Teiniangstausta vaihteeks mut....
Mua suorastaan vituttaa se ettei mulla oo ketään, enkä varmaan ees saa. Ei kukaa oo kiinnostunu musta millään tavalla. En oo ikinä seurustellut, en oo ikinä ees suudellu ketään enkä oo ikinä edes tanssinu hitaita. Mä en saa koskaan ketää.
Mua suorastaan vituttaa se ettei mulla oo ketään, enkä varmaan ees saa. Ei kukaa oo kiinnostunu musta millään tavalla. En oo ikinä seurustellut, en oo ikinä ees suudellu ketään enkä oo ikinä edes tanssinu hitaita. Mä en saa koskaan ketää.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Jos ajattelet noin ja toitotat sitä joka paikassa niin et kyllä varmaan saa ketään. Kannattaa mieluummin olla iloisempi ja vähän positiivisempi elämää kohtaan, et sinä voi tietää löydätkö ketään, ehkä löydät ehkä et. Mahdollisuudet siihen että löydät jonkun ovat tosi suuret, etenkin jos itse muutat asennetta ja teet asian eteen jotain.
"Kyllä se paska hyvältä maistuu kun vain asennoidut niin!"
Kyllä se paremmalta varmasti silloin maistuu, ei ehkä hyvältä kuitenkaan. Jos ei ollu joku random heitto vaan jonkin sortin vastalause niin mites sun mielestä? Pitäs vaan angstata että "yhyy en saa ikinä ketään en oo eläny edes 18 vuotta eikä mulla ole ollut ketään ikinä kukaan ei tykkää musta yääääääääää"? Ei kukaan oikeasti tule valkealla ratsulla sun oven taakse jos sinä et asian eteen mitään tee! Ja harvoin sitä tekee jos todellakin vaan valittaa että kukaan ei tykkää musta, ei ne ehkä ole edes tajunnut sua sieltä äänekkäimpien lissujen joukosta! Ei itteeni ainakaan iske henkilö joka istuu masentuneena nurkassa surkuttelemassa, etenkin kun elämää on vielä niin paljon jäljellä jos normaalisti elää pitkän elämän. Että kannattaa tehdä asialle jotain jos kukaan ei ole kiinnostunut millään tavalla jos kerran niin paljon vituttaa olla yksin. Nyt ei olla elokuvassa jossa komea poika tulee yhtäkkiä juttelemaan ja elätte elämänne happy ever after vai miten vitussa olikaan.
Eli tehkää asialle jotain jos vituttaa! Siihen jos heittää perusteluksi että "se on pojan asia tehdä aloite" niin siinähän olette yksin. Ei ne pojat sun luokse tule jos et anna niille syytä. Voi aina kangistua vahoihin perinteisiin sillä nojalla että itse ei viitsi/uskalla ja olla sitten yksin tai tehdä asialle jotain. Vähän niinkuin ennen oli tapana että tytöt/naiset ei käy koulua vaan ovat kotona. No, tässäkin tehty parannus ja hyvin menee, perinteitä rikkomalla (etenkin kun jotkin perinteet ovat täyttä sontaa) voi saavuttaa asioita.
Että nyt se pää sieltä lattianrajasta ylös ja elämään, et sinä suremalla ja täällä angstaamalla mitään saavuta.
Sitä vaan sanon, että ei negatiiviset tunnetilat ole joku vika mikä pitää parantaa. Mua ärsyttää aina kaikki ylipositiiviset itsensäesilletuojat..ihan niinkun ne olisivat jotenkin kiinnostavia. Miksi olla iloinen jos ei siltä tunnu?
Sanottuani tuon, olen EHDOTTOMASTI samaa mieltä tuosta:
"Nyt ei olla elokuvassa jossa komea poika tulee yhtäkkiä juttelemaan ja elätte elämänne happy ever after vai miten vitussa olikaan.
Eli tehkää asialle jotain jos vituttaa! Siihen jos heittää perusteluksi että "se on pojan asia tehdä aloite" niin siinähän olette yksin. Ei ne pojat sun luokse tule jos et anna niille syytä.
"
ELÄMÄ EI OLE ELOKUVAA. UNELMIEN PRINSSEJÄ EI OLE. MIKSI? KOSKA TE ETTE OLE UNELMIEN PRINSESSOJA!
Mutta iloisuus ei mun mielestä ole ratkaisu. En mä mene kenellekkään juttelemaan vaan koska se on iloinen. Mutta silloin kun on iloinen, kannattaa se näyttää. Jos puhun tytölle ja se on hapannaamana kokoajan niin en puhu enää. Toisaalta, en myöskään puhu tytölle uudestaan vain koska se oli iloinen.
dfghdfghdhdfgh uutta kommenttia? Rupesi kiehtomaan tämä keskustelu
Mutta kyllä iloista ja sosiaalista ihmistä on helpompi lähestyä kuin hapannaamaa.
...Ellei sitten ole kyseessä joku pleijerin peijakas.
Mä oon ehkä vähän samaa mieltä,että kyse on asenteesta, sulla on huono asenne rakkauteen.
Elokuvissa kaikki käy helposti ja kaikki saa unelmien prinssinsä.
Kuitenkin tosielämässä,rakkauden eteen on tehtävä töitä. Itse en ole paras puhuja, en oo seurustellu ikinä,enkä saanu ensi suudelmaa,vaikka ystäväni ovat tyyliin jo kokeneet kaiken.
Silti jaksan odottaa sitä oikeaa,sillä kaikille ne ei tule samaan aikaan. Ymmärrän kuitenkin sua ,on helpompi vajoa epätoivoon, kun olla positiivisella mielellä ja odottaa vaan. Onhan kaikilla niitä epätoivon hetkiä. Uskon kuitenkin,että sulle löytyy oikea poika. Sen aika ei oo vaan vielä.
Hei tsemppiä peliin, muista pitää silmäs auki ja jos sua kutsutaan bileisiin ja siellä tanssitaan hitaita,
niin miksi odottaisit niin kauan,että joku tulee sua hakemaan, ota omat ohjat käsiin ja mene itse hakeman poikaa jota voisit pyytää tanssimaan. Ota rohkeasti muutenkin ohjat omiin käsiin, pojatkin tykkää,että välillä aloitteen tekijä on tyttö.
Anteeksi, jos nyt väärään väliin kommentoin, mutta haluaisin ottaa osaa tähän keskusteluun.
Kun nyt viestiketjun otsikkokin sattuu olemaan: Missä vika?, niin ehkä tässä nyt korostetaan liikaa jotain tiettyä vikaa, joka parantaisi kaiken. Nimimerkki: dfghdfghdhdfgh totesikin tuossa jo, että eihän meillä ole kuin aikaa. Miksi sitä tyttö/poikaystävää pitää puoliväkisin huhuilla ja ottaa itsekritiikkiä siitä, että en kelpaa kenellekään tai muuta vastaavaa, kuitenkin kun ikää ei vielä hirveästi mittarissa ole. Ja olisiko se sitten yhtään autuaampaa sen oman kullan kanssa? Ajatushan kuulostaa niin mahtavalta varmaan jokaisen korvaan, mutta todellisuus monesti on toinen. Jotkut jo automaattisesti ovat näitä ajatelleet, mutta jos kaikki olisi täydellistä, niin ei varmaankaan niin paljon eroja tapahtuisi. (Tähänkin on yksi hyvin looginen selitys). Tulee niitä huonoja päiviä, jolloin mikään ei suju, riitoja tulee helposti ja haluaisi ehkä hetkeksi vajota maan alle. Sitten ollaan syvästi masentuneita, jos/kun ero tulee ja jälleen otetaan hirmuinen itsekritiikki, ellei mitä todennäköisimmin omista hyvää itsetuntoa, ja osaa keskustella kumppanin kanssa kasvotusten asiat halki.
Ja monesti vielä tässä iässä tulee mentyä täysin alapään mukaan. Tätä sitten ilmeisemmin elokuvateollisuus on käyttänyt hyväksi, ja käytännössä jokainen elokuva sisältää jollain lailla seksuaalista materiaalia. Luonto on antanut meille kiiman, himon. Käytännössä heti, kun näemme jonkun kauniin ihmisen, (normaalisti vastakkaista sukupuolta edustavan henkilön) niin aivoihin piilotetut alitajunnan ja perimän ” tietokoneet” havaitsevat täydellisen yhdistelmän ja syöttävät pään sekoittavan huumeen aivoihin. Yhdistelmä on lievästi sanottuna huumaava, sukua addiktiolle huumeisiin. Jokainen tämän ”rakastumisen” kokenut tietää, kuinka uskomaton ja palava tämä kokonaisuus on. Kaikki jää, ja mikään muu ei ole mitään, kun huuma pamahtaa kohdalle.
Tämä tunne määritetään Hollywood- elokuvissa ”rakkaudeksi” ja todella monessa muussakin yhteydessä. Onko liian barbaarista sanoa, mutta ongelma on vain siinä, että se ei ole rakkautta. Se on kiimaa, jonka luonto antaa käyttöön vähäksi aikaa. Se vähän aikaa on kaikkien tutkimusten mukaan noin 9-11 kuukautta. Samahan se on ihastumisissakin, menee ohi jossain välissä, mutta tunne saada tuota ¨huumetta¨ lisää säilyy. Vieläkin tarkemmin tässä voisi pureutua tunteiden saloihin, mutta jätän sen asiantuntijoille.
Palaan vielä alkuun, eli oikeastaan jo iloisena olemisella viestii muille ihmisille olevan kiinnostunut siitä, mitä ympärillä tapahtuu ja jolla on elämänarvot ns. kohdallaan. Ja iloista tarkoitan tässä yhteydessä sillä, että iloisuus ei tule jonkun hetkittäisen onnistumisen kautta. Iloisuus on jotenkin lähes suoraan verrannollinen itsevarmuuteen ja hyvään itsetuntoon. En tiedä miten, mutta jotenkin he vaikuttavat eniten kiinnostavilta. Harvoin tämänkaltaiset ihmiset ovat yksin, mutta emme tiedä, mitä haittapuolia tähän liittyy ..
Ja mielestäni juuri se henkilö, joka ei itse tule porukkaan mukaan, on yksin. Ei siellä kukaan mene jollekin tietylle henkilölle juttelemaan. (Siellä= koulu, työ, muu yhteisöllinen paikka) Porukassa sitä huulta normaalista heitetään. Sitten kun haluaa päästä jutulle jonkun tietyn henkilön kanssa, niin pitää sitten tehdä sitä kuuluisaa työtä. Aina sanotaan, että uutta matoa koukkuun, mutta itse teroittaisin koukut. Ja miksi pitäisi heti rynnätä seurustelemaan? Eikö voisi nauttia toisen olemassaolosta ja seurasta ihan kaverimielessä, vaikka miten juoruja herättääkin tytön ja pojan välinen näennäinen ystävyys? Suuria kysymyksiä, joihin jokainen osaa henkilökohtaisesti vastata.
Eli olisko vastaus jokaisen sydämessä?
Kommentin kirjoittamisen tarkoitus on nostaa oma ajatus esille..mikäs tuon kirjan pointti siis on? Luetaanpa uudestaan oikeen alleviivaten että selviää..
Silloin kun mä kirjoitan jotakin noin pitkää lisään loppuun jonkun kokoavan lauseen..kannattaa kokeilla.
Normaalisti olenkin kirjoittanut myöhään iltasella, jolloin olen jotenkin paremmin mukana kirjoituksessani. Ymmärrän, ettei tekstini ole helpoimpia ymmärtää, ja todella kun itsekin luin, niin jäi kyllä pointti vähän sanahelinäksi taustalle. Tapanani on kuitenkin käydä kaikki mahdollisuudet lähestulkoon läpi ja pohdiskella niitä sitten usean eri asiayhteyden kautta. Väkisinkin siitä tulee pituutta, ja monesti joudun jopa lyhentämään juttuja, kun 5000 merkkiä enempää ei saa ¨kirja¨ olla pitkä, vaikka onhan tosiaan virsi lyhyydestään kaunis..
Ja jotta nyt ei ihan puurot ja vellit mene sekaisin, niin saanen selventää tekstiäni?
Kun tuossa mainitset, että iloisuus ei ole ratkaisu, niin se on sen verran voimakas ilmaisu, että väkisinkin tulee kysymys, mikä on sitten ratkaisu? Ja ei siihen mielestäni fyysisellä tasolla ole ¨ratkaisua¨. Se on kaikkien osatekijöiden summa, mikä varmaan on ihan pääteltävissä. En halua kuitenkaan hyökätä aloittajaa vastaan. Välillä tekee todella hyvää todellakin ¨angstata¨, ja jos/kun ei kuuntelijaa löydy omasta sosiaalisesta tukiverkosta, niin tullaan tänne, mikä sinänsä nostattaa aika vahvoja kannanottoja. Oikeastaan kaikki neuvot ja niksit on jo meidän kaikkien toimesta kirjoitettu noihin edellisiin viesteihin(!)
Allekirjoittanut on muutaman kerran painottanut sitä, että (kuten sanonta toteaa) se joka kuuseen kurkottaa, katajaan kapsahtaa. Eli tosiaan, kun kukaan ei ole seppä syntyessään, niin yrittäisi aloittaa ihan sillä arkipäiväisillä asioilla kaikkien kanssa, riippumatta sukupuolesta. Siinä samalla kuulisi vähän poikien/tyttöjen juttuja, ja voisi luoda itselleen kuvan eri ihmistyypeistä. Toisin sanoen, siis laajentaa omaa sosiaalista kyvykkyyttä ja se voisi madaltaa kynnystä lähestyä tiettyä henkilöä. Taidan olla liian fanaattinen, mutta voisi joskus ihan kunnolla iloita, että elämä on tuonut eteen jonkun henkilön, joka on todella ihana. Tavallaan tehdä sellaista pohjatyötä, ennen kontaktin ottoa. Itse unohdun tähän unelmoimiseen aina, eli suora toiminta jää vajaaksi.
Ei sitä aloitteen tekoa sitten välttämättä muistele jälkeenpäin, mikäli rohkeus on riittänyt sen tekemiseen. Johtuen vielä vähäisestä iästäni, en edes ole ajatellut vakavasti aloitteen tekoa, sillä olen henkilökohtaisesti siirtänyt seurusteluasiat myöhempään ajankohtaan. Siitä johtuen voin olla täysin rento ja oma itseni, ihan sama kuka siinä keskustelukumppanina on.
Ehkä tässä haen sitä, että tarvitseeko sitä seurustella vielä tässä iässä? Vaikka kuinka tekisi mieli. Neuvoni on siis yrittää olla kylmästi ¨vain¨ kaveri. Kuitenkin, kun on saanut jo hieman keskustelua ja yhteistyötä aikaan eri ihmisten kanssa, niin asiat muuttuvat luontevimmiksi. Tämän voi myös tulkita itsevarmuudeksi, joka myös heijastuu hyvänä mielialana, joka on mielestäni sitä iloisuutta. Iloita jopa ihan pienistä asioista, mutta eritoten sosiaalisista, kun sekin on ihan luonnollinen ihmisen tarve :)
(Oliko tuo nyt yhtään sen parempi kuin edellinenkään, en tiedä, toivottavasti saatte selvää. En minäkään ole täydellinen :D )
En kyllä mitään yli-iloisuutta tarkoittanut että suunnillee hypitään seinille ja hihitetään porukassa kun joku kävelee ohi, se on vaan naurettavaa. Tarkoitin että kannattaa olla sen verran iloisempi että ei just angstaa nurkassa vaan elää positiivisemmin, ei taaskaan kuitenkaan liian positiivisesti. Katsos kun kaikessa on sellasia välimuotoja, jos sanon että pitää olla iloisempi (huomaa että nyt puhuttiin angstaajista) niin en tarkoita että pitää olla kuin aivovammainen ja olla koko ajan äänessä. Se ei todellakaan itseänikään pahemmin innosta jos joku lissuilee ja esittää koko ajan, enemmän mua vetää puoleensa sellaset vähän hiljaisemmat tytöt (huomaa että vaikka joku olisi hiljaisempi se ei tarkoita että se istuu nurkassa angstaamassa, sillai sopivasti hiljaisemmat tytöt, jälleen välimuoto).
Että ei aina kannata ääripääks vetää jos joku sanoo jotain.
"tarvitseeko sitä seurustella vielä tässä iässä?" Topicin aloittaja haluaa POIKAKAVERIN, ei YSTÄVÄÄ. Jos mä tilaan koko mäkkärisetin ja saan vaan limsan niin ei oikeen lohduta..nälkä ei katoa tahtomalla.
Jokainen on velkaa itselleen ja seurustelukumppanilleen sen että ottaa selville pari asiaa:
-Mitä haluat suhteelta? On epäreilua jos toinen vaan haahuilee eikä tiedä mitä haluaa..haluaa vaan "jotakin" kuinka jonkun voi odottaa tarjoavan jotakin mitä edes itse ei osaa sanoa itselleen?
-Reality-check. Ehkä joku toinen ei ole aivan niin kohtelias ja hauska kuin toivoisit..mutta oletko sinä? Luuleeko joku tosiaan että on itse "täydellisen" kumppanin arvoinen?
Sanonpa suoraan: Lukisit muitten viestit kunnolla läpi, ennen kuin rupeat itse omaa viestiäsi rustailemaan. Tuossakin takerrut yhteen lauseeseen koko ¨kirjassani¨ ja rupeat kritisoimaan sitä sekä miettimään sen taustamotiiveja. Et kiireeltäsi löytänyt viestini pointtia, vaikka aika selvällä suomen kielellä se löytyy. Kirjoitin ylikohteliaasti tuon vastaukseni, nyt ajattelin kirjoittaa, mitä oikeasti ajattelen.
Vaikka kuinka kivaa olisi tänne kirjoittaa ja kasvattaa digipippeliään, niin lue ajatuksella muitten viestit läpi ja eritoten lue ne loppuun. Noh, ei tässä maassa muutenkaan keskustelukulttuuria ole.
Ja luuletteko, että tämä viesti yhtään omia osakkeitani parantaisi? Päinvastoin. On vain naurettavaa kinastella asiasta, kun ei kukaan kuuntele toista loppuun. Kirjoitat toki ihan asiaa ja paljon tiiviimmin kuin minä, mutta hieman reality-checkin paikka on itse kullakin..
Kiitos.
Jos olettaa että toiset lukevat omat viestit läpi kunnolla niin kannattaa tehdä niistä tiiviimpiä..miksi kierrellä ja kaarrella kun saman asian voi sanoa parilla lauseella? Mieti ensin mitä haluat sanoa ja kirjoita sitten vasta.
"Tuossakin takerrut yhteen lauseeseen". Väärin. En "takerru" siihen. Se on vain ainoa asia jota siinä kommentoin.
Vai ei ole keskustelukulttuuria? Onko sun mielestä jotenkin parempaa keskustelua lätistä kokonainen kappale jostakin asiasta minkä voisi sanoa yhdellä lauseella?
Ja jos kerta missasin sen viestin pointin niin onkohan vika kenties kirjoittajassa? Ehkäpä vikaa on kummassakin. Selvyyden vuoksi ole hvyä ja kerro, mikä tuo pointti oli ja miksi sitä ei voinut kirjoittaa paljon lyhyemmin. Mun mielestä on peräti epäkohteliasta puhua pälättää loputtomiin...jos multa kysytään mitä kello on semmosella 10 min litanialla niin mun mielestä se on töykeää, se haaskaa kummankin aikaa kun saman voisi hoitaa parissa sekunnissa. Miksi mä kuntelisin loppuun puhetta joka on merkityksetöntä sanahelinää? Onko sitä muka kohtuullista vaatia?
Ja selvennysta haluaisin myös siitä reality-chekistä...missä olen hairahtanut pois todellisuudesta?
Lisäksi kommentoin tuota digipippeli-kommenttia..millä tasolla TUO sitten on sitä sinun "keskustelukulttuuria" ?
(Kun nyt viestiketjun otsikkokin sattuu olemaan: Missä vika?, niin [mielestäni] ehkä tässä nyt korostetaan liikaa jotain tiettyä vikaa, joka parantaisi kaiken.)
¨.miksi kierrellä ja kaarrella kun saman asian voi sanoa parilla lauseella? Mieti ensin mitä haluat sanoa ja kirjoita sitten vasta. ¨
– Sitä juuri teenkin. Mietin jokaisen mahdollisen vaihtoehdon läpi. Tuossa ylempänä on hypitty äärilaidasta toiseen, kun sama asia voidaan käydä läpi perusteellisemmin yhdessä ainoassa viestissä, mikä nyt voi olla hieman tavanomaista pidempi. Pakko se on oikeassakin elämässä perustella oma kanta. Oikeastaan omalla mielipiteellä ei ole mitään väliä, kunhan perustelut ovat jokseenkin tältä planeetalta. Niin kuin suurin osa viesteistä on raakoja toteamisia, ilman mitään kertomusta, miksi näin. Jos kysymys on yksiselitteinen, siihen riittää yksiselitteinen vastaus: Paljonko kello on? No se on juuri se mitä se on tietyllä hetkellä. Jos kysymys on vaikkapa: Mitä rakkaus on?, niin en itse pysty siihen yhdellä virkkeellä vastaamaan, vaan käyn lähinnä jopa itseni takia ummet ja ammet läpi, jolloin ajatukseni selventyvät. Sanon kerralla ja kunnolla, vaikka solmuun kirjoittelen itseni hyvin useasti. Tuo kritisoivampi viestini on täydellinen kardinaalimunaus siinä mielessä, että heti sinullakin heräsi kohtuu monta kysymystä, kun siinä ei ole kerrottu asiayhteyttä tai mihin väitteeni perustuu.
