ajatusmaailmaani. Kun kävelen kaduilla, en huomio miehiä oikeastaan ollenkaan, kauniit naiset kyllä osuvat silmiini ja saatan jäädä katsomaan heitä pidempään. Aivan kuten joku toinen taisikin sanoa itsestään, miehet suorastaan kuvottavat ja ällöttävät minua. En ihaile heitä mitenkään yleensä. Seksin suhteen, en pidä yhdynnästä. Oikeastaan se kuvottaa minua. Mutta sormeilusta ym. minä kyllä pidän mieheni kanssa, siinä mieheni on hyvä. Kuten sanoin, jos eroaisin miehestäni, uskon, että jatkossa seurustelisin vain naisten kanssa. Omaa miestäni minä kyllä rakastan.
Ja tottakai nainen ja nainen voi perustaa perheen, sehän olisi aivan ihanaa, mikäli minullakin olisi siihen mahdollisuus, eihän minulla sitten olisi mitään hätää. Mutta jos huomasit kirjoutuksestani, niin minulla on aika kiire lääkärin sanojen mukaan, jos haluan vielä oman biologisen lapsen. Enkä elä muiden odotusten mukaan, kuten sanoin, lapset ja perheenperustaminen ovat aina olleet minun tärkein haave, unelma ja päämäärä elämässä. Minulla on tälläkin hetkellä niin kova kaipuu äidiksi, tuntea, kun lapsi kasvaa sisälläni, synnyttää se, kasvattaa, saada hänelle sisaruksia... Mutta sitten tuli nämä naiset, ja elämää naisen kanssa haluan tasan tarkalleen yhtä paljon tällä hetkellä...
"Voisin sanoa sinulle, että vaihda naiseen, mutta se olisi naurettavaa. Eiköhän elämässä ole tärkeämpää löytää se oikea, rakastaa ja sitoutua. Kenties se on sinulle miehesi, kenties joku muu. Minä en sitä voi tietää."
aloittajan ajatusmaailmaa ollenkaan. Tuo ylläoleva lause kuvastaa mielestäni paremmin ja oikeammin sitä, mistä pitäisi olla kysymys. En pysty kuvittelemaan tuollaista tilannetta, että joku yleinen "naisen" kaipuu saisi lähtemään rakastamansa ihmisen (miehen) rinnalta pois ja haaveilemaan jostain "naisesta", jota ei vielä ole olemassakaan. "Naisiakin" on niin monenlaisia, joten on vaikea kuvitella, että tuollaisella naisenkaipuu fantasioilla sen enempää onnelaa löytää tai kaikki onnistuisi paremmin sekä yhteiselo-että seksirintamalla kuin nykyisen kanssa. Kysymyshän on kaiketi useimmilla lesboparisuhteissa olevilla (tietysti toisenlaisiakin vähemmän arvostettavia piirteitä lesbokulttuurissa on, jotka tuskin täyttävät kenelläkään mitään tarpeita, ainakaan kovin syvällisiä tarpeita) siitä, että toinen henkilö on toiselle sopiva, eikä sitä sopivuutta täytä vain joku "nainen".
Taidat vain uskotella itsellesi liiallisesti, että miehesi tai kukaan mies ei vastaa sinun "naisen" vertauskuvaa. Puheista päätellen harva heteronainen on täysin tyytyväinen mieheensä ja jos lesboja kuuntelee, niin harva niistä on naisiinsa tyytyväisiä..
Tietysti jokuhan tuon epätyytyväisen ja epätasapainon aiheuttaa, tuskin kuitenkaan kyse on mistään mies vastaan nainen vertailu, vaan jotain jää suhteessa puuttumaan ja sen eteen on joko tehtävä töitä tai sitten uskallettava etsimään itselleen sopivampaa seuraa, ihmistä joka itseään täydentää, mutta tuskin sitä nyt ihan kenen tahansa naisenkaan kanssa löytyy sen enempää, jolloin ole molemminpuolista täydentämistä.
