Imatran teatteri on tällä hetkellä 300 000 euroa miinuksella. Haluaako asukkaat, että puuttuva summa otetaan koulutoimelta. Nähkääs lisämäärärahaa ei tule.
Teatterista imatralaisille 300 000 euron lisälasku
15.9.2010 7:00
Vili Vesterisen elämästä kertonut Säkkijärven polkka toi Imatran kesäteatteriin ennätysyleisön. Näytäntökauden päätyttyä on kaupungin päättäjille selvinnyt, että vuoden aikana jo toistamiseen teatteri on ylittänyt roimasti menobudjettinsa.
Kaupunginhallitukselle annetun ennakkotiedon mukaan imatralaiset joutuvat osallistumaan kesän soittoon ja lauluun noin 100 000 eurolla.
Teatteri Imatran tämän vuoden budjettiylitykset ovat kasvamassa jo 300 000 euroon.
Tarkat tappioluvut ja alustavat selitykset menojen ylityksistä toimitetaan sivistystoimenjohtaja Jussi Virsuselle ensi perjantaina. Sivistyslautakunta saa tylyt numerot eteensä ensi viikon kokouksessa, kun se käsittelee toimialan kolmatta osavuosikatsausta.
Teatterista imatralaisille 300 000 euron lisälasku
15.9.2010 7:00
Vili Vesterisen elämästä kertonut Säkkijärven polkka toi Imatran kesäteatteriin ennätysyleisön. Näytäntökauden päätyttyä on kaupungin päättäjille selvinnyt, että vuoden aikana jo toistamiseen teatteri on ylittänyt roimasti menobudjettinsa.
Kaupunginhallitukselle annetun ennakkotiedon mukaan imatralaiset joutuvat osallistumaan kesän soittoon ja lauluun noin 100 000 eurolla.
Teatteri Imatran tämän vuoden budjettiylitykset ovat kasvamassa jo 300 000 euroon.
Tarkat tappioluvut ja alustavat selitykset menojen ylityksistä toimitetaan sivistystoimenjohtaja Jussi Virsuselle ensi perjantaina. Sivistyslautakunta saa tylyt numerot eteensä ensi viikon kokouksessa, kun se käsittelee toimialan kolmatta osavuosikatsausta.
Vastaukset 66
Vanhimmat
Imatralaiset eivät varmasti halua, että rahat otetaan koulutoimesta! On perin merkillistä, että teatteria ei saada ruotuun. Parasta olisi lopettaa koko teatteri- loppuisihan ainakin vuokranmaksu demareille!Mistä rahastosta muuten maksettiin vierailevia näyttelijöitä varten ( mm.operetti sekä polkka) vuokrattu rivitaloasunto Jäkäläkujalta - ja maksoiko teatteri vuokraa myös silloin, kun asunto oli tyhjillään?
Hallituksen iltakoulussa, joka oli samalla lähetekeskustelu, puhuttiin jonkin verran teatterista. Teatterin talouden pito kyseenalaistettiin. Miten joku voi tehdä koko ajan kasvavaa miinusmerkkistä tulosta. Kuitenkin esimerkiksi kesäteatterista annettiin lehdissä kuva, että nyt oli hyvä kesä. Koska siis kaupunginjohtaja on sanonnut, että lisämäärärahoja ei hyväksytä, niin silloin teatterin tappiot katetaan toimialan sisältä. Elikkä kulttuuri/koulutoimi. Tänään taisi olla lehdessä, kun Räsäset valittivat Imatran kaupungin pienenevästä tuesta konserttisalille. Kumpikin kuuluu siihen kategoriaan, missä puhutaan arvokeskusteluista.
No tottakai imatralla pitää ola höpöviihdettä,näyttelijät muualta,ottaa omankylän lapsilta vähän tukiopetuksesta tai iltapäiväkerhosta?No jäähalli tuo tulevina vuosina vähän onneksi lisämenoja,jotta voidaan taas ottaa vaikka vanhuksilta ja lapsilta "porvarikakaroiden",höpö kiekkoon!Ei ihme että kaikki fiksut,muutta,ja asuntojen hinnat laskee!
Eiköhä aloteta säästäminen TURHISTA TOIMIALAJOHTAJISTA...
Paljos muute kaupunki laittaa siihe enslumenlatuu vai mikä se oli vuosittain? Seki o turhaa.
Entä jos jokainen kynnelle kykenevä imatralainen perheineen menisi katsomaan teatteri esityksen, pari kertaa vuodessa.
Samalla rahalla mikä menee pussistanne "tyhjästä", saatte vastalahjaksi mielen hyväksi,kulttuurinautinnon.
Sen nautiinnon voi hakea pari kertaa vuodessa muualtakin, koska liian kalliksi tulee tällä konseptilla.
Jos ei ole katsojia, EI OLE KATSOJIA ja silloin tarttee miettiä TARVITSEEKO imatra teatteria.
Mielestäni ei. Samaten konserttihoviin työnnetyt rahat menee humpuukiin.
Jos joku nyt väkipakolla tahtoo nauttia viulun vingutuksesta tai teatterista menkööt
vaikka lappeeseen.
Teatteri ja Konserttihovi voidaan yksityistää - silloin käyttäjät maksavat ja jos ei ole maksavaa populaatioa niin lappu luukulle ja kiinetistöt johonkin kannattavaan käyttöön.
Kulttuuritalon ja uuden sillan välissä on teatteria riittävästi tälle kylälle.
Konserttihovin ja Karelia-salin konsertteihin voisi kaupungin antamaa, kohtuulliseksi katsottua, tukirahaa vastaan laskea koululaisia ja opiskelijoita kuuntelemaan esityksiä silloin, kun salissa on tilaa. Kaupunki maksaisi näistä koululaisten lipuista Konserttihoville sopimuksen mukaisen hinnan. Näin Imatran koulu- ja sivistystoimi saisi vastinetta antamilleen tukirahoille.
