Siirsin tämän mieltä painavan ongelmani tänne päiväkotisivulta
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9019565#comment-45838657
jonne sen ajatuksissani panin.
,,,
Meillä on kaksi lasta: tyttö on ruotsinkielisessä koulussa toisella luokalla ja poika ruotsinkielisessä päiväkodissa Tamperella.
Aikanaan mietimme, että näin suomenkielisestä kodista tulevat lapset saisivat paremman alun pienessä kouluryhmässä. Koulussa ei tarvitsisi taistella huippuarvosanoista ja kuitenkin he pääsisivät aikanaan suurella todennäköisyydellä haluamalleen alalle yliopistoon.
Nyt ongelmaksi on muodostunut se, että herkkä ja ujo tyttömme ei mielellään menisi enää kouluun. Hän kokee, että hän ei pärjää kielellisesti, vaikka samalla luokalla on kolme muutakin lasta suomalaiskodista.
Järjestimme ruotsin lisäoppia tytölle koko kesäloman ajaksi, josta tyttö piti kovasti, mutta nyt tyttö on todella allapäin kun tulee koulusta. Olisikohan tämä vain ohimenevää matalapainetta vaiko pitäisikö todella vaihtaa suomenkieliseen valtavan kokoiseen kouluun, missä on mieletön arvosanakilpailu.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9019565#comment-45838657
jonne sen ajatuksissani panin.
,,,
Meillä on kaksi lasta: tyttö on ruotsinkielisessä koulussa toisella luokalla ja poika ruotsinkielisessä päiväkodissa Tamperella.
Aikanaan mietimme, että näin suomenkielisestä kodista tulevat lapset saisivat paremman alun pienessä kouluryhmässä. Koulussa ei tarvitsisi taistella huippuarvosanoista ja kuitenkin he pääsisivät aikanaan suurella todennäköisyydellä haluamalleen alalle yliopistoon.
Nyt ongelmaksi on muodostunut se, että herkkä ja ujo tyttömme ei mielellään menisi enää kouluun. Hän kokee, että hän ei pärjää kielellisesti, vaikka samalla luokalla on kolme muutakin lasta suomalaiskodista.
Järjestimme ruotsin lisäoppia tytölle koko kesäloman ajaksi, josta tyttö piti kovasti, mutta nyt tyttö on todella allapäin kun tulee koulusta. Olisikohan tämä vain ohimenevää matalapainetta vaiko pitäisikö todella vaihtaa suomenkieliseen valtavan kokoiseen kouluun, missä on mieletön arvosanakilpailu.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mera till nytta för mitt samhälle än det finska språket. Något onyttigare språk än svenska finns ju ej. Ger man det som huvudspråk åt sina barn förstör man barnets alla möjligheter att någonsin tala några övriga europeiska språk bra. Ett katastrofalt språk. Skulle aldrig sätt mina barn i svenskspråkig skola, rena dumheten. Var finns nyttan av svenska för detta land?
Edellinen viesti oli täynnä ristiriitaisuuksia. Muutenkin alkuperäisen kysyjän lasten pääkieli näyttäisi olevan suomi. Kehottaisin keskustelemaan opettajan/erityisopettajan/terveydenhoitajan/koulupsykologin kanssa tyttäresi asiasta. Koulussa voidaan tukea sosiaalisestikin. Mahdollista on kyllä että tytöllä on pinnallista osaamista muttei tarpeeksi sanavarastoa, mikä voi aiheuttaa epävarmuutta. Itselläni on kokemusta sekä suomen- että ruotsinkielisistä kouluista ja pidän ruotsinkielisiä parempina vaikka heillä on vähäisemmät tukipalvelut (vaikka toisin luullaan).
pieni lapsi ei osaa riittävästi ruotsia. Minä (täysin suomenkielisenä) olin pienenä myös ensin ruotsinkielisessä päiväkodissa ja sitten kaksi ensimmäistä vuotta ruotsinkielisellä ala-asteella. Vanhempani vaihtoivat kolmannen luokan jouluna minut suomenkieliseen kouluun, kun ruotsinkielen vaatimukset kasvoivat liian vaativiksi ja opettajana ollut vanhapiika otti kaksi suomenkielistä oppilasta silmätikuikseen ja oli meille todella inhottava - nykymittapuun mukaan koulukiusaaja.
Kyllä monesti on niin että jos lapsi ei ole kielellisesti hyvin lahjakas, hänen olisi parempi olla ihan oikeasti kaksikielinen jos menee ruotsinkieliseen kouluun. Aina ei edes riitä vaikka toinen vanhemmista olisikin ruotsinkielinen, jos sen käyttö ei ole lapselle todella luontevaa ja jokapäiväistä. Itse olen läheltä nähnyt tapauksen jossa ruotsinkielinen isä ja suomenkielinen äiti (eronneet), ovat laittaneet lapsen ruotsinkieliseen kouluun. Pari vuotta meni ok kunnes ns. lukuaineiden osuus lisääntyi. Sitten pari vuotta sinnittelyä tukiopetuksen avulla ja lopulta siirtyminen suomenkieliseen kouluun. Nyt sitten sielläkin vielä ongelmia kun monien aineiden sanasto ei ole edes suomeksi tuttua. Vähän siis puolikieliseksi jäi lapsi.
Aina ei toki näin ole mutta kannattaa katsoa että lapsi osaa oikeasti laajasti toista kieltä eikä ole vain puhekielisesti sujuva. Kirjojen lukeminen yhdessä monista aiheista yms. auttaa toki myös.
Ei ole harvinaista että suomenkielisillä lapsilla on ylitsepääsemättömiä vaikeuksia ruotsinkielisissä kouluissa, sillä sama ongelma on ns. kaksikielisillä lapsillakin:
Päivi Storgård (rkp) (tukee pakollista pakkoruotsia suomenkielisissä kouluissa) on esittänyt esimerkiksi radio Vegassa, mitä ongelmia aidosti kaksikielisillä lapsilla ankkalammikossa on.
Hänen mukaansa ruotsinkielisten koulujen opettajat koulitaan yksikielisellä Pohjanmaalla, eikä heillä ole taitoa ohjata kaksikielistä lasta, huomioida tyypillisiä oppimisen ongelmia, esim. sanojen väärinkirjoitusta kaksikielisillä oppilailla. Hän lisäsi myös, että kaksikielisiin suhtaudutaan hiukan epäillen, ei oikein tiedetä kuuluvatko he joukkoon vai eivät. Mielestäni hän antoi oman ryhmänsä sisällä varsin avointa kritiikkiä.