Jos joku kuvittelee, että nettiselainten nopeuskisa on tasaantumassa niin hän erehtyy pahemman kerrat. Google ilmoittaa että pian sen Chrome 7 selaimen nopeus kasvaa 60-kertaiseksi!!!!!!!!!!!!
60-kertaiseksi!!!!!!!!!!!!
http://www.thinq.co.uk/2010/9/16/google-says-chrome-7-will-be-60-times-faster/
60-kertaiseksi!!!!!!!!!!!!
http://www.thinq.co.uk/2010/9/16/google-says-chrome-7-will-be-60-times-faster/
Vastaukset 27
Vanhimmat
Pitää tässä nyt kuitenkin pitää mielessä, että itse tiedonsiirron nopeus ei ole kasvamassa 60-kertaiseksi, vaan selaimen nopeus.
Nopein tietämäni selain on varmaan Linuxin Links-ohjelma. Epäilemättä lataa sivut nopeiten. Jos käytät sitä, huomaat että se ei suinkaan ole paras mahdollinen selain. :D Ei se nopeus ratkaise kaikkea. :)
Apulannan levuityskin nopeutuu näilla sodat sivuilla 60 X , joten .............. ?
ja nyt ...hah hah hah.... tuo IE-9 nopeuden kasvu on aivan lällärikamaa.
Ei raato, että hieno jippo. Juuri kun Mikkisotkufanittajat luulivat nousevansa "huipulle".
Normaalia. Tietokoneohjelmiin saada helposti 10-100x suorituskykyparannuksia, jopa 1000x parannuksia. Teoriassa voi olla 1000000x parannuksia koodia optimoimalla.
Sitten jotkut teinit kellottaa 100MHz lisää prosessoriin tai kuvittelevat, että tietokoneen uusiminen 2v välein olisi jotenkin merkityksellistä...
Oletetaan, että saat jollakin konstilla koneesi 10 % nopeammaksi. Löydät näitä virittelykonsteja vaikkapa neljä kappaletta, ja kaikki siis yksinkertaisuuden vuoksi katsotaan tässä 10 %:n nopeuslisän arvoisiksi. Pascalin kolmion neljänneltä riviltä (tai taskulaskimesta) näet suoraan miten saavutettu nopeushyöty on tällöin siis 1,4641-kertainen. Mielestäni tuommoinen alkaa jo houkuttelemaan. Omissa hommissani sain koneeni nopeuden lähes tuplattua, enkä tosiaankaan tehnyt muita kuin maltillisia säätöjä. Katson hyötyneeni, vaikka en teini olekaan.
Kaikki ei tietenkään ollut raudan virittelyä, vaan optimointeja tapahtui myös softapuolella. Jotkin ohjelmat esimerkiksi hyötyvät reilusