Sinut nostan korkeuksiin
piedestaalille nostan
olit silloin kanssani
kun maailman tuulet
minua heilutteli
riepotteli -
elämääni hätä ja
surun suurimmista suurin tunsin
Tunsin menettäneeni kaiken
ystävät selkänsä käänsi
mutta jostain saavuit taas eläämääni
pidit pystyssä ihmisraunion
ElogLuojalla suon
kun lähetti auttavan
ihmiskäden
sitomaan haavani
veriset
Jos ehjänä olla saan
lähetän vielä kerrank iitoksen
kunnian
Parantantjalle Suurelle
sekä kanssaihmiselle joka jakoi tuskani
suurin
sirpaleista kokosi elämän
rakkaan
mihin sanani ei vielä riitä
piedestaalille nostan
olit silloin kanssani
kun maailman tuulet
minua heilutteli
riepotteli -
elämääni hätä ja
surun suurimmista suurin tunsin
Tunsin menettäneeni kaiken
ystävät selkänsä käänsi
mutta jostain saavuit taas eläämääni
pidit pystyssä ihmisraunion
ElogLuojalla suon
kun lähetti auttavan
ihmiskäden
sitomaan haavani
veriset
Jos ehjänä olla saan
lähetän vielä kerrank iitoksen
kunnian
Parantantjalle Suurelle
sekä kanssaihmiselle joka jakoi tuskani
suurin
sirpaleista kokosi elämän
rakkaan
mihin sanani ei vielä riitä
Vastaukset 3
Vanhimmat
hieno runo jossa kirjoittja kertoo elämästään????
Yritä Liona kirjoittaa ensin paperille niin huomaisit
pienet virheet jo ennen lähettämistä. Kyllä osaat
ja olet kehittynyt poissaolosi aikana, sinänsä hyvä asia,
mutta tiedän sinun olevan malttamaatoman ja tietysti
kaikki harrastuksesi vie omat aikansa, Malttia sitä
tarvitset Lionanainen, malttia.
paikallaan, se myönnetäköön sekä sekin
että kirjotellaanhan
toki tästsä itsestään, ainakin osittain
Kiitos, yritetään sitä mslttia sehän
täällä on valttia hi-hii
joka sen ansaitsee, tässä runossa toit
esille varteenottevia asioita. Viittan pääosin siihen
joka sinut nosti jalkeillesi
puhdisti versiet kätesi, miksi veriset? Sitä en oikein ymmärtänyt
mutta antoi voimaa runollesi.
Kunnia olkonn Taivaan ja maan isälle ja kiitos
kun Hänet korkeusiin kohotat.