Vanhempienei avioliitto päättyi äitini kuolemaan. Isäni elää yhä. Aviossa he elivät yli 40 vuotta.
Isällä on aiemmasta eroon päättyneestä avioliitosta lapsia ja myöskin äitini kanssa yhteisiä lapsia.
Isällä ja äidillä ei ollut avioehtoa eikä mitään testamenttia. Kiinteistä/tila on ollut isäni nimissä, eikä äidilläni ollut nimissään juuri mitään omaisuutta.
Perunkirjoitus tehty, jossa maininta lesken oikeudesta pitää yhteinen koti irtaimistoneen jakamattomana hallinassaan ja myöskin tasinkoprivilegio eli hän ei luovuta omaisuuttaan tasinkona kuolleen puolison perillisille. Kuolinpesä on jakamaton ja ositusta ei ole tehty.
Nyt isäni aiemmasta avioliitosta oleva poika haluaisi ostaa kiinteistön/tilan, johon kuuluu jonkin verran peltoa ja metsää.
Voiko isäni myydä kiinteistön ilman perikunnan lupaa (meille lapsille ei tasinkoprivilegion vuoksi kuuluisi kai siis mitään ja isäni omistaa siis kaiken)?
Vai vaatiiko kiinteistön myynti myös meidän lasten allekirjoitukset vaikka emme mitään omistakaan ...?
Isäni haluaisi kuitenkin saadusta myyntihinnasta antaa meille (äidin perillisille) lapsille puolet eli puolet jaettaisiin lasten kesken.
Perunkirjaa tehdessä isäni ei todennäköisesti ymmärtänyt mitä tuo tasinkoprivilegio oikein tarkoittaa. Koska minkäänlaista perinnön jakoa/ositusta ei ole tehty, niin riittääkö pelkkä kauppakirja "samaan", missä myyjänä olisi isäni (leski) ja perikunnan osakkaat. Mitä kauppakirjaan olisi tässä tapauksessa syytä laittaa ? Koska me lapset emme omista mitään tuon tasingon kiellon takia, niin voiko kauppakirjaan siinä tapauksessa kuitenkaan laittaa mitään omistusosuuksia meille lapsille vai pitääkö mainita että kauppahinta maksetaan usealle eri tilinumerolle isäni päätöksen mukaan. Vai onko parasta ohjata rahat vain isäni tiliniumerolle ja isäni lahjoittaa sitteen puolet rahoista meille lapsille, jolloin kukin saisi summan, josta ei menisi lahjaveroa sen pienuuden takia. Minkälainen valtakirja tarvitaan, jos kaikki perikunnan osakkat eivät voi olla läsnä kauppakirjaa allekirjoitettassa. Pitkä valtakirjako ? Onko vielä jotain erityistä, mitä pitää ottaa huomioon, että kaikki menee lain kirjaimen mukaan ?
Isällä on aiemmasta eroon päättyneestä avioliitosta lapsia ja myöskin äitini kanssa yhteisiä lapsia.
Isällä ja äidillä ei ollut avioehtoa eikä mitään testamenttia. Kiinteistä/tila on ollut isäni nimissä, eikä äidilläni ollut nimissään juuri mitään omaisuutta.
Perunkirjoitus tehty, jossa maininta lesken oikeudesta pitää yhteinen koti irtaimistoneen jakamattomana hallinassaan ja myöskin tasinkoprivilegio eli hän ei luovuta omaisuuttaan tasinkona kuolleen puolison perillisille. Kuolinpesä on jakamaton ja ositusta ei ole tehty.
Nyt isäni aiemmasta avioliitosta oleva poika haluaisi ostaa kiinteistön/tilan, johon kuuluu jonkin verran peltoa ja metsää.
Voiko isäni myydä kiinteistön ilman perikunnan lupaa (meille lapsille ei tasinkoprivilegion vuoksi kuuluisi kai siis mitään ja isäni omistaa siis kaiken)?
Vai vaatiiko kiinteistön myynti myös meidän lasten allekirjoitukset vaikka emme mitään omistakaan ...?
Isäni haluaisi kuitenkin saadusta myyntihinnasta antaa meille (äidin perillisille) lapsille puolet eli puolet jaettaisiin lasten kesken.