Koululaisista ja opiskelijoista kehittyisi aikaa myöten salit ääriään myöten täyttävä innokas teatteri- ja konserttiyleisö.
Hyvä idea, miksi tosiaan ei ilmaiselle rahalle vaadita vastiketta. Karelia salin konsertit vetävät yleisöä toki paremmin
Totta on. Karelia-sali on usein ollut vain puolillaan, vaikka esitykset ovat olleet monipuolisia, viihdyttäviä, ainutlaatuisia ja tasoltaan hyviä. Nuorison voisi saada aluksi innostumaan klassisesta musiikista, kun konsertoimaan saataisiin sinfoniaorkesteri vetävällä viihdemusiikin ohjelmalla.
Tunnelma salissa ja väliajalla nousee varmasti, kun nuoriso saa kuunnella mieleistä musiikkia.
Kyllä on ihme, kun kaikki omaan työhön liittyvä hulvaton rahankäyttö tulee jälkikäteen yllätyksenä! Kyllä pitäis älytä tehdä johtopäätöksiä, mutta milläs teet?
Eipä taida auttaa, vaikka kaikki imatralaiset kävisivät muutaman kerran vuodessa teatterissa, kun teatterin tekijöillä ei tunnu olevan pienintäkään käsitystä rahan käytöstä.
Kysehän ei ole ollut katsojien puuttumisesta/vähyydestä!
Tilausta on matkailukaupunki Imatralla hyvälle teatterille, jonka tulot olisivat kausi kauden jälkeen aina suuremmat kuin menot. Voittoja voitaisiin rahastoida satunnaisten huonojen vuosien varalle sekä kehittää sen turvin uutta ja vaativampaa ohjelmistoa. Teatterin budjetissa tulopuolella epävarmuutta on aina katsojamäärissä, mutta menopuoli pitäisi hallita kylmän rauhallisesti.
Katsojamäärä kannattaisi arvioida alakanttiin, jolloin ylitykset olisivat aina innostavia tekemään yhä vaateliaampaa yleisöä kiinnostavaa teatteria.
Yön ruhtinas ja Säkkijärven polkka olivat esityksinä sitä luokkaa - kuten monet aiemmat produktiot, että katsojia olisi voitu saada enemmänkin. Olisikohan Teatteri Imatran markkinoinnissa ja näytelmien sisällön mukaisen kohdeyleisön löytämisessä kauempa Imatralta, teatterin tulevaisuuden menestyksen salaisuus - sitten kun vielä kaikille teatteriammattilaisille kuuluu itsestään selvyytenä menobudjetissa pysyminen?
Jos ei ole ennen käynyt teatterissa, niin kannattaa aloittaa nyt.
- Tarjoa teatterilippu vaikkapa eri paikkakunnalla asuvalle kaverille.
http://www.teatteri-imatra.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=7&Itemid=7
Korret kekoon
Julioitten Roomeo | 16.9.2010 00:48 Korsi
”Entä jos jokainen kynnelle kykenevä imatralainen perheineen menisi katsomaan teatteri esityksen, pari kertaa vuodessa.
Samalla rahalla mikä menee pussistanne "tyhjästä", saatte vastalahjaksi mielen hyväksi, kulttuurinautinnon.”
Teatteri Imatran markkinointiin on syytä syventyä, ja tehdä se niin, että Karelia-salin jokainen näytös on loppuunmyyty.
TeatteriBussissa on tunnelmaa
Jännittävään ensi-iltaan kannattaa aina ostaa liput heti kun ne tulevat myyntiin, että ehtii ennen kuin näytös on loppuunmyyty.
Kääk! sängyssäni on varas
http://www.teatteri-imatra.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=11&Itemid=10
Koko sivistystoimi voisi ryhtyä suoramyymään välittömästi ja tehostetusti Teatteri Imatran lippuja Etelä-Suomen yrityksille, kunnille ja järjestöille niin, että niiden henkilöstö pääsisi katsomaan Teatteri Imatran syksyn 2010 ja vuoden 2011 näytelmiä.
Tervetuloa Imatralle teatteriin!
Tavoitteena loppuunmyydyt näytännöt!
Kuka laskee kassan?
Kulttuuripassilla pääsee konsertteihin. Ja yksityistäminen: Konserttihovi on yksityisen perheen ylläpitämä konserttisali. Teatteri Imatra yksityistettiin ja hiljakkoin kunnallistettiin takaisin. Halusivat kaiketi olla paremmin selvillä budjeteista!!!!!
Konserttihoviin pääsisivät perheen nuoriso kavereineen kimppakyydillä, kuuntelemaan ilmeikästä saksofonimusiikkia sunnuntaina 26.9.2010. Kertokaa sitten mitä piditte konsertista.
- Kuinka kulttuuripassi hankitaan, kun en ole edes kuullut siitä mitään?
Konsertti- ja teatterisyksy on täydessä vauhdissa. Esimerkiksi Konserttihovilla näyttää olevan mainiot nettisivut. Onko joku käynyt Konserttihovissa, uskaltaako sinne lähteä, kun on niin hienon näköinen?
http://www.konserttihovi.fi/
Ohjemassa Sunnuntaina 26.9.2010 klo 18, Saksofonien säihkettä
Tosin asutaan arjessa jo karhu- ja susirajalla. Silti jos aiomme olla sivistyskaupunki kaupunki tarvitaan teatteria ja kulttuuria, muuten kehityskin tipahtaa susirajalle.
Esimerkiksi kerhotalo Koskiksessa kävijät, yhditystoiminnassa mukana olevat sekä koulujen ja oppilaitosten oppilaat voisivat hyvän vetäjän kanssa, tai ilman, tutustua erilaiseen Imatran ja muiden paikkakuntien kultturitarjontaan.