Hei aloittajalle, onpahan sulle tullu isosti mietittävää. Tiiätkö, ihan sama ootko bi vai lesbo vai mikävain mutta sulla on kuitenkin elämässäs joku jota rakastat ja jonka kanssa voisit saada perheen. Kannattaako tommosesta luopua. Harvoin se ruoho on siellä aidan toisella puolella yhtään sen vihreempää. Lakkaa haaveksimasta ja syö pitsasi.. tai siis mitäs jos elät elämääsi nyt ja teet sen perheen ihmisen kanssa jota rakastat ja jos tilanne joskus muuttuu niin sitten asioita pitää pohtia uudestaan, ei pidä jäädä tuleen makaamaan. Nojaa emmä tiiä miks edes yritän vastata tähän, kun en osaa ajatuksiani pistää tämmöseen vaikka ne päässäni on kuitenkin ihan fiksussa järjestyksessä.
Voimia sulle päätöksen tekoon! Muista ettei tää oo vaan harjotus, tää on se ainoo elämä mikä eletään.
ei kiinnosta!!! Ei kiinnosta ketä kadulla katselet, usko pois! Miksi sinun pitää selitellä?
Lesbo ei harrasta miehen kanssa seksiä. Piste.
#1 "Mieheni on ihana, rakastan häntä, hänen kroppaansa, meillä on hauskaa yhdessä hyvää seksiäkin!"
#2 "miehet suorastaan kuvottavat ja ällöttävät minua. En ihaile heitä mitenkään yleensä. Seksin suhteen, en pidä yhdynnästä. Oikeastaan se kuvottaa minua."
Tämähän on helppoa! Päätä ensin. Toimi sitten. Kirjoittamasi mukaan et ole hetero, et ole lesbo, et ole bi. Olet ilmiselvästi ihan päätön kana, jolla mielipiteet vaihtuvat lennossa. Kunhan ajatuksesi selviävät ensin itsellesi, niin löydät vastauksenkin ihan itse.
Mieltymykset vaihtuvat lennossa, taudinkuva on bi.
eli bi-landiaan, kun se miehesi on niin ihanakin ja plaa plaa plaa muuta paskaa.... ei jaksa lukea noista ainaisista bi-seksuaalien ongelmista, kun se mies on ah niin tyydyttävä ja naistakin pitäis saada... siis hyi.
Enpä tiedä toista palstaa, jossa olisi näin vihamielisiä kirjoittajia kuin täällä. Tai no, tuolla sinkkupalstalla törmää ehkä samanlaiseen naisvihaan. Siellä naisia haukkuvat katkerat ja yksinäiset peräkammarinpojat, täällä taas naisia rakastavat (?) naiset. Jotenkin perin kummallista.
Voisiko joku kertoa, miksi täällä pidetään aitona ja oikeana lesbona vain sellaista naista, joka on lapsesta asti tiennyt, mitä on, ja elänyt aina identiteettinsä mukaisesti? Miksi on niin helvetin vaikea tajuta, että kaikille asiat eivät ole yhtä helppoja? Jotkut voivat joutua kulkemaan pitkänkin tien ennen kuin ymmärtävät, mitä elämältään haluavat, ja ennen kaikkea uskaltavat elää, miten haluavat. Miksi aina pitää tyrmätä sellaiset ihmiset, joille oma seksuaalisuus on vasta hahmottumassa? Me emme synny valmiina, eivät ainakaan kaikki. Miksi pitää suhtautua vihamielisesti ihmiseen, joka vielä etsii seksuaali-identiteettiään? Miksei voisi suhtautua rohkaisten ja kannustaen? Miksei voida iloita siitä, että naisista pitävien naisten yhteisö kasvaa taas yhdellä jäsenellä? Miksi päinvastoin pitää sulkea sen yhteisön ovi kaikilta muilta kuin sellaisilta naisilta, jotka eivät ikinä ole olleet miehen kanssa ja jotka ovat aina tienneet olevansa lesboja?
Aloittajalle: Jos todella rakastat miestäsi, miksi mietit hänen jättämistään? Jos sinulla on oikeasti hyvä olla nykyisessä suhteessasi, miksi lähtisit etsimään jotain muuta? Minusta sinun pitää tehdä päätöksesi sen perusteella, mitä tunnet nykyistä kumppaniasi kohtaan. Ei sen perusteella, mitä mahdollisesti voisit tuntea jotakuta muuta kohtaan.