¨Se on vain ainoa asia jota siinä kommentoin.¨
– Kommentin ja keskustelun ero.
¨Vai ei ole keskustelukulttuuria? Onko sun mielestä jotenkin parempaa keskustelua lätistä kokonainen kappale jostakin asiasta minkä voisi sanoa yhdellä lauseella?¨
– Tiivistä yllä olevat viestini yhteen lauseeseen.
¨Miksi mä kuntelisin loppuun puhetta joka on merkityksetöntä sanahelinää?¨
– Myönnät siis, että jätät lukemisen kesken heti kun olet jostain kohdasta eri mieltä?
¨Mun mielestä on peräti epäkohteliasta puhua pälättää loputtomiin...¨
– Ajantajusi on hukassa; viestit lukee ymmärrettävästi läpi alta viiden minuutin.
¨.missä olen hairahtanut pois todellisuudesta?¨
(Topicin aloittaja haluaa POIKAKAVERIN, ei YSTÄVÄÄ.)
– Pyydetäänkö joulupukilta?
¨digipippeli-kommenttia..millä tasolla TUO sitten on sitä sinun "keskustelukulttuuria”? ¨
– Kommentin ja keskustelun ero. Vai onko sitä ?
Yritetään pitää tämä viestittely rakentavana, joten pyydän henkilökohtaisesti sinulta anteeksi, jos sait mielipahaa jostakin kritiikistäni.
Mitenkä sä oot saanu kahessa eri ketjussa ihmiset väittelemään ittes kanssa (independent_mind)? Aika helvetin negatiivinen kuva tullu koko ihmisestä, ei millään pahalla mutta onko sulla pari ruuvia vähän kireellä kun asioista hermostut ja pidät monia asioita negatiivisena?
Miksi on "ruuvi kireällä" jos näkee asioissa negatiivisia puolia? Miksi pitäisi olla positiivinen? Maailma ei ole mikään halinallemaa. Jos ei näe mitään negatiivista, ei näe mitään parannettavaakaan..mä pyrin etsimään ongelmat ja haastamaan ne, en ummistamaan silmiäni kaikelta mikä ei ole kaunista ja ihanaa ja iloista.
Mikä se semmoinen keskustelu on missä kaikki ovat samaa mieltä? Eikö se ole aika turha?
Jos joku on uppoavassa veneessä niin mä en sano sille että ei hätää, kaikki hyvin..vaan mä sanon sille että painu nyt helkutti sinne pelastusveneeseen tai saat kokea märän ja kylmän kuoleman!
Missä vaiheessa mä olen hermostunut? Saatan olla aika pahasti vastakarvaan vallitsevia käsityksiä vastaan ("independent") , mutta missään vaiheessa en ole hyökkäämässä kenenkään persoonallisuutta vastaan..kaikki negatiiviset ja synkemmät kommentit vaan heti ymmärretään hyökkääviksi, mikä on valitettavaa. Miksi ihminen, jolla on negatiivisia kommentteja mielletään ilkeäksi? Ei negatiivisuus ole ongelma, vaan sen aiheuttavat asiat. Negatiivisuus on oire. Eihän tautejakaan paranneta poistamalla oireet, vaan syy mikä ne aiheuttaa.
Siitä, että olen saanut peräti kahdessa ketjussa ihmisiä haastettua keskusteluun perustelemaan omia näkemyksiään olen erityisen iloinen ja tunnen onnistuneeni.
Jatkakaa samaan malliin. Kuten sanottu, mikä se semmoinen keskustelu on missä kaikki ovat samaa mieltä?
"
(Kun nyt viestiketjun otsikkokin sattuu olemaan: Missä vika?, niin [mielestäni] ehkä tässä nyt korostetaan liikaa jotain tiettyä vikaa, joka parantaisi kaiken.)
"
Jos tarjoitat sitä että onko iloinen vai nurkassa marmattaja, olet ehdottomasti oikeassa. Se nyt vain on noussut tämän topicin aiheeksi, kuten myös se miten kommentteja tulisi kirjoittaa vaikka se ei alkuperäiseen topiciin liity mitenkään. Ei sen puoleen, voihan siitäkin puhua tässä samalla :D Topicin aloittaja voi vain kylvää siemenen..se ei voi päättää että tuleeko siitä käppyrä vai suora puu vai minkälainen siitä tulee.
"– Kommentin ja keskustelun ero."
Tämä on keskustelu, joka koostuu kommenteista.
"– Myönnät siis, että jätät lukemisen kesken heti kun olet jostain kohdasta eri mieltä?
EI EI EI EI! En TODELLAKAAN jätä jotakin lukematta koska olen asiasta eri mieltä, päin vastoin, otan selville kuinka sen sanoja on päätynyt niin erilaiseen lopputulokseen kuin minä itse. Se tässä onkin ongelmana: Et päädy lopputulokeen! Jätän lukemisen kesken (olen pahoillani) kun siinä on sanoja muttei sanottavaa. Ja oikeastaan olen lukenut kaiken mitä olet kirjoittanut, mutta on hyvin vaikea tarttua esille nostamiisi seikkoihin niiden moninaisuuden ja irrallisuuden vuoksi. Nostat esille kymmenen eri asiaa etkä päädy mihinkään lopputulokseen...heittelet ideoita (mitä moni ei osaisi, siitä kiitos) mutta et kehitä niitä eteenpäin.
"– Pyydetäänkö joulupukilta? "
Ei joulupukki semmoisia voi tuoda. Siksi otsikkona, luulisin, onkin "missä vika" Kirjoittaja kysyy, missä vika ettei ole poikakaveria, ja toteat että hänen ei pitäisi etsiä poikakaveria.
"– Kommentin ja keskustelun ero. Vai onko sitä ? "
Suomi24:ssä keskustelut koostuvat kommenteista.
Ei ole mitään anteekksipyydettävää kenelläkään täällä minun mielestäni. En pahoita mieltäni juuri koskaan. Kysyn kuitenkin, miksi negatiivisuus nähdään heti ilkeänä ja mielensä pahoittaneena?
Olen hämmästynyt, että minut nähdään "ilkeänä" ja riitelynhalusiena ihmisenä koska mielipiteeni eroavat muista ja ovat negatiivisia.
Minulla oli kerran kaveri jonka kanssa ei voinut keskustella. Hänen mielstään keskustelu tarkoitti sitä että toinen toteaa jotakin, perustlee sen ja toinen on samaa mieltä. Heti jos ehdotin vastaperusteluja ja tulin niiden pohjalta eri tulokeen kuin hän, hän suuttui ja ihmetteli kovaan äänenn miksi olin niin kiukkuinen hänelle.
Siinä ei ole mitään pahaa jos asioista on eri mieltä mutta sitä miten asiat ilmaisee voisi miettiä. Sä oot jotenkin ihan absoluuttisesti vaan alkanu laukomaan niitä mielipiteitä ilman varaa muiden näkemyksille (ainakin hyvin pitkälti) ja sanot kaiken niin kovasti että ei tollasen kanssa ole mitenkään mukava keskustella. Jos joku sanoo livenä sulle jotain mistä oot eri mieltä niin alatko puoliksi huutamaan naama punasena omia mielipiteitäs ja lopetat vasta kun happi loppuu? Sellanen kuva susta ainakin tulee.