Voisi siis irrottautua kokeilemaan jotakin uutta vaikka se tuntuisi hypyltä tuntemattomaan.
Miten tuollaisen on mahdollista saada aikaan? Kai teatterin kuluja seurataan useammin kuin kuukausittain ja suuremmat menot hyväksytettävä korkealla. Kuka unohti seuraamisen? Nimi?
En väheksy kulttuurin arvoa, mutta johdossa pitää olla muut kuin taiteilijat, samoin kuin sairaaloissa lääkärit pois johtotehtävistä.
Menevätkö teatterin tuotantobudjetin ylittävät menot palkankorotuksiin: teatterin johtajalle, käsikirjoittajalle, ohjaajalle, näyttelijöille, vieraileville virtuooseille, teatteriorkesterille, ääni- ja valomestarille, lavastajalle vai kuiskaajalle?
Tästä Imatran kaupungin tarkastuslautakunnalle tilaustyö
anssin vika koko jupakka!
Olen aina ollut sitä mieltä, etteivät teatteria tekevät osaa laskea. Kunnallinen teatteri vaatii tiukkaa taloudenpitoa. Menot pitää saada tulojen kanssa tasapainoon.
Paras ratkaisu Imatralle olisi teatterin ostopalvelut. Meille on mahdollisuus saada huippuesiintyjiä vaikka venäjältä ja varmasti kohtuulliseen hintaan huippulaatua. Ostettaisiin vain se mihin on kaupungilla varaa ja mistä ihmiset olisivat valmiit itse maksamaan pääsylipputuloina.
Kun budjetoidaan vain määrätty summa kulttuuriin ja sillä rahalla ostetaan palveluita ei jää mahdollisuutta ylityksiin. Kun kotitaloudessa on rahaa ruokaan 300 euroa kuukaudessa eikä sitä mistään tule enempää on rahan riitettävä. Sama pätee kaikkeen muuhunkin kulutukseen. Käytetään vain se raha mikä on käytettävissä ei yhtään enempää. Jos rahaa ei ole ei osteta. Helppoa ja yksinkertaista, vai mitä?
Ei ole mitään järkeä työntää rahaa sellaiseen paikkaan missä ei sen arvoa ymmärretä eikä osata edes laskea.
Välistä vetäjät osaavat ottaa omansa ja ylikin jos antajilla ei ole tolkkua.
Teatteria | 17.9.2010 11:20, kirjoittaa:
”Kunnallinen teatteri vaatii tiukkaa taloudenpitoa. Menot pitää saada tulojen kanssa tasapainoon.”
Lähde: Uutisvuoksen verkkosivu 31.7.2010:
”Teatteri Imatran Säkkijärven polkka oli jymymenestys”
”KESÄTEATTERIKAUSI on päättymäisillään. Säkkijärven polkasta on vielä viikonlopun esitykset jäljellä. Imatran kesäteatterissa myytyjen ja varattujen lippujen määrä oli keskiviikkoiltana 15 600.”
– ”Lähdimme tavoitetta asettaessamme varovasti liikkeelle. Odotimme 10 000:ta katsojaa, joten hyvin meni,” …
Kommentti
Jos on odotettu 10 000 kävijää, niin lipun hinnalla 20 euroa, Säkkijärven polkan menot saivat olla enintään 200 000 euroa, jolloin tulot ja menot ovat yhtä suuret. Budjetointi tehdään kuitenkin yleensä niin, että menot ovat pienemmät kuin tulot, jolloin kassaan jää rahaa seuraavaa kautta varten.
Syntyikö kesän 2010 esityksestä tappiota vai voittoa?
Säkkijärven polkkaa kävi katsomassa kaikkiaan noin 16 000 teatterin ystävää.
- Määrä oli 6 000 katsojaa budjetoitua enemmän eli tulot ovat suuremmat kuin menot.
Tulojen pitäisi siis olla yli budjetoitujen maksimimenojen:
Jos lipun hinta on 20 euroa, niin 20 kertaa 6 000 = 120 000 euroa.
Tämän perusteella Säkkijärven polkka tuotti plusmerkkistä ylijäämää eli tulot olivat menoja 120 000 euroa suuremmat. (?)
Laskinko väärin vai oikein?
Kun teatteri tuottaa enemmän, niin silloin menotkin on suuremmat. Näin ainakin edellisissä osavuosikatsauksissa muistelen lukeneeni.
Nyt kumminkin nähdään tulojen ja menojen seuraamisen heikkous. Kun lautakunata käsittelee tilannetta kuukausittain, niin tuntuu jotenkin hullulta, että negatiivinen kehitys on jatkunnut, eikä sille ole tehty mitään. Kuukausi seurantaan mentiin juuri siksi, ettei tilanteet pääse ryöstäytymään käsistä.
Ovatko valtuutetut, hallitus ja kaupungin taloushallinto hyväksyneet aina Teatteri Imatran talousarvion ja budjetit?
Onko kukaan koskaan verrannut mitä on budjetoitu ja mikä on toteutunut?
Kuinka on selitettävissä, että teatteri odotti 10 000 katsojaa, mutta tulikin 6 000 odotettua enemmän, ja silti tappio on 100 000 euroa vaikka ”normaalisti” laskemalla olisi pitänyt syntyä voittoa 120 000 euroa?
Oliko siis budjetti laadittu jo valmiiksi 220 000 euroa alijäämäiseksi ts. menot 220 000 suuremmat kuin tulot, kun odotettiin 10 000 katsojaa, ja alijäämä sitten kutistui ”onnella” 100 000 euroon, kun tuli 6 000 (kuusi tuhatta) katsojaa odotettua enemmän ja tuloja 120 000 euroa odotettua enemmän, mitä oli muka ”budjetoitu” ja kaupungin taholta "hyväksytty"?
anssi.p | 17.9.2010 18:49, ”Kun teatteri tuottaa enemmän, niin silloin menotkin on suuremmat.”
