voisko hei joku ystävällisesti ja asiallisesti kertoa mitä eroa on täyden koon kennolla vastaan ei täys kenno..
rautalangasta kiitti..
ja miten vaikuttaa kuvaushetkellä tms mitä pitää ottaa huomioon--
rautalangasta kiitti..
ja miten vaikuttaa kuvaushetkellä tms mitä pitää ottaa huomioon--
Vastaukset 9
Vanhimmat
Lue siitä kameran ohjekirjasta, kyllä siinä on kerrottu kennon koko millimetreinä.
"Täyden koon" kennolla tarkoitetaan yleesnä n. 24 X 36 millimetriä kokoista kennoa, joka vastaa yleistä "kinokoon" filmiruudun kokoa.
Markkinoilla on myös 1.3, 1.5 ta i 1.6 kertaa pienempikennoisia järjestelmäkamerarunkoja.
Pienemmälle kennolle kohteesta sopii pienempi alue, kennon koon mukaan rajautuen.
Käytännössä verrattuna isompaan kennoon, kuvakulma on pienempi, josta johtuen:
- kuva rajautuu pienemmältä alueelta
- valotusaika jolla saadaan käsivaralta kuvatessa terävä kuva, on lyhyempi
- terävyysalue on suurempi
Käytännössä verrattuna isompaan kennoon, kuvakulma on pienempi, josta johtuen:
- kuva rajautuu pienemmältä alueelta
eli näkyykö rajautuminen vasta kun teetättää kuvan?
Näkyykö tietsikan ruudulla lopullinen versio vai rajautuuko siitäkin pois sitten jos paperiversion ottaa???
Vai onko jo rajautunu kamerassa valmiiks ja tuotos on rajautunut jo kun painaa nappulaa??
Kuva rajautuu jo ennen laukaisimen painallusta koska kennon pinta-ala on pienempi. Se ei siis rajaudu jälkikäteen mihinkään.
onko jo rajautunu kamerassa valmiiks ja tuotos on rajautunut jo kun painaa nappulaa??
—juuri noin asia on. Kuva rajautuu kamerassa aina kennon kokoiseksi. Jos objektiivin kuvaympyrän lävistäjä on suurempi kuin kennon, niin kameran kuvaan tulee vain objektiivin kuvan keskiosa. Tästä on tavallaan myös hyötyä, silla objektiivin piirto on aina heikompaa ja virheet ovat suurempia kuvan reuna-alueilla.
että:
– jos kuvataan samasta paikasta samalla objektiivilla niin sillä ”ei täys kennolla” kuvan kaikilta reunoilta rajautuu osa pois siihen täyskennoisella kuvattuun verrattuna. '
suurempikennoisella (kennon koosta riippumatta):
– ns kuvakulma on suurempi jos käytetään samaa objektiivia eli objektiivin polttoväli näyttää lyhyemmältä.
– kuvapisteet ovat suurempia jos kuvaresoluutio on sama.
– on parempi dynamiikka kuin vastaavassa pienemmässä (kestää enemmän valoa).
– kohonan osuus signaalissa on pienempi.
– kuvan rakeisuus on pienempi.
– kennon hyödyntämiseksi tarvitaan suurempi (= kalliimpi) objektiivi.
– vaatii pidemmän polttovälin objektiiviin (=raskaampi ja kalliimpi).
– mahdollistaa suuremman pikselimäärän.
– teräväpiirtoinen objektiivi on teknisesti helpompi rakentaa.
Kuvaushetkellä kennon koko ei vaikuta mitenkään, eikä sitä tarvitse ottaa huomioon
> – kuvapisteet ovat suurempia jos kuvaresoluutio on sama.
Niin, jos resoluutio pidetään samana.
> – kennon hyödyntämiseksi tarvitaan suurempi (= kalliimpi) objektiivi.
Pääsääntöisesti paskapuhetta. Valtaosa objektiiveista tehdään edelleen kinomitoin eli täysikokoisille kennoille riittäviksi. Poikkeuksena
- laajakulmazoomit (10 millimetriin ulottuva polttoväli ja "täysikoon" kennolle riittävä piirtoympyrä ovat mahdoton yhdistelmä käytännössä toteutettaviksi)
- 18-55 -tyyliset satasen kittiobjektiivit
- ja muutama harvinainen poikkeus, esim. sigman 50-150/2,8
> – mahdollistaa suuremman pikselimäärän.
Puhut iloisesti ristiin itsesi kanssa. Jos pikselimäärää kasvatetaan (=pikselien koko pidetään vakiona) , käy juuri niin, ettei dynamiikka parane tippaakaan, koska dynamiikka riippuu vain ja ainoastaan pikselin koosta (kun verrataan saman sukupolven tuotteita - eri aikakausien vehkeissähän on jo eroja kennon valmistustekniikassa, kohinasuodatuksessa yms. mitkä myös vaikuttavat asiaan).