Perunkirjaa tehdessä isäni ei todennäköisesti ymmärtänyt mitä tuo tasinkoprivilegio oikein tarkoittaa. Koska minkäänlaista perinnön jakoa/ositusta ei ole tehty, niin riittääkö pelkkä kauppakirja "samaan", missä myyjänä olisi isäni (leski) ja perikunnan osakkaat. Mitä kauppakirjaan olisi tässä tapauksessa syytä laittaa ? Koska me lapset emme omista mitään tuon tasingon kiellon takia, niin voiko kauppakirjaan siinä tapauksessa kuitenkaan laittaa mitään omistusosuuksia meille lapsille vai pitääkö mainita että kauppahinta maksetaan usealle eri tilinumerolle isäni päätöksen mukaan. Vai onko parasta ohjata rahat vain isäni tiliniumerolle ja isäni lahjoittaa sitteen puolet rahoista meille lapsille, jolloin kukin saisi summan, josta ei menisi lahjaveroa sen pienuuden takia. Minkälainen valtakirja tarvitaan, jos kaikki perikunnan osakkat eivät voi olla läsnä kauppakirjaa allekirjoitettassa. Pitkä valtakirjako ? Onko vielä jotain erityistä, mitä pitää ottaa huomioon, että kaikki menee lain kirjaimen mukaan ?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tällaisessa tapauksessa annetaan kauppa-asiakirjat esim. jonkun pankkilakimiehen tai muun asiantuntijan tehtäväksi. Kiinteistökaupassa joutuu joka tapauksessa käyttämään kaupanvahvistajaa eli se ei onnistu omin päin.
Tasinkoprivilegiin vetoaminen vaikuttaa isän perinnön jakautumiseen isän perillisten välillä äidin kanssa yhteisten perillisten vahingoksi ja lisää perintöverojen määrää, mikäli perintö on niin arvokas, että veroa yleensä menee.
Mitä tarkoittaa tasinkoprivilegio? Isämme juuri kuoli, äiti elää ja perunkirjassa ei ole mitään mainintaa siitä, että maksetaanko perillisille mitään vai ei??? Oletamme kuitenkin, ettei mitään makseta.Mitä tästä seuraa.
Lesken suojana osituksessa on ns. tasinkoprivilegi. Jos leski oli varakkaampi puolisoista, ei hänen tarvitse luovuttaa tasinkoa ensiksi kuolleen puolison perillisille, ellei hän halua. Tämä oikeus on kuitenkin vain leskellä. Jos ositus tehdään vasta leskenkin kuoltua, eivät hänen rintaperillisensä voi vedota tähän oikeuteen.
Entäs kun puolisoilla on vain yhteisiä lapsia ja toinen kuolee. Jos ei perukirjaan tule merkintää, että "tasinkoa.." yms. ei makseta, niin siirtyykö omaisuus kuolleen vanhemman osalta silloin heti lapsille. Siis maksavatko lapset tästä kuolleen osuudesta heti perintöveroa, vaikkeivät mitään jakoa vaatisikaan, eivät siis saisi mitään ennenkuin toinenkin vanhemmista kuolee.
Onko maininta perukirjassa oltava.
Kuolinpesän osakkaita ovat lakimääräiset perilliset ja leski siinä tapauksessa, että kuolleella ja leskellä on avio-oikeus toistensa omaisuuteen (ts. ei ollut avioehtosopimusta).
Osakkaita ovat myös mahdolliset yleistestamentin saajat.
Avio-oikeus toteutetaan toisen kuoleman (tai avioeron) jälkeen osituksessa, jossa puolisoiden veloilla vähennetty yhteenlaskettu varallisuus jaetaan siten, että leski saa puolet ja perillisille jää perinnönjaossa jaettavaksi toinen puoli.
Perukirja on perintöveroilmoitus ja "normaalitapauksessa" perillisille määrätään perukirjan tietojen mukaan perintövero 1/2 puolisoiden yhteenlasketusta nettovarallisuudesta.
Sillä ei ole merkitystä siinä vaiheessa koska ja miten perinnönjako toimitetaan. Mikäli jako ei myöhemmässä perinnönjaossa menekään siten kuin verotus on tapahtunut, voidaan verotusta oikaista.
Mikäli kuollutta varakkaampi leski vetoaakin tasinkoprivilegiinsä, eli hän ei luovutakaan kuolleen perillille tasinkona omaa omaisuuttaan, maksavat perilliset perintöveroa vain saamastaan perinnöstä, mikäli lesken tahdosta on verottajalla tieto siinä vaiheessa kun perintöverot määrätään.