Imatran kaupungin valtuutettujen, kaupunginhallituksen, Imatran kaupungin taloushallinnon, sivistystoimen, -lautakunnan sekä tarkastuslautakunnan on varmasti täytynyt olla tietoinen tällaisesta mittavasta Teatteri Imatran alijäämäisestä budjetoinnista – eikö niin?
Eiköhän siihen joku vastuullinen löydy kun joku tekee rikosilmoituksen, ettei rahoja nyysitä koulu puolelta. On se merkillistä että noin voidaan toimia julkisella puolella. Noin jos toimittaisiin yksityis sekstorilla niin häkki heilahtaisi petoksesta. OIS TAAS KERRA KIRVEELLÄ TÖITÄ. PER....LE.
Onneksi Stora Enson ”ohjaaja” ei ole Imatran kaupunginvaltuuston eikä sivistyslautakunnan ”seurannassa”.
Mitä jos Stora Enson ”ohjaaja” ylittäisi menobudjetin 67 % sanomalla: ”Ei minulla ole budjetti- eikä pörssivastuuta, minä vain teen hyvää sellua ja paperia”
anssi.p | 17.9.2010 18:49, kirjoittaa: ”Nyt kumminkin nähdään tulojen ja menojen seuraamisen heikkous. Kun lautakunta käsittelee tilannetta kuukausittain, niin tuntuu jotenkin hullulta, että negatiivinen kehitys on jatkunnut, eikä sille ole tehty mitään. Kuukausi seurantaan mentiin juuri siksi, ettei tilanteet pääse ryöstäytymään käsistä.”
Kommentti
Pelkkä JÄLKISEURANTA ei ole yksistään riittävä, koska seuraajilla ja päättäjillä – poliitikoilla&virkamiehillä – peep ovat housuissa heti siinä vaiheessa kun jotakin huomataan, AINA LIIAN MYÖHÄÄN!
KAIKKIEN ON TOIMITTAVA ALUSTA LOPPUUN, JATKUVASTI ennakkosuunnitelman ja sitä raamittavan menobudjetin mukaisesti. Budjetti on osattava tehdä ennakolta realistisesti ja kaikki kustannukset huomioon ottaen.
Kunnallisen (lue: kunnollisen) teatteriraha-automaatin motto:
EI NE SUURET TULOT – VAAN PIENET MENOT
Stora Teater Imatra ja sen vierailevat virtuoosit sekä Imatran kaupungin sivistystoimi voisivat käydä kysymässä Stora Ensolta kuinka tehdään suurProduktio – suurella voitolla, ja kurssikehitys sojottaen tähtiin.
Uutisvuoksi 18.9.2010
”Teatteri Imatran ennätyskesä tuotti ennätystappiot”
”Säkkijärven polkan menoiksi arvioitiin 275 000 euroa. Nollille pääsy edellytti 12 500 katsojaa, mikä ylittyi keveästi, sillä musiikkikomedian näki peräti 16 600 ihmistä.”
”Menot ylittyivät kuitenkin 185 000 eurolla ja olivat 460 000 euroa.”
... "produktio jossa oli ennätysyleisö tuotti 131 000 euron tappiot," ...
Juttu kokonaisuudessaan Uutisvuoksessa – kannattaa lukea!
Kuka on vastuussa kaikesta tästä rahan tuhlaamisesta? Kuntalaisten ei pidä hyväksyä jatkuvaa lypsylehmän roolia.
Vastuulliset, jos heitä on, on saatava taloudelliseen vastuuseen näistä ylityksistä ja suoranaisesta hyväksikäytöstä tässä tapauksessa. Virkamiehet ja poliitikot on laitettava samalle viivalle. Poliitikotkaan eivät voi väistää vastuutaan.
Teatterin osuus talousarviossa on aina ollut erittäin huonosti kirjattu. Jos siitä kyselee, niin silmille tullaan heti ja haukutaan kulttuurin viholliseksi. Talousarviossa en ole koskaan osannut nähdä, missä on teatterin vuokra esimerkiksi. Tilinpäätös on se, missä näkee talousarvion luvut ja toteutuneen.
Kaikkein tärkeintä tässä, on kuitenkin, miksi taloutta ei seurattu kuukausittain. Näinhän muissakin toiminnoissa kaupungilla tehdään. Eikö sivistyslautakunta saannut teatterin kuukausi raportteja.
Missä hoidetaan Teatteri Imatran reskontra nykyisin ja kenellä – poliitikot ja virkamiehet – on lukuoikeudet koneellisesti ylläpidettyyn Teatteri Imatran tilikirjanpitoon?
Olisiko selkeintä hoitaa Teatteri Imatran budjetointi, reskontra ja kirjanpito Imatran kaupungin taloushallinnossa?
Myös näytelmän ohjaajan on oltava budjettivastuullinen, jos hänellä on valtuudet käyttää Teatteri Imatran rahaa – se pitäisi olla sanomattakin selvä, vaikka olisi kuinka taiteen tekijä!
Google: reskontra
Seuranta on pettänyt. Virsunen on ollut kesälomalla. Maksakoon omasta pussistaan huonosti tehdystä työstään.
Teatteri toimii sivistystoimessa omana vastuualueenaan. Talousarviossa on silloin lautakuntaan nähden sitova rahamäärä. Siinä nähdään tulot ja menot. Jos sivistyslautakunta käsittelee talousarviota samanlailla, kuin tela, niin silloin he näkevät tulot ja menot lajeittain. Näytelmän ohjaaja ei mielestäni ole butjettivastuullinen, mutta johtaja on.