Käytät ihan pirusti kaikenlaisia melko negatiivisia täytesanoja, tokihan se tuo väriä ja pontevuutta tekstiin mutta se saa myös sinut näyttämään hermostuneelta.
Osana keskustelua/väittelyä on myös se miten asiat sanoo. Keskustelu ei mitenkään ole nautittava jos toinen osapuoli yrittää suht. neutraalisti ja pehmeästi ilmaista näkökantansa kun toinen huutaa "JA EIKÄ PERKELE MENE NOIN VITUN IDIOOTTI SAATANA, SE MENEE NÄIN:...". Kärjistetty esimerkki mutta kuitenkin, ymmärtänet pointin.
En ole sitä vastaan että asioista syntyy keskustelua/väittelyä mutta vähän pisti silmään miten agressiivisesti sä asiat tuot esille. Tuossa alkaa näkyä enemmän riidan kuin väittelyn merkkejä. Ja riitely ja väittely on kaksi eri asiaa.
Ja siinä ei ole ruuvi vielä kireällä jos asioissa näkee negatiivisia puolia, silloin on ruuvi kireällä jos ne esittää siten että toinen osapuoli ihmettelee että mitä vittua mä nyt tein kun toi tollai rupes räyhäämään.
Kiitoksia kommentista, ja nyt ei ole kettuilua vaan olen oikeasti hämentynyt. Ole hyvä ja vastaa pariin kysymykseen niin olen todella kiitollinen :D
"alkanu laukomaan niitä mielipiteitä ilman varaa muiden näkemyksille"
-Millä tavalla mun kommentit ei jätä varaa muiden näkemyksille?
"sanoo livenä sulle jotain mistä oot eri mieltä niin alatko puoliksi huutamaan naama punasena omia mielipiteitäs ja lopetat vasta kun happi loppuu? Sellanen kuva susta ainakin tulee. "
-Apua! Mistä te näitä otatte? Mä oon niin helkkarin rauhallinen, ystävällinen, joskin synkkä tyyppi livenä. Mikä saa mut vaikuttamaan "naama punaisena huutaa omia mielipiteitä" ?
"JA EIKÄ PERKELE MENE NOIN VITUN IDIOOTTI SAATANA, SE MENEE NÄIN"
-Ymmärrän että tuo oli kärjistys mutta missä vaiheessa mä olen ruvennut haukkumaan muita tai vaikuttamaan raivohullulta?
NYT OIKEASTI mä olen ihan pihalla. Mä puhun negatiiviseen, synkkään, kitkerään, musta huumoria kannatelevaan tyyliin, mutta missä vaiheessa musta tulee kusipää? Te olette saaneet sellaisen kuvan että mä olen raivoava hullu joka ei jätä sijaa muiden sanomisille? MISTÄ te saatte sen kuvan?
Tässä on lyhykäisyydessään tämä keskustelu:
1. Keskustelu on ihan normaalia "Ajatuksellista" ensimmäisen kommentin loppuun.
Mun tekstit on varsin synkkiä.
2. En ymmärtänyt "Ajatuksellista" ensimmäisen viestin pointtia ja kysyn sitä. Ehdotan, että hän tiivistäisi sen viestinsä loppuun. En sano sitä erityisen ystävällisesti vaan menen suoraan asiaan.
3. "Ajatuksellista" myöntää että pointti saattoi olla hakusessa ( esittelee lukuisia muita ideoita) ja antaa oman neuvon topicin aloittajalle, että kannattaako seurustella vielä siinä iässä.
4. Kommentoin hänen neuvoaan, että se ei ratkaise topicin aloittajan onglemaa. Käytän mustaa huumoria ja voimakkaita ilmaisuja.
5. "Ajatuksellista" ehdottaa että lukisin hänen viestinsä loppuun ennen kommentoimista. (kommentoimani asia oli rivillä 28, eli aikalailla taisin lukea sen loppuun) Hän huomauttaa, että kommentoin vain yhtä asiaa hänen viestissään. "Rupeat kritisoimaan stiä sekä miettimään sen taustamotiiveja" Minun mielestäni keskustelussa kuuluu kritisoida pointteja, jotka itsensä mielestä ovat mahdollisesti erheellisiä. Eihän se ole paha asia?
Hän mainitsee uuden termin "digipippeli". Mielestäni tämä on ensimmäinen epäasiallinen asia tähän asti, eikä se tullut minulta!
6.
13.9.2010 22:29
Kommenttini kutakuinkin käsittelee edelleen aihetta pitkistä viesteistä, joita voisi lyhentää. Käytän kovaa kieltä ja mustaa huumoria, joka ei ole suunattu kehenkään henkilöön kuitenkaan. Ottiko "Ajatuksellista" tämän loukkauskena hänen peroonaansa vastaan? Sitä en toki tarkoittanut.
7.
13.9.2010 22:31
Pyydän selvennysta siitä, missä hairahdin pois todellisuudesta ja huomautan, että "digipippeli" ei ollut kovin asiallista.
8.
14.9.2010 00:05
"Ajatuksellista" Perustelee viestiensä pituuden eriomaisesti, sekä osoittaa, miksi kellonkysymis-esimerkkini oli huono vertaus.
Hän huomauttaa kommentin ja keskustelun välisestä erosta. Hän kommentoi käyttämääni ilmaisua "merkityksetöntä sanahelinää"
9.
14.9.2010 15:23
Käytän vahvaa kieltä purkaakseni turhautuneisuuttani ja saadakseni ajatukseni esille erityisen selkeästi. "Ajatuksellista" oli ymmärtänyt ilmaisuni "merkityksetöntä sanahelinää" väärin. Hän kirjoittaa, että eriävän mielipiteen takia en lukisi hänen viestejään. En kuitenkaan viitannut ilmaisullani missään vaiheessa hänen mielipiteensä ja omani eroavaisuuteen, vaan siihen, että sanoilla ei ollut sanomaa; ne olivat ilman tarkoitusta. Ne olivat pohdintaa ilman päämäärää.
10.
14.9.2010 00:54
qazser ihmettelee, kuinka olen saanut ihmiset kahdessa ketjussa väittelemään itseni kanssa. (väittely ei sama kuin riitely minun mielestäni. esim. filosofit ja tohtorit väittelevät)
Hän on saanut "negatiivisen kuvan minusta ihmisenä", että minulla on "pari ruuvia kireällä" ja olen "hermostunut" koska kommenttini ovat negatiivisiä.
Mielestäni on vastuutonta tehdä johtopätöksiä noin nopeasti kenestäkään ihmisenä. Lisäksi hänen päätelmänsä että negatiivisuus tarkoittaa "paria ruuvia kireällä ja ja hermostuneisuutta" ei ole looginen millään tasolla. Hän sanoo suoraan, että se että pitää asioita negatiivisinä on huono asia.
11.
14.9.2010 14:58
14.9.2010 15:29
14.9.2010 15:29
Ihmettelen, kuinka qazserin päätelmää, jolla hän tuli siihen tulokeen että olen kusipää (suoraan sanottuna)
12.
14.9.2010 16:41
qazser laukoo lisää PERUSTELEMATTOMIA syytöksiä.
13.
