Voiko näin pimeelä lasilla kuvata kuin vain kirkkaala auringon paisteela kesällä Sigma APO 120-400mm F4.5-5.6 DG OS HSM
Voiko
erika21
25502
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Kohtuullisen hyvä valovoimahan tuossa on, montako 400-millistä löydät paremmalla valovoimalla?
canon 400mm 2.8
On ainakin tää Canon EF 400mm f/2.8L IS II USM ja Canon EF 400mm f/4 DO IS USM tossa nyt muutama esimerkki mutta nää ei ookkaan zoomeja ja hintakin aika laila eri planeetalta näissä.
Zuiko 50-200mm. (kinovastaavuus 100-400 mm.) F 2.8-3.5 Objektiivin piirtokyky on toiselta planeetalta, kuin
Sigma, eli hyvin paljon parempi. Tosi nopea ja hiljainen SWD tarkennus on piste I:n päälle, no minä kuvailen
Olympuksen E-3:lla, sitähän täällä hiippailevat asiantuntijapellet suorastaan rakastaa.
Ei siitä mikään laskentakikkailu tee 400-millistä...
Näin sivusta seuraavana, onko joku mitään muuta väittänytkään kuin että polttoväli on 200mm ja että se toimii pienellä kennolla kuin kinokoossa 400mm polttoväli. Seuraavaksi kai alat kinaamaan autopalstalla ettei autossa voi olla HEVOSvoimia....
Sigma 200-500/2.8.
Canon 400/4. Myös Nikonilta löytyy vastaava.
Nikon 200-400/4.
Tuossa aluksi.
Kyllähän croppaamalla saadaan kuvakulma pieneksi...
Laita vielä hinnat mukaan, voidaan arvioida onko nuo vaihtoehtoja...
keskikesällä.
Talvella on aivan liian kirkasta aurinkoisina päivinä.
Oletko niin tyhmä ettet kysymättä tuota tiennyt.
Kuvata vaikka missä. Ja tuossahan on pitkäksi zoomiksi ihan hyvä valovoima.
Kunnollisissa rungoissa voi käyttää jopa ISO 3200 joten nostamalla ISOa voi kompensoida lisävalovoiman tarvetta. Ja tuossahan on hyvä vakaaja joten liikkumattomia kohteita kuvatessa voi käyttää melko pitkiä valotusaikoja.
Urheilukuvauksessa tietysti 2.8 valovoimaisesta lasista on sekin lisähyöty että tarkennus pelaa nopeammin kun pimeemmillä laseilla.
Mutta kyllä tuo Sigma ihan hyvä putki on.
"Ja tuossahan on pitkäksi zoomiksi ihan hyvä valovoima"
-Onko tämä jostain valokuvauskirjasta, koska on niin yleinen väittämä?
300/f5.6 on pimeä suttu kun taas 400/f5.6 on taas jo hyvä. Mutta kummallaskos sitten taas saa helpommin tärähtämättömän kuvan?
Hyvä kirja valokuvauksesta sisältää minusta myös laskentakaavat väitteidensä perusteeksi ja niitä on harvassa. Jos tiedät tämmöisen niin kertoisitko muillekin.
Kukahan viisas kertoisi ja pystyisi kertomaan minulle, millä ihmekonstilla pitkillä huonovalovoimaisilla teleillä
luonnossa kuvataan, vakaajatkin ovat turhia kuulemma, jalustallahan pärjää paremmin,totta jalustahan
kuuluu jokaisen markettijärkkärin ostajien pakollisiin hankintoihin, paitsi, että kunnollinen
tripodi maksaa enemmän, kuin se markettijärkkäri. Ja eiku ISOa lisää ja sitten potosoppiin korjaamaan.
On se vaan niin mukavaa kantaa mono tai tripodia päivä mukana, julkisilla paikoilla voi näytellä valokuvaajaa
markettijärkkärijärkkäri kaulassa muovisen pakettisuumin kanssa.
Ei taida hyviä ja teräviä kuvia syntyä.
Se mikä on hyvä tai huono valovoima riippuu ihan täysin siitä mitä, missä ja missä valossa kuvaat. Ja millä kameralla.
Asiaan vaikuttaa mm. seuraavat muuttujat:
* valon määrä
* valon laatu
* valon suunta
* kuvauskohteen liikenopeus
* kuvauskohteen liikkeen suunta
* objektiivin aukko
* valotusaika
* valon mittaustapa
* tarkennuksen nopeus
* tarkennuksen tarkkuus
* kohinan määrä ja laatu
* ISO-arvo
* vakaaja
* jalusta
Äs juu see, aika monen muuttujan funktio. Joten ei siihen mitään yksinkertaista laskentakaavaa löydy mistään kirjoista eikä muualtakaan.