Koko teatteri homma on ollut erittäin sekava koko ajan. Silloin kun se liitettiin kaupungin toiminnaksi, niin laskuja löytyi jälkikäteen laatikoista.
Uutisvuoksi 18.9.2010:
”Lähes 150 000 euron menojen ylityksestä aiheutui älyttömästä ja täysin normaalista poikkeavasta harjoituskäytännöstä.”
– ”Ohjaaja Ismo Sajakorpi vaati, että kaikkien esiintyjien ja orkesterin on oltava paikalla jokaisessa harjoituksessa, mikä ei todellakaan ole normaalia työskentelyä.
– Esimerkiksi orkesteri osallistuu tavallisesti ehkä kuuteen harjoitukseen, ei suinkaan 40 harjoitukseen, hämmästelee sivistystoimen johtaja Jussi Virsunen.”
”Laskun suuruus yllätti, kun kaikille vieraileville esiintyjille piti maksaa palkkojen lisäksi matkakulut ja päivärahat lukuisista harjoituksistakin.”
anssi.p | 18.9.2010 18:41, ”Näytelmän ohjaaja ei mielestäni ole butjettivastuullinen, mutta johtaja on.”
Kommentti
Tappioihin johtanut pointti lienee siinä, että OHJAAJA VAATI, että kaikkien esiintyjien ja orkesterin on oltava paikalla jokaisessa harjoituksessa.
Ohjaaja vaikuttaa tämän perusteella ilmeiseltä ”näytelmän tuotantojohtajalta”, joka on ottanut VAATIMUKSELLAAN myös vastuun tuotantobudjetissa siis Säkkijärven polkka -näytelmän menobudjetissa pysymisestä.
Onko ohjaaja toiminut VAATIMUKSELLAAN ohi Teatteri Imatran johtajan?
Tästä poikkeuksellisesta ja erikoislaatuisesta tilanteesta on täytynyt kulkea tieto sivistyslautakunnalle ja sivistystoimen johtajalle näin pienessä kaupungissa - sähköpostien, tekstiviestien aikakaudella.
PS
Ilmiselvästi Imatran kesäteatterin katsomo on liian pieni huippuohjaajan ohjaamille näytelmille.
- Suuremmalla katsomolla ja loppuunmyydyillä näytännöillä Säkkijärven polkka olisi voinut tehdä kaikesta huolimatta vaikka 200 000 euroa voittoa, millä olisi katettu Yön ruhtinas -esityksen tappio.
Hyvä Säkkijärven polkka!
Tämäkin osoittaa vain sitä loputonta ääliömäisyyttä mitä kaupunkimme virkakoneisto on tulvillaan. Ilmeisesti toimialasta välittämättä, kaikki kirstun kanteen näppinsä saaneet kuvittelevat sen olevan pohjaton. Nyt kun tämä mahtava ohjaaja on jo kaksi kertaa onnistunut ylittämään budjetin,herää ajatus... Olisiko vielä veronmaksajilla selkänahassa sen verran nyljettävää, et jos vaikka pikkujouluksi joku kiva farssi. Vaikka vaan ihan 50000 euron tappiolla, noin niiku joulun kunniaksi.
Ohjaaja Sajakorpi voi hyvittää tämän tappion yhdessä Teatteri Imatran kanssa tekemällä seuraavan loppuunmyydyn menestysFarssin nälkäpalkalla:
”Teatteri Imatra rappiosta, tappioon - nälkäkuurilla voittoon”
Tämä voidaan esittää improvisaatioteatterina, missä yleisö voi kommenteillaan ohjata näytelmän juonta.
Farssin nimiehdotuksia lisää … olkaa hyvä!
Improvisaatioteatteria Karelia-salissa
Näillä hulvattomilla, koko maassa tunnetuksi tulevien esitysten tuotoilla pidetään yllä Konserttihovi, rakennetaan ja ylläpidetään koulut ja päiväkodit sekä järjestetään Suomen paras vanhustenhoito. :)
Siis valvonta petti, eli teatterinjohtaja, toimialajohtaja ja lautakunta!!! Hei halloo siellä. Kuuleeko kukaan ja löytyykö vastuunkantajaa? Enkä tarkoita, että ei enää ota ilmaisia lippuja ja tarjoilua.
Seuraavat 25 vuotta saa imatralaisten ”edustajat” olla ilman viinaksia edustaessaan Imatraa
Uutisvuoksi lauantaina 18.9.2010: ”Teatterin tilannetta käydään läpi sivistyslautakunnan kokouksessa tiistaina.”
- Toivottavasti Imatran talousjohtaja on mukana.
Positiivista tässä Tappio-näytelmässä on, että asiasta on kerrottu avoimesti ja asiallisesti Uutisvuoksessa ja Etelä-Saimaassa.
Imatran kaupunki ansaitsee kiitoksen yleisesti ottaen parantuneesta budjettikurista.
Sanomalehdessä sivistyslautakunta voisi selvittää edelleen tiistain kokouksen jälkeen objektiivisesti ja seikkaperäisesti UUDEN TOIMINTAMALLIN, millä estetään, ettei vastaavaa pääse tapahtumaan ensi vuonna, eikä tulevaisuudessa.
anssi.p alusti keskustelun: ”Imatran teatteri on tällä hetkellä 300 000 euroa miinuksella. Haluaako asukkaat, että puuttuva summa otetaan koulutoimelta. Nähkääs lisämäärärahaa ei tule.”
Pitäisikö lomauttaa vai sammuttaa katuvalot Teatteri Imatran tappioloven paikkaamiseksi?
Myös liikunta ja vapaa aika joka on sivistystoimenkanssa samassa laatikossa. Ymmärtääkseni he ovat
säästötavoitteensa hoitaneet liiankin hyvin . Säästetään " kipeäksi" itsensä. Oli kyllä hienoa lukea kuinka
kesäteatteriin oli saatu lehterit täyteen ja väkeä virtasi läpi maakunnan.
