Uupumuksen musta viitta harteilla hissuttelen.
Pelkään pimeää ja yksinäisyyttäkin.
En kestä rämiseviä haamuja.
Vedä jokaiselta kahleet irti ja kiedon ne itseeni.
Olen täällä vain huonona esimerkkinä; älkää muut tehkö näin!
Siksi olisikin aika kiepauttaa viitta toisinpäin.
Nostaa esille silkkinen, verenpunainen vuori.
Ja karkottaa aaveet.
Nytkö on se hetki?
Pelkään pimeää ja yksinäisyyttäkin.
En kestä rämiseviä haamuja.
Vedä jokaiselta kahleet irti ja kiedon ne itseeni.
Olen täällä vain huonona esimerkkinä; älkää muut tehkö näin!
Siksi olisikin aika kiepauttaa viitta toisinpäin.
Nostaa esille silkkinen, verenpunainen vuori.
Ja karkottaa aaveet.
Nytkö on se hetki?
Vastaukset 2
Vanhimmat
ota uudet avaimet
riko lukitut kahleet
aaveet katoaa
katso seinän taa
huomaat eihän siellä mitään ollutkaan
Aivan, ensin on lakattava pelkäämästä,
sitten voi jo toimia.
Ajatukset kirkastuvat, kun kuulee muitakin mielipiteitä, kuin oman.