Nyrkkisääntönä kuitenkin yleisesti käytetään valotusaikojen osalta täyskennokameroissa sitä että käsivaralta kuvattaessa valotusaika saisi olla pisimmillään 1/polttoväli millit.
400mm:n polttoväli siis vaatii 1/400 sekuntia tai sitä lyhyemmän valotusajan paikallaan olevia kohteita kuvattaessa. Croppirungoissa nuo polttovälimillit pitää vielä kertoa "croppikertoimella" esim. Canonissa 1.6. (400mm=560mm, 1/400=1/560)
Tuo nyrkkisääntö ei kylläkään takaa mitään terävää kuvaa aina ja kaikilla kuvaajilla. Se taas riippuu esim. kuvaajan otteen vakaudesta ja vaikkapa siitä painaako kamera 2 kiloa vai 300 grammaa.
Vakaaja taas vaikuttaa siten että voi käyttää 2-3 "aukkoarvoa" pidempiä valotusaikoja (paikallaan olevaan kohteeseen), esimerkiksi 1/400 sekunnin sijasta voi käyttää 1/100--1/50.
Nopeasti liikkuva kohde on sitten ihan eri juttu. Siihen tehoaa vain lyhyt valotusaika (jos kohde halutaan teräväksi ilman panorointia ja muita temppuja). Lyhyeen aikaan pääsee helpommin suurella valovoimalla (=suuri aukko esim. 2.8 pitkässä objektiivissa). Huonommallakin valovoimalla onnistuu mutta silloin samaan aikaan pääseminen vaatii suurempia ISOja, joka taas yleensä huonontaa kuvan laatua kohinalla. Kuinka paljon tai vähän, riippuu taas monesta asiasta.
No joo. Ei näihin juttuihin mitään kaikenkattavaa kaavaa ole. Kokeilemalla asiat alkaa kristallisoitumaan.
Kunhan ei tee jatkuvasti samoja munauksia vaan yrittää edes jotain niistä oppia. Kannattaa tutkia niitä kuvan EXIF-tietoja ja yrittää päätellä mikä meni munilleen, jos meni. Tai jos onnistui niin yritä keksiä miksi.
Kaiken kullaksi muuttavaa "taikapulveria" on turha haikailla. Tekemällä oppii, muu on pelkkää sanahelinää.
Aamukaffin herättämänä tulikin mieleen uusi ja kätevä suure liikkuvan kuvan valotusaikojen arvioimista varten. Varmaan tämän on joku kertonut jossain.
Eli PIKSELINOPEUS.
Montako pikseliä/sekunti kohde liikkuu kennolla. Tämähän kertoo suoraan kuinka lyhyttä valotusaikaa pitää käyttää että kohde ehtii liikkumaan vaikkapa 1 pikselin valotuksen aikana.
Tämä on siinä mielssä hyvä suure ettei siihen vaikuta objektiivin polttoväli millään tavalla. Pitäisi vaan löytää sopiva mittari suureen mittaukseen....
PIKSELINOPEUSMITTARI takaisinkytkennällä järjestelmäkameraan, avoimella rajapinnalla.
Siinäpä haastetta Nokialta lähiaikoina vapautuville resursseille....ns. "huippuosaajille". Tekes ja Sitra varmaan jakaa euroja auliisti joten hakemusta vaan sisään. On ne paljon tyhmempääkin rahaa hassannut.
Mistä nyt kenkä puristaa kun alat noin awaamaan mieltäsi täällä ½-julkisesti...? Taidat olla sama hemuli joka julisti ylivertaista kokemusta ja -kalustoa tuossa aikaisemmin...? PS. Unohdit pistää sen laiteluettelosi näytille...D !
kuvata?
Kylä voi hyvinkin.
Pimeessä tarvitaan just pimeää pullola pimeeää lasia.
Käsivaralta kuvaamiseen tarvitaan vain runko jossa on 5 EV:n kuvanvatkain.
ja asetuksiin:
– Auto ISO
– automaattivalotus ja
– automaattitarkennus
Se on siinä
Vaikka lasin kyljessä lukisi F2,8 tai vielä enemmän valovoimaa niin normaalikäytössä kuitenkin käytetään F5,6 - F11 tai vielä pienempää aukkoa. Se johtuu syväterävyydestä ja halusta saada koko saalis suhteellisen tarkkana kuvaan. Syväterävyysalue F2,8 aukolla on niin pieni, ettei edes harakka mahdu siihen ainakaan pituussuunnassa joten sitä on saatava tarkennus harakan silmään johon taas ei yksikään automaatti ainakaan pysty. F8 antaa jo anteeksi ja jos ajat tuppaavat tulemaan liian pitkiksi niin jalusta on oiva ratkaisu joskin joutuu odottamaan kohteen paikallaan pysymistä.