Nyt tulisi vetää johdon omat johtopäätökset, muttei se tässä sosiaalidemokratiassa vaan toteutune koskaan...
anssi.p | 18.9.2010 15:49,
”Talousarviossa en ole koskaan osannut nähdä, missä on teatterin vuokra esimerkiksi.”
Uutisvuoksi 21.9.2010 s. 2 Pääkirjoitus:
”Kysyä voi myös sitä, onko budjetti laadittu tarkoituksella väärin siirtämällä orkesterin kulut matkakuluihin ja päivärahoihin ja saatu näin palkkakulut näyttämään pienemmiltä?”
Eihän se näin voi mennä!
Uutisvuoksi 22.9.2010 s. 7
”Ulkomainen matkatoimistoväki tietää tarkalleen, kenet kannattaa houkutella Etelä-Karjalaan.”
”Ulkomaiset matkanjärjestäjät yllättyivät maakunnan matkailutarjonnasta.”
”Yhteensä yksitoista matkanjärjestäjää kattava ryhmä saa tutustumiskäynnillään tykitystä alueen tarjonnasta, sillä bussi kiidättää joukkoa minuuttiaikataululla erälounaalta savusaunaan, risteilyltä yökerhoon ja tietenkin, kylpylästä kylpylään.”
Kommentti
Musiikki ja Suomen luonto. Musiikki on kansainvälinen kieli, jota kaikkialta Saimaalle tulijat ymmärtävät.
Konserttihovi voisi saada konserteilleen hyvän kuulijakunnan, tulevat matkailijat tänne sitten Japanista, Australiasta, Brasiliasta, Kanadasta, Islannista, Italiasta, Latviasta, Hollannista, Belgiasta, Ranskasta, Saksasta.
Kysymys ei ole matkailijoiden paljoudesta, vaan siitä kuinka Konserttihovin konserttien määrää voidaan lisätä, kun Saimaa-brändin luonnonläheisyys ja musiikin rauha keskellä maaseutua sulautuvat yhteen.
Konserttihovi ja Balettigaala sopivat mielestäni erinomaisesti yhtenä segmenttinä siihen kokonaisuuteen, miksi ihmiset tulevat eri maista Imatralle; ”Ulkomainen matkatoimistoväki tietää tarkalleen, kenet kannattaa houkutella Etelä-Karjalaan.” UV 22.9.2010.
Konserttihovi tietää missä maissa kamarimusiikki kiinnostaa, ja kuinka tämä kohderyhmä löydetään – ja saadaan tietoiseksi Saimaan matkailusta ja Konserttihovista!
Hollywoodissa suuri produktio teki miljardin dollarin tappion.
Pieni johtaja ”teki omat johtopäätöksensä”, meni suuren johtajan puheille: ”Pyydän eroa tehtävästäni”
Suuri johtaja: ”Miksi? Sinähän olet saanut juuri tulevaan tehtävääsi United Artistilta miljardin dollarin koulutuksen”
United Artists tunnetaan suurena elokuvayhtiönä.
"Sajakorpi kuittasi Imatralta muhkean potin."
http://www.esaimaa.fi/Online/2010/09/21/Sajakorpi kuittasi Imatralta muhkean potin/201019724292/4
Suomen Hollywoodissa, nousevan auringon kaupungissa, kaikki on suurta …
… kultasannalla on sannoitettu Imatran kosken raitti …
Tappiot ovat sama kuin jääkiekkojoukkue tekisi maalin omaan maaliin.
anssi.p | 18.9.2010 15:49
”Kaikkein tärkeintä tässä, on kuitenkin, miksi taloutta ei seurattu kuukausittain.
Näinhän muissakin toiminnoissa kaupungilla tehdään. Eikö sivistyslautakunta saannut teatterin kuukausi raportteja.”
Kysymys anssi.p:lle sekä kaikille muille:
Onko anssi.p Imatralla koskaan aikaisemmin syntynyt ”tappioita”, kun otetaan huomioon eri toimialat, tytäryhtiöt, kehitysyhtiö, sosiaali- ja terveydenhoito, matkailuyhtiö, liikuntatoimi, kulttuuritoimi – ja mitä muita niitä nyt olikaan – uimahalli, jäähalli, kirjastot, kulttuurikeskus, koulut, päiväkodit, vanhustenhoito, vesi- ja viemäri, lämpölaitokset?
Jos tappioita on syntynyt tai syntyy, niin kuinka on toimittu ennen ja kuinka toimitaan nykyisin?
Jos aikaisemmin tuli osavuosikatsauksessa ilmi ylitys, niin ei tehty oikeastaan mitään, muuta, kuin haettiin lisämäärärahaa. Nykyään kuukausi seurannan takia asioihin puututaan kesken vuotta. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin, että päättäjät lautakunnissa, kuin muissakin elimissä eivät anna talouden karata käsistä. Päättäjät ovat siis ymmärtäneet taloudellisen tilanteen ja ymmärtävät oman tehtävänsä tärjeyden.
Etelä saimaassa taisi olla kirjoitus onko imatra edes kaupunki!No ei !Kaupungissa on kaupunginjohtaja,jota johtaa kaupungin valtuusto ja hallitus!Jos kattelee ketkä on kirstun vartijoita,niin eipä ihme!Toimialajohtaja nyt ei osaa muuta kuin syödä!Ihme touhua,teatterin johtajille,matkailu johtajille rahaa vain!Koulut kiinni ja vanhukset kadulle!Siinäpä teatteria ja tosi tv:tä!