Lesken vaatimus voidaan merkitä perukirjaan tai se voidaan muuten ilmoittaa verottajalle ja mikäli se tulee esille vasta perintöverotuksen jälkeen esim. osituksessa, voitaneen toimitettua perintöverotusta perillisten vaatimuksesta oikaista. Enpä nyt ainakaan muista, että estettä olisi.
Osaisiko joku vastata esittämiini kysymyksiin ?
Kyllä isänne voi myydä omistamansa kiinteistön, sillä äitinne ei omistanut sitä. Ehtona on kuitenkin, että isällänne on yksin lainhuuto ko. kiinteistöön.
Testamentilla olisi voitu rajoittaa tai lisätä yhteisten lasten oikeuksia, mutta kun sellaista ei ole, niin isänne on oikeutettu kiinteistön myyntiin ilman kenenkään muun valtuuksia.
Isänne voi myös tehdä lahjoituksia haluamallaan tavalla. Lahjakirjat on hyvä tehdä.
Jos on kysymys kiinteistöstä, joka oli puolisoiden yhteinen koti, leski tarvitsee myymiseen kuolinpesän muiden osakkaiden kirjallisen suostumuksen. Vastoin suostumusta tehty luovutus kuitenkin pätevöityy, ellei moitekannetta ole nostettu kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun luovutuksesta on saatu tieto, ja ennen kuin vuosi on kulunut siitä, kun kiinteistöön on luovutuksen jälkeen myönnetty lainhuuto. - Tuomioistuin voi tosin lesken hakemuksesta antaa luvan kiinteistön myyntiin, jos pesän osakkaat ovat kieltäytyneet antamasta suostumustaan. (Avioliittolain 38 ja 40 §)
Kuolinpesän omistuksessa olevan metsän myynti.
Jos leski myy puolisonsa metsää, onko lapsilla oikeus saada metsänmyyntituloista osuutensa? mikä olisi osuus, kun lapsia on kaksi. Avioehtoa ei ole ollut. Voiko hän myydä, niin, että lapset eivät tiedä, minkäverran myyntituloa kertyi?
Pikkuisen vanha ketju :)
"Myy puolisonsa metsää?" Siis myy toisen omaisuutta?
Tarkoittanet, että leski myisi metsää, jonka omistavat yhteisesti leski sekä jakamaton kuolinpesä ja te lapset olette kuolinpesän osakkaat. Myyntiin tarvitaan molempien omistajien (leski lapset) suostumus. Lähtökohtaisesti myyntitulot ja verot jakautuvat puoliksi.
Mikäli leskellä olisi hallintaoikeus kuolinpesän omaisuuteen, niin tietyin ehdoin hän voi myydä metsää ja saada siitä myös tuoton yksinään. Aukkohakkuu ei kuitenkaan yleensä ole mahdollinen.
Toisaalta - jos leski ja hänen miehensä ovat metsän hankkineet, niin kannattaako tällaista pohtia.
Itselläni on vastaava tilanne, meitä on neljä sisarusta ja annamme äitimme "huseerata" kuten ennenkin. Metsääkin on myyty. Eihän se meidän hankkimaa ole.
Kysymyksessä on vainajan perintömaa, joka on vainajan synnyinseuiduilla, ei siis yhteisesti hankittu. Avio-oikeuden kautta leski kaiketi omistaa siitä puolet ja lapset toisen puolen. Eikös kuolinpesän osakkaina ole leski ja heidän yhteiset lapset.
Omistukset näkyvät perukirjasta.
Jos tila oli yksin vainajan omistama, niin silloin omistus siirtyi kokonaisuudessaan perikunnalle ja perikunta päättää metsän myynnistä. Leski on kuolinpesän osakas, mutta ei kuulu perikuntaan.
Mikäli lesken omaisuus oli pienempi, kuin vainajan omaisuus ja leski on vaatinut tasinkoa, on lesken osuus 50% yhteenlasketun avio-oikeuden alaisen omaisuuden arvosta. Omistuksiin se ei vaikuta, vaan omistukset määräytyvät lopullisesti osituksessa - jota ei siis liene tehty.
Henkilökohtaisesti lähtisin rakentelemaan hommaa kuitenkin vainajan oletetusta "tahdosta" käsin.
Ositusta ei ole tehty ja vainajan omaisuus on pienempi, kuin lesken omaisuus. Voiko leski siis myydä omiin tarpeisiinsa vainajan metsää?
Kuuluuko vainajan lapsille osuus automaattisesti ja voiko leski olla osallinenkaan kuolinpeään?