Itse kuvaan Sigman 100 - 300 F4 putkella enkä muista juurikaan käyttäneeni F4 aukkoa. Etuna valovoimasta on pieni syvyysterävyys jos haluaa tarkentaa käsin eikä tähtäimessä ole leikkokuvaa. Lisäksi tähtääminen ja tarkennusautomaatin toiminta helpottuu tähtäinkuvan ollessa kirkas.
Jos tuo kysymäsi on ainoa ongelmasi tuon putken suhteen niin ei muuta kuin ostamaan. Kun joskus rikastut niin lahjoita se jollekin tutullesi köyhemmälle ja osta isolla rahalla pitkiä ja valovoimaisia putkia. Meidän köyhien harrastajien ja eläkeläisten on tyydyttävä siihen mihin varat riittävät.
ps. sarjakuvaus paikallaan pysyvään kohteeseen antaa valita parhaiten onnistuneet joukosta, suosittelen.
kannata aloittaa jos ei ole vähintäänkin 2.8 valovoimalla olevaa objektiivia, kaikki muut heikommalla valovoim olevat ovat surkeita! Kuvista ei tuu kuin suttua.
vähintään 600mm, niin sitten voitaneen f4 valovoimaisia käyttää...
pärjätty heikommillakin valovoimilla ja pärjätään. Voimme käyttää muutakin kuin ISO50 herkkyyttä ja kuvia syntyy. Kaltaisesi kuvaaja tietysti on ihan omaa luokkaansa mutta me tavikset olemme ehkä taitavampia huiputtamaan kameraa antamaan hyviä kuvia.
"Syväterävyysalue F2,8 aukolla on niin pieni, ettei edes harakka mahdu siihen ainakaan pituussuunnassa"
Syväterävyysalueeseen vaikuttaa myös kuvausetäisyys. Jos ei harakka mahdu terävänä kuvaan niin täytyy sanoa että on teillä saatanan isot harakat. Minä olen onnistunut saamaan jopa rahtilaivoja samoilla arvoilla kuvatessa riittävän terävänä.
Veikkaan kuvausetäisyyden harakkaan ja rahtilaivaan olevan hieman eri luokkaa ainakin jos kuvaa 400 mm F2.8 putkella. Harakan (0,25 m) joutuu kuvaamaan alle 20 m etäisyydeltä mutta sen rahtilaivan (100m) tulee olla yli 1 km päässä mahtuakseen kuvaan kokonaan.
Sivulla http://www.dofmaster.com/dofjs.html on DOF laskuri ja se antaa 400 mm optiikalle terävyysalueeksi F2.8 aukolla 10 m etäisyydellä 7 cm, toisaalta samalla optiikalla 1000 m etäisyydellä n. 800 m. Terävyysalueesta noin 1/3 on tarkennustason edessä ja loput 2/3 takana.
Etäisyyden vaikutuksessa olit oikeassa mutta rahtilaivan ja harakan vertaamisessa väärässä. Itselläni on asiasta kokemusta kun olen kuvannut lintuja talvella lintulaudalla, jo F4 aukolla terävyysalue on varsin lyhyt. Oikeasti terävyysalueet ovat vielä pienemmät jos kuvaa osa suurentaa, terävyysaluehan määritellään tietyllä hajontaympyräkriteerillä, vain tarkennustaso on aivan tarkka.
Jos otetaan 300 mm optiikka ja F4 niin 10 m päässä terävyysalue on 17 cm. Kiva laskuri vai mitä.
Löysää jo vähän pipoa!
Hiukan kontraan D90:a. Live-esimerkkinä (mutta ei netissä) itsellä on ollut 70-200/2.8 putkella piskiä läheltä kuvataessa että jos kirsu on terävä niin silmät saattaa olla jo sumeellaa alueella. Asiaan vaikuttannee se kylmä fakta että olkoon kuinka hieno ja hyvä putki ja runko hyvänsä niin tarkennus ei silti toimi auringontarkasti ja aina on mukana toleranssia. Ja jos terävyysalue on jo lähtökohtaisesti hyvinhyvin kapea niin live-tarkennusepätarkkuudet vaikuttavat hetkohta näkyvästi. Ja dofmaster havainnolllistaa asiaa hienosti. Sama on tullut esiin urheilukuvauksessa kun on tullut joskus kokeiltua D300:n 'lähin kohde' tarkennusta 2.8 aukolla. Pituushyppääjän eteen ojennettujen koipien piikkarinkärjet on teräviä mutta mielestäni tärkein eli kasvot ja irvistys on jo siellä epäterävällä alueella...