14.9.2010 18:11
Pyydän perusteluja näihin syytöksiin, sillä ihmettelen, mistä ihmeestä nuo mielipiteet voivat johtua?
14. Kirjoitan referaatin keskustelusta osoittaakseni, että en ole käyttäytynyt sopimattomasti tai tavalla, josta voisi päätellä että olen kusipää.
15. Odotan qazser: ilta perusteluja syytöksiinsä
Jess. Lisää tollasta argumentointia ja "väittelyä", kiitos. Ette "Ajatuksellista" ja "independent_mind" usko, miten kivaa vaihtelua on lukea teidän kahden välisiä keskusteluja, kun täällä suomi24:ssä, eli trollien ja provojen valtakunnassa lotistaan pelkkää paskaa niin usein.
Jatkakaahan kirjoittelua! ;)
Oletko sinä lukenut taas edes tuota kommenttia ajatuksella?
Kusipääksi en ole sinua missään vaiheessa sanonut, kireys, äkkipikaisuus, kärkkäys ja negatiivisuus eivät tee ihmisestä kusipäätä vielä. Sen sinä itse päättelit. Olet juurikin kärkkään ja äkkipikaisen kuvan itsestäsi antanut, ainakin minulle. Sekä tietysti hyökkäävän, en näe kyllä sinussa juurikaan rauhallisuuden merkkejä, ei pahalla. En myöskään ole sanonut että sinä haukkuisit ketään, se oli esimerkki hyökkäävästä kommentista, huomaa lainausmerkit ja tosiaan sanoin että se oli kärjistetty esimerkki.
Huomaa myös että näissä kuvissa mitä mulle on susta tullut on ollut suurimmassa osassa se miten sinä ne asiat olet sanonut.
""– Myönnät siis, että jätät lukemisen kesken heti kun olet jostain kohdasta eri mieltä?
EI EI EI EI! En TODELLAKAAN jätä jotakin lukematta koska olen asiasta eri mieltä, päin vastoin, otan selville kuinka sen sanoja on päätynyt niin erilaiseen lopputulokseen kuin minä itse. Se tässä onkin ongelmana: Et päädy lopputulokeen! Jätän lukemisen kesken (olen pahoillani) kun siinä on sanoja muttei sanottavaa."
Esim tuossa. Samoin syyttelet asioista kuin minäkin ehkä nyt. Ja kaikki nuo caps lockit jnejne.
Ja huomaa: "Ja siinä ei ole ruuvi vielä kireällä jos asioissa näkee negatiivisia puolia, silloin on ruuvi kireällä jos ne esittää siten että toinen osapuoli ihmettelee että mitä vittua mä nyt tein kun toi tollai rupes räyhäämään."
Jos olisit taas lukenut kunnolla niin tuossahan tuo taas tuli, ei siinä sinänsä ole mitään pahaa jos on asioista eri mieltä tai on negatiivinen kuva asioista, mutta jos niitä omia mielipiteitä alkaa kovinkin kovasti laukomaan niin ei siitä kovin rauhallinen kuva ihmisestä tule.
Ja jos lukisit niin on tuolla perustelujakin:
"Käytät ihan pirusti kaikenlaisia melko negatiivisia täytesanoja, tokihan se tuo väriä ja pontevuutta tekstiin mutta se saa myös sinut näyttämään hermostuneelta."
Huomaatko? Noinkin lyhyestä viestistä on jo saatu vaikka mitä irti vaikka toisin sanotkin. Pitääkö tämäkin osoittaa erikseen?
Miten minun mielestäni "negatiivisuus tarkoittaa "paria ruuvia kireällä ja ja hermostuneisuutta""? En ole kyllä noin missään sanonut. Lukisit edellisen kommenttini. Huomaatkos, syyttelet ja oletat, ihan kuin minäkin? Perustelenko?
"Lisäksi hänen päätelmänsä että negatiivisuus tarkoittaa "paria ruuvia kireällä ja ja hermostuneisuutta" ei ole looginen millään tasolla."
Okei, mitä mä olen päätellyt? Sä olet päätellyt jostain että mä olen päätellyt että negatiivisuus on kireitä ruuveja ja hermostuneisuutta? Ei ihme että ei näy logiikkaa :D
Ja sanonut suoraan että negatiivisuus on pahasta, mitä helvettiä? Missä? En ole missään vaiheessa kirjoittanut "negatiivisuus on pahasta"? Jos tota ekaa viestiäni tarkoitit niin huomaa: "kun asioista hermostut ja pidät monia asioita negatiivisena?" Yhteisvaikutus? Ja MONIA asioita, en ole nähnyt juurikaan positiivisuutta sun viesteissä, eikä se ole paha, itseeni kolahtaa vaan pahasti tuollainen puhe/kirjoitustyyli mitä sinä käytät. Mutta missään en ole sanonut suoraan että negatiivisuus on pahasta.
"alkanu laukomaan niitä mielipiteitä ilman varaa muiden näkemyksille"
Tuo toki oli huonosti ilmaistu, myönnän. Mutta kyllä susta silti tulee sellainen inttävä kuva, sille en mahda mitään (en rupea nyt selittämään sen tarkemmin kun tuskin luet sitä kuitenkaan ja sitten taas ihmetellään että mistä on tullut sellainen kuva ja pitää kirjoittaa koko paska uudestaan).
"qazser ihmettelee, kuinka olen saanut ihmiset kahdessa ketjussa väittelemään itseni kanssa. (väittely ei sama kuin riitely minun mielestäni. esim. filosofit ja tohtorit väittelevät)"
Oliko uusi oivallus? Juurihan minä noin sanoin (lyhyemmin tosin ja sitähän sinä aiemmin ylistit, asioiden tiivistä ilmaisemista). Jälleen tulee olo että ethän sä oo ees lukenu koko viestiä. Ei sekään positiivista kuvaa anna jos tekstistä napataan kaikki syytökset ja itseen kohdistuvat negatiivisuudet ja jätetään ne perustelut katsomatta, sitten kysellääm myöhemmin että mitä helvettiä.
Jos ei jaksa lukea niin ei täällä tarvitse pyöriä.
Nyt en jaksa (häähää) kirjoittaa enempää tähän väliin, on muutakin tekemistä. Ja jos tuli pitkä teksti niin voisin ihan sen takia laittaa capsilla ilmoituksen tuohon loppuun, jos vaikka lukisit:
JOO JA ASIAT ON SIIS ENSIMMÄISEN JA TÄMÄN RIVIN VÄLISSÄ, LUE ENNEN KUIN ALAT KYSELEMÄÄN UUDELLEEN ASIOITA JOISTA ON JO ANNETTU PERUSTELUJAKIN!!
Sen verran kerkesitte jo pulista tässä, että en nosta enää uudelleen noita viime yön viestejä esiin. Muutama virke kylläkin nousi mielestäni todella korkealle, joka paljastaa meidän kaikkien erilaisuuden.
¨Jos joku on uppoavassa veneessä niin mä en sano sille että ei hätää, kaikki hyvin.¨
- Jos aikaisemmin oli kyse kommentin ja keskustelun erosta, niin nyt on vahvasti terapeuttisen ja toteavan viestin erosta. Mielestäni, vaikka tämänkin keskustelun aloittaja esittää suoran kysymyksen, niin suurin prioriteetti tässä on olla ns. päällystakkina toiselle, eli lähinnä kuunnella ja selventää asioita. Sama oli tuolla jo kertaalleen, kysytäänkö kellonaikaa vai rakkautta, niin ei jälkimmäiseen voi toteavasti vastata. Lähinnä juuri tarkoituksena on kirjoittaa ¨moninaista ja hieman irrallista¨ tekstiä, jonka ei ole välttämättä tarkoituskaan johtaa mihinkään.