Sivistystoimelle vain koulut! Teatterit sun muut hömpät omaksi alueekseen, jotteivät kuppaa koulutoimen varoja. Kouluille toitotetaan kaiken aikaa, että rahaa ei ole. Ruoka ala-arvoista, tuntikehykset alarajoilla- mutta hömppääm kyllä rahaa löytyy- kas olikin jopa säästöjä! Olisi kirveellä töitä tässä kaupungissa. Ja miksi ei Virsusta laiteta vastuuseen?
Teatterin tappio 300 000 otetaan koko sivistystoimen katteesta tai ylijäämästä.
anssi.p tai joku muu varmaan osaa sanoa kuinka paljon ovat pienen tai ylippätään koulun menot vuodessa?
http://yle.fi/alueet/etela-karjala/2010/09/imatran_sivistyslautakunta_teatterinjohtaja_teki_ison_laiminlyonnin_1999561.html
Ihmettelen keskustelua Teatteri–Imatran näytelmien menobudjetin toteutumisen ”valvonnasta”, ja sitä kuinka teatterin johtajan olisi pitänyt olla ”valvomassa jokaisessa harjoituksessa" budjetin toteutumista.
Varsinkin sitä ihmettelen, että asiat alkavat selvitä ”valvojille” vasta sitten kun palkkamenot ja päivärahat alkavat kirjautua jälkikäteen kirjanpitoon elokuussa. Maksettiinko palkat siis yhdellä kertaa elokuussa? Kuinkahan monta viikkoa tai kuukautta harjoitukset kestivät ennen tätä elokuista palkkojen kirjautumista?
Kun budjettia on laadittu, niin voisi kuvitella, että se perustuu esimerkiksi viikoittaiseen harjoitussuunnitelmaan ja ketkä ovat paikalla kussakin harjoituksessa. Siitä saadaan sen harjoituksen osabudjetti. Onko orkesteri ja vierailevat näyttelijät saaneet harjoitussuunnitelman ja päivämäärät, milloin kuuluu olla paikalla? Hyvä olisi saada jokaiselta produktioon osallistuvalta allekirjoitus harjoitussuunnitelmaan.
Olivatko orkesterin jäsenet kuukausipalkalla vai oliko laaditun työsopimuksen tarkoituksena maksaa orkesterille palkkaa vain virallisen harjoitussuunnitelman mukaisista harjoituksista, esimerkiksi kuusi harjoituskertaa ennen varsinaisia yleisönäytöksiä?
Onko Teatteri–Imatralla käytössä koneellinen kirjanpito-ohjelma, missä budjetti osabudjetteineen on tietokoneella ja laskujen mukaan toteutuneet menot kohdistetaan esimerkiksi harjoitus- ja henkilökohtaisesti tilikirjanpitoon? Jokaisesta harjoitukseen osallistuneesta menee tieto kirjanpitäjälle, joka vertaa tietoa harjoitussuunnitelmaan sekä budjettiin, ja ottaa paikallaolon tai poissaolon huomioon palkanmaksussa. Kaikista poikkeamista kulkee tieto teatterin johtajalle sekä sivistystoimen johtajalle, ja vielä sivistyslautakunnalle.
Näyttelijöiden ja orkesterin on tehtävä hakemus teatterin johtajalle harjoitussuunnitelmasta poikkeavista ylimääräisistä matkoista, mitkä johtaja hyväksyy tai hylkää. Kopio näistä hakemuksista, hylätyistä ja hyväksytyistä, menee kirjanpitäjälle, joka liittää ne kirjanpitoon.
Johtajat, näytelmän ohjaaja, sivistystoimi ja sivistyslautakunta voivat seurata koneellisesti hoidetusta kirjanpito-ohjelmasta järjestelmään viedyt menot kohdistettuna jokaiselle näyttelijälle ja orkesterinjäsenelle. Jokaisella, jolla on lukuoikeudet seurata budjetin ja tilikirjanpidon toteutumista on vastuu ilmoittaa heti havaitsemistaan poikkeamista ja koneellinen ohjelma ilmoittaa automaattisesti ylitykset verrattuna budjettiin.
Valvonta tapahtuu siis kaikille jaetusta harjoitussuunnitelmasta, siihen perustuvasta menobudjetista ja yksityiskohtaisesta tilikirjanpidosta, mikä vertautuu sivistyslautakunnan hyväksymään näytelmän menobudjettiin ja talousarvioon.
Valvonnan keskus on koneellisesti hoidettu tilikirjanpito.
Onko Teatteri–Imatralla tällainen koneellinen budjetointi ja tilikirjanpitojärjestelmä, ja miksi siinä ei havaittu suuren tappion kertymistä, kun jo pienetkin poikkeamat näkyvät lähes reaaliajassa?
Kuinka harjoitussuunnitelmat, budjetit, tilikirjanpito ja kirjanpidon kautta tapahtuva valvonta tehdään lukuisissa muissa teattereissa, kunnallisissa tai yksityisissä?
Aikaisemmin oli teknisessä toimessakin sama vika, eli kesaikaan ei saatu ajantasalla olevaa taloustilannetta. Väitettiin, että on mahdotonta kesken rakentamisien kertoa missä mennään taloudellisesti.
Nykyään se on jo historiaa ja saamme taloustiedot kuukausittain.
Jos teatteri ei anna taloustilanteesta selvitystä kuukausittain, niin se ei silloin noudata valtuuston tahtoa.
Viittaat siihen, että tämä menotalouden valvonta pettää kesäaikana Imatran kaupungilla, kun talousosaston vakituiset työntekijät ovat kesälomalla. Tässä Teatteri Imatran tapauksessa kesälomien tuuraajat menoja kirjaamassa kirjanpito-ohjelmalle, olisivat säästäneet Imatran kaupungille ja veronmaksajille sievoisen summan veroeuroja.