Kohinaan sentään tulee pieni parannus, jos ajatellaan, että kuvat esitetään samassa koossa. Eli tehdään vaikka A3 -koon tuloste 12 vs. 24 megapikselin kuvasta, jolloin jälkimmäisessä on pikselitiheys reilut 40 % suurempi eikä yksittäisten pikselin poikkeamiset ruodusta (kohina) pistä yhtä helposti silmään.
Jos taas 24 megapikselin kameralla otetusta kuvasta tehdään suurempi tuloste eli A2 A3:n sijaan (jotta suuremmasta pikselimäärästä saadaan hyöty irti), niin silloin ei ole kohinassakaan ole mitään eroa.
> – teräväpiirtoinen objektiivi on teknisesti helpompi rakentaa.
Paskapuhetta tämäkin.
- Monien pokkarien/kompaktien mittaustuloksista on pääteltävissä, että niiden objektiivit piirtävät paljon paremmin (enemmän viivapareja/mm) kuin järkkäriobjektiivit. Pakko, jotta siitä 7x5 mm tjsp kokoisesta kennosta saadaan ulos edes puolittain tolkullista kuvaa. Eli pienestäkin objektiivista on mahdollista tehdä hyvin piirtävä ja vieläpä kohtuullisin kustannuksin (tärkeää bulkkituotannosta puhuttaessa).
- Fyysisesti kookkaamman objektiivin rakentaminen on selkeästi vaikeampaa/kalliimpaa, jo ihan myyntihinnoista pääteltynä.
- Tässä on selvästikin aika kullannut muistot. Halpojen filmijärkkäripakettien aikaan (90 luvulla) markkinoille suollettiin aikamoista kuraa eli "täyskoon" objektiivija, jotka häviävät piirrossa jopa paremmille digikompakteille. Kas kun se kuralaatukin riitti just ja just silloiseen esitysformaattiin eli kymppikuviin.
"Monien pokkarien/kompaktien mittaustuloksista on pääteltävissä, että niiden objektiivit piirtävät paljon paremmin (enemmän viivapareja/mm) kuin järkkäriobjektiivit. Pakko, jotta siitä 7x5 mm tjsp kokoisesta kennosta saadaan ulos edes puolittain tolkullista kuvaa. Eli pienestäkin objektiivista on mahdollista tehdä hyvin piirtävä ja vieläpä kohtuullisin kustannuksin (tärkeää bulkkituotannosta puhuttaessa). "
Silti halvin järkkäri keskitason objektiivilla tuottaa paljon parempaa jälkeä kuin "hyvin piirtävä" pokkari. Yksittäisen komponentin laadulla ei ole mitään väliä jos kaikki muu (lähinnä ne muurahaisen kokoiset kennot) on täyttä paskaa. Ainakaan minä en osaa repiä mitään kiksejä kohisevasta pokkarilla otetusta kuvasta vaikka sen objektiivin ominaisuudet näyttääkin paperilla hyvältä. Lopputulos on ainoa millä on minulle merkitystä. Siksi olenkin viime vuodet antanut pokkarien lojua jossain lipaston laatikossa. Näin jälkeen päin ajateltuna nekin rahat olisi voinut käyttää hyödyllisemmin ja vetää vaikka kunnon kännit.
varmaan tiedät itsekin, että et ymmärrä kennotekniikasta mitään. Kunhan ulostat tunnevammaasi.
Pari esimerkkiä
”Valtaosa objektiiveista tehdään edelleen kinomitoin”
taidat tosiaan luulla, että kinokameroita tehdään enemmän kuin pokkareita ja croppiobiskoja
”Jos pikselimäärää kasvatetaan (=pikselien koko pidetään vakiona) , käy juuri niin, ettei dynamiikka parane tippaakaan, koska dynamiikka riippuu vain ja ainoastaan pikselin koosta (kun verrataan saman sukupolven tuotteita - eri aikakausien vehkeissähän on jo eroja kennon valmistustekniikassa, kohinasuodatuksessa yms. mitkä myös vaikuttavat asiaan).
—et siis ymmärrä sitäkään, että voidaan kasvattaa samanaikaisesti sekä pikselimäärää, että pikselien kokoa. Keskikoon kamerat on tästä paras esimerkki.
”Kohinaan sentään tulee pieni parannus … , niin silloin ei ole kohinassakaan ole mitään eroa.
—onko pikselin koon vaikutus kohinaan ylivoimainen ymmärtää. Se menee aina niin, että suurempi pikseli kestää ”puhkipalamatta” enemmän valoa kuin vastaava pienempi. Siitä johtuu säännönmukainen dynamiikan paraneminen ja kohinan vähentyminen.
”kohtuullisin kustannuksin (tärkeää bulkkituotannosta puhuttaessa).”
—niinpä niin, luulet bulkkituotannon hinnan johtuvan suunnittelun helppoudesta ei valmistusmääristä
tämä asiavirheiden korjauksesi osui ”nappiin”
> – kuvapisteet ovat suurempia jos kuvaresoluutio on sama.
Niin, jos resoluutio pidetään samana.
Onneksi olkoon, yksi ”korjaus” meni ihan oikein ;—)