Entäs jos olet uppoavassa veneessä ilman pelastusvenettä sinulle tärkeän ihmisen kanssa? Sallitko suojelevuusvaistosi todeta, että kaikki on mennyttä, ja kuolemme? Jos itseäsi ei pelota, ja olet itsevarma henkilö, ainoa tehtäväsi on rauhoitella sitä toista veneessä olevaa, että kaikki on hyvin ja kyllä me selviämme! Ja tätä voidaan näin epäsuorasti verrata tänne, vaikka kasvottomana tunteiden esittäminen voi olla hankalaa! Tietysti voitaisiin höpöttää, että ei näillä ole mitään tekemistä keskenään, mutta ei sillä ole väliä, sillä esitän pointtini vertauskuvallisesti.
Luonteidemme erot räiskyvät. Tulee vähän mieleen pomo-työntekijät vastakkainasettelu. Sinä independent_mind saisit myytyä vaikka lunta eskimoille, minä ja qazser taasen katselemme maailman menoa hieman syrjemmältä. Googlaamalla löytyy hieman filosooffisempia käsitteitä näille, mikäli vielä kiinnostusta löytyy.
Vastakohdat täydentävät toisiaan? Melko lailla, sillä tämähän on erinomaista väittelyä, kun saimme jopa positiivista palautetta lukijalta. Ei sillä väliä kuinka aggressiivinen on kirjoituksessaan, pitää yrittää vaan asettua toisen asemaan ja tavallaan kirjoittaa toisen teksti itse :)
Erinomainen viesti "Ajatuksellista".
Koko keskustelu on suistunut aivan raiteiltaan.
Ja qazser, ihmettelit mistä olin päätellyt että sinun mielestäsi negatiivisuus tarkoittaa paria ruuvia löysällä ja hermostuneisuutta.
Ehkäpä ensimmäisestä viestistäsi?
"
Aika helvetin negatiivinen kuva tullu koko ihmisestä, ei millään pahalla mutta onko sulla pari ruuvia vähän kireellä kun asioista hermostut ja pidät monia asioita negatiivisena?
"
Sitäpaitsi, koko tuo ensimmäinen viestisi tässä ketjussa ei liittynyt mitenkään aiheeseen, vaan rupesit rajallisen tiedon perusteella spekuloimaan persoonallisuuttani.
14.9.2010 19:29
Jess. Lisää tollasta argumentointia ja "väittelyä", kiitos. Ette "Ajatuksellista" ja "independent_mind" usko, miten kivaa vaihtelua on lukea teidän kahden välisiä keskusteluja, kun täällä suomi24:ssä, eli trollien ja provojen valtakunnassa lotistaan pelkkää paskaa niin usein.
Jatkakaahan kirjoittelua! ;)
Näittekö tuon? Onnittelut qazser, sinua ei mainita xD
"Teidän KAHDEN välistä KESKUSTELUA"
Muutkin ovat huomanneet, että se että keskityn väittelyyn intohimoisesti ei tarkoita sitä että huutelen vain omia mielipiteitäni jättäen muut huomiotta. En vieläkään ymmärrä mistä sen alkujaankaan keksit.
Ajatuksella, sinä selvästikin olet järkevä keskustelija, joka ymmärtää, että kaikkien ajatuket eivät lähde liikkeelle samoista lähtökohdista. Mitä sanoisit, jos jätettäisiin tämä topic tähän ja aloitetaan joku uusi? Kun kerran meidän väittelymmen on "kivaa vaihtelua" trolleihin ja provoihin? :D
Onko kehujen kirjoittajalla ehdotuksia aiheeseen?
Huomaa että minun viestini on asian vierestä eikä liittynyt koko keskusteluun, kuten itsekin totesit, ei kai minua silloin keskustelun yhteydessä mainita? Ei mulla ole tavoitteena saada kehuja ihmisiltä, kyllä mun itsetunto pysyy kasassa vaikka mua ei mainittaisikaan Suomi24:n nuorten rakkauspalstan kehuvassa kommentissa :D
"Okei, mitä mä olen päätellyt? Sä olet päätellyt jostain että mä olen päätellyt että negatiivisuus on kireitä ruuveja ja hermostuneisuutta? Ei ihme että ei näy logiikkaa :D
Ja sanonut suoraan että negatiivisuus on pahasta, mitä helvettiä? Missä? En ole missään vaiheessa kirjoittanut "negatiivisuus on pahasta"? Jos tota ekaa viestiäni tarkoitit niin huomaa: "kun asioista hermostut ja pidät monia asioita negatiivisena?" Yhteisvaikutus? Ja MONIA asioita, en ole nähnyt juurikaan positiivisuutta sun viesteissä, eikä se ole paha, itseeni kolahtaa vaan pahasti tuollainen puhe/kirjoitustyyli mitä sinä käytät. Mutta missään en ole sanonut suoraan että negatiivisuus on pahasta."
OPETTELE JO LUKEMAAN JUMALISTE!!! TUOSSA ON TAAS!!! PERKELE!!! :D
"Jos tota ekaa viestiäni tarkoitit niin huomaa: "kun asioista hermostut ja pidät monia asioita negatiivisena?" Yhteisvaikutus? Ja MONIA asioita, en ole nähnyt juurikaan positiivisuutta sun viesteissä, eikä se ole paha, itseeni kolahtaa vaan pahasti tuollainen puhe/kirjoitustyyli mitä sinä käytät. Mutta missään en ole sanonut suoraan että negatiivisuus on pahasta."
SIINÄ TOISEN KERRAN!!!
Oikeasti, opettelisit lukemaan noita viestejä. En ala enää edes perustelemaan mitään kun et oikeasti malta lukea niitä tai jos luetkin niin jätät huomiotta.
Sekin jo osoittaa että vähän leppoisammin kannattas asiat ottaa jos pitää hirveet romaanit kirjottaa jos joku sanoo jotain negatiivista susta, itse olisin luultavasti vain naurahtaen heittänyt kommenttia "okei :D" tms, sillä oltaisiin siitäkin päästy eikä keskustelu olisi suistunut niin pahasti raiteiltaan. Kaikkea ei kannata ottaa tosissaan ja vetää hernettä nenään jos joku jotain sanoo, ihan vikkinä. Muiden toteamukset kannattaa jättää huomiotta, mitä vitun väliä jos joku ajatteleekin susta jotain? Tosin kyllä se jo jonkinlaista räjähdysherkkyyttä osoittaa että tälläinen sota syttyy yhdestä kommentista.
"Näittekö tuon? Onnittelut qazser, sinua ei mainita xD
"Teidän KAHDEN välistä KESKUSTELUA""
Luojan kiitos. Sun kanssa "juttelu" oli kuin pelaisi shakkia pulun kanssa.
Se kaataa nappulat, kakkaa pöydälle ja lentää muualle kehuskelemaan voitollaan.
Niin "Ajatuksellista", mitä sanot? Joku uusi puheenaihe? Jota toivottavasti joku pulu ei keskeytä?
Nyt on vielä pakko kommentoida tähän väliin: miten minä olen se pulu tässä, sinähän se olet se joka ei edes lue muiden kommentteja?? Asiat on kuitenki selitetty ja perusteltu monta kertaa mutta silti samoja asioita kysyt uudestaan ja uudestaan :D
Heii mä haluan kuulla, kun sä ja Ajatuksellista käytte keskustelua siitä, että mitkä luonteenpiirteet viehättävät/eivät viehätä vastakkaisessa sukupuolessa. Mua kiinnostaa kuulla teidän mielipiteitä ko. asiasta.
AAHAHAHAHAHAA! Sä oot liian helposti johdateltavissa.
"Minä menen nyt enkä puhu sulle enää koskaan, on mulla muutakin tekemistä" kumminkin oli pakko lukea viimeinen kommentti ja ruveta intäämään. xD Ei tainnutkaan olla kovin kivaa se "rentoilu".
Eiköhän tässä nyt selvinnyt kuka täällä on hermona ja kuka saa toisen tekemään mitä haluaa. ;)
Todistit juuri että sun sanomisilla ei ole mitään pohjaa...älä tee uhkausta jota et voi pitää, se vie (lue: vei) kaiken arvovallan.
Ja pistämpäs pakettiin oikein rusetilla tämän meidän välisen "keskustelun" myös.
Kuinka ihmeessä sä kuvittelit että voisit mitenkään haastaa mut jossakin mistä mä tiedän enemmän kuin kukaan muu? Eli oma persoonallisuuteni? Siitä puhuttaessa mun perustelemattomatkin toteamukset oletetaan tosina ja mä voin kumota minkä tahansa sun arvauksen, jopa perustellun sellaisen. Ei kukaan tiedä kenenkään persoonallisuudesta enemmän kuin sen "omistaja"
Noniin puluseni, menehän jo kun isot pojat ja tytöt juttelevat. :P
Selvä on :D
Mitä ihmettäää? :D
Miten minä olen hermona? Kerro toki :D
Ja arvovallan? Minkä arvovallan? Mitä arvovaltaa minulla on ikinä täällä ollutkaan? Mitä arvovaltaa sinulla on koskaan täällä ollutkaan? Tiedätkö sinä edes mitä kyseinen termi tarkoittaa?
Ja ethän sinä taaskaan perustellut miten minä olen se pulu, enhän minä toki nappuloita ole kaatanut vaan käsitellyt niitä (vrt. nappulat=perustelut, kommentit jnejne) kun sinä vaan sysäät ne sivuun? Ja sen teit taas :D
Kuinka minä olen taas haastanut ketään missään? Ensimmäinen kommentti oli satunnainen heitto, totesin että millainen kuva susta on tullut? Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa millainen sinä oikeasti olet jos minä saan sinusta tietyn kuvan netissä :D
Öö, mun sanomisilla ei ole mitään pohjaa? MÄ EN EDELLEENKÄÄN OLE SANONUT MILLAINEN SINÄ OLET VAAN MILLAINEN KUVA MULLE ON SUSTA TULLUT!!! Minä olen kyllä perustellut lähestulkoon kaiken mitä olen sanonut, sitä pohjaa on kyllä niissä ihan tarpeeksi. Nyt oli kysymys siitä millaisen kuvan minä olen sinusta saanut, sinä vaan ihan itse käänsit sen siihen että minä olisin sanonut sinua kusipääksi tms :D
Uhkailusta puhumattakaan, mitä minä olen uhannut?
"Ja pistämpäs pakettiin oikein rusetilla tämän meidän välisen "keskustelun" myös.
Kuinka ihmeessä sä kuvittelit että voisit mitenkään haastaa mut jossakin mistä mä tiedän enemmän kuin kukaan muu? Eli oma persoonallisuuteni? Siitä puhuttaessa mun perustelemattomatkin toteamukset oletetaan tosina ja mä voin kumota minkä tahansa sun arvauksen, jopa perustellun sellaisen. Ei kukaan tiedä kenenkään persoonallisuudesta enemmän kuin sen "omistaja" "
Ei puluille mitään voi perustella...ne hätistellään pois ympäriinsä lentelemästä. Hus siitä!
Jos kiinnostaa vielä jutella niin teen huomenna uuden topicin siitä mistä pyydettiin, nyt menen syömään enkä jaksa lukea eteenpäin tätä topiccia. Osallistu ihmeessa siihen uuteen keskusteluun mutta nämä aiheet täällä jäävät tänne elleivät liity uuteen topicciin.
Nam pihviä.
:D:D:D
Aika koomista etten sanoisi. Turha sun on mulle sanoa että isot tytöt puhuu nyt jos noin yksinkertainen pitää olla :D
Ei kannata alkaa väittelemään ja pyytämään perusteluja asioihin jos sulla itselläs ei edes ole mitään mitä sanoa takaisin ja pitää sitten vaan lähteä pois kun oot nurkassa eikä voi enää muuta eikä voi edes niitä perusteluja lukea.
Sanoit että mulla ei ole perusteita mun väitteille, että niillä ei ole pohjaa. Ei kyllä se menee toisin päin, tuossa jo sen osoitit kun et pysty puheitasi perustelemaan, nytkin vain osoitit olevasi itse tämä pulu, kaadoit nappulat etkä edes katsonut niitä, paskoit laudalle eli sanoit minua puluksi (senkin homman menit kusemaan :D) ja lennät pois kehumaan voitolla (ääk äkkiä pois paha tyyppi kiusaa enkä osaa sanoa mitään, no sanonpa vielä puluksi ja ties miksi, siinähän se voitto tulee kun ei tarvitse kuunnella?).
Niin perus lapsen touhua, jos joku käy liian vaikeaksi ja on häviämässä niin käännetään selkä sanomalla "ihan sama mitä sanot, minä olen parempi silti". Kuten tässä, puluille ei puhuta? Kyllä sä tähän asti olet hyvin pitkälti puhunut, nytkö alko vituttamaan kun ei löydykään sanaisesta arkusta mitään? Surullista.
Ei se sinusta yhtään sen älykkäämpää tee vaikka minua sanoisitkin miksi tahansa, etenkin ilamn minkäänlaisia perusteluja. Ja sinä moitit minua asioista joita itse teet, etenkin kun minä olen perustellut omat sanomiseni (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta)? Ja pyydät tekemään asioita turhaan mutta et itse suostu samaa asiaa tekemään? Osoittaa erittäin paljon kypsyyttä ja väittelytaitoa (huomaa sarkastinen sävy)!
Eli mees vaan syömään sitä pihviäs, pikkupulu. Ja mene sitten nukkumaan heti että jaksat huomenna nousta kouluun ja leikkimään.
Ei kukko käskien laula, mutta tehdään parhaamme, jotta maailmasta tulisi ehkä taas hieman parempi :) En tosin henkilökohtaisesti lupaa mitään, sama kuin puhuisi politiikasta, ei johda oikeastaan mihinkään. Mutta eiköhän tämän viestiketjun asiat ole minun puolesta käsitelty. Odotan innolla seuraavaa :)
independent_mind:
Onneksi lautasella on pihviä. Katsos kun, minä olen kukko ja qazser pulu .. [/sarcasm]