Kesäteatterin Säkkijärven polkkaa on varmasti harjoiteltu kuukausia tai viikkokausia ennen varsinaisten yleisönäytösten alkua. Kirjanpito-ohjelmien hoitamattomuus kesäaikana ei siis selitä sitä miksei ongelmaa havaittu jo keväällä esimerkiksi sivistyslautakunnassa. Merkitystä tällä on tietenkin vain siksi, että asiaa selvittävät voivat korjata toiminnan sellaiseksi, että vastaavaa ei voi jatkossa tapahtua uudelleen millään toimialalla.
Kukas se sivistyslautakunnan puheenjohtaja on ja kuka se virkamies jonka tulisi valvoa teatteria eli hoitaa työnsä!
Pj. on Pia Rantanen ja teatterin talousvastuu on Antti Vartialalla. Vartialan esimies on Jussi Virsunen ja hänen esimiehensä Pertti Lintunen. Kenen vastuulla on sitten mitäkin?
Valtuusto hyväksyy budjetin ja lautakunta tekee käyttösuunnitelman. Budjetti sitoo kaikkia tekijöitä. Vartiala hyväksyttää produktion budjetin Virsusella. Sen jälkeen hän ohjeistaa produktion vetäjän eli ohjaajan budjetin mukaiseen toimintaan. Tässä tapauksessa Virsunen lehtijuttujen mukaan erityisesti vannotti Vartialalla, että budjetissa on pysyttävä, koska vuoden eka esitys jäi miinukselle. Saman teki Antti Vartiala ohjaajalle. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Menot ylittyivät ohjeista huolimatta. Menot kertyvät teatterituotannossa sekä etu että jälkikäteen. Kaikki laskut ovat tiedossa vasta pari kuukautta produktion viimeisen näytöksen jälkeen. Tulot kirjautuvat heti näytösten jälkeen. Ohjaajan olisi siis pitänyt pysyä niissä menoissa, mitä budjetissa oli annettu. Tulot olisivat tehneet näin esityksesta voitollisen.
Valvonta ohjaajan rahan käytöstä kuuluu teatterin johtajalle. Mitä ihmettä Virsusen, Rantasen tai Lintusen olisi sitten pitänyt tehdä? Virsusen olis pitänyt Istua katsomossa katsomassa onko Vartiala paikalla tekemiensä sopimusten kanssa laskemassa paikalla olijat. Lintusen olisi tietenkin pitänyt olla valvomassa Virsusta, että onko hän valvomassa Vartialaa, joka on valvomassa ohjaajaa. Rantasen olis pitänyt olla valvomassa sekä Virsusta että Vartialaa. Rantasta taas olis pitänyt olla valvomassa Urpalainen, joka olis valvonut samalla Lintusta. Urpalaista olisi taas ollut valvomassa Tiina Wilen- Jäppinen. Mutta kuka valvonut häntä?
Herätkää! Ohjaaja teki virheen, koska ei noudattanut teatterinjohtajan taloussitovuutta koskevaa ohjetta. Valitettavasti häntä ei saa siitä vastuuseen, koska Vartialan ja ohjaajan tekemässä sopimuksessa ei ollut sanktiota asiasta.
Syyllisiä etsimässä | 24.9.2010 14:36, ”Kaikki laskut ovat tiedossa vasta pari kuukautta produktion viimeisen näytöksen jälkeen.”
Kommentti 1: Eihän tällaista ”valvo” edes PääPirukaan!
Kommentti 2:
Puhutaan hyvästä kirjanpitotavasta, niin pitäisikö puhua myös hyvästä näytelmän ohjaustavasta tai herrasmiessopimuksesta tai maan tavasta, mikä pitää sisällään sen, että herrasmiesohjaaja pysyy lestissään, harjoitussuunnitelmassa ja menobudjetissa - herrasmiehenä palauttaa 90 % tienesteistänsä?
SANKTIOLAUSEKE
Jos tuleviin sopimuksiin ohjaajan kanssa tullaan seuraavien näytelmien osalta lisäämään sanktiolauseke, niin esittäkää ehdotuksia ohjaajalle lankeavasta sanktiosta, ellei hän pysy sivistyslautakunnassa hyväksytyssä harjoitussuunnitelmassa ja menobudjetissa.
- Säkkijärven polkan tappio oli 131 000 euroa.
”Ohjaaja Ismo Sajakorpi tienasi Imatran-keikoistaan kaikkiaan noin 100 000 euroa. Summa koostuu Yön ruhtinas -operetin ja Säkkijärven polkka -kesäteatterinäytelmän ohjaajan palkkioista ja käsikirjoittajan rojalteista.” Etelä-Saimaan verkkolehti 29.9.2010.
Sajakorven ohjaamien Yön ruhtinaan ja Säkkijärven polkan
tappio on yhteensä ainakin 310 000 euroa.
Jos nuo kaksi produktiota olisivat tupttaneet VOITTOA 310 000 euroa Teatteri Imatralle, niin olisi voinut maksaa ohjaajalle peruspalkan lisäksi OPTIONA vaikka 50 000 euroa.
Kuinka paljon tulisi vähentää 100 000 euron tienestistä, kun syntyi tappiota 310 000 euroa?
turha syyttää sajakorpea.taiteilija pyytää ja ottaa niinpaljon kun annetaan.eiköhän laskutoimitukset olis pitäny maksaja päässä tehdä.eli jos ei laskutaitoa löydy tosiaan enempää niin sitten tosiaan kiinni koko pulju.
Ei tässä osaa ketään syyttää, mutta koko jupakassa outoa on se,
MIKSI OHJAAJA EI HALUNNUT – KEHOTUKSISTA HUOLIMATTA – NOUDATTAA
VIRALLISTA HARJOITUSSUUNNITELMAA,
jolloin ei olisi syntynyt näitä Säkkijärven polkan tappioita Teatteri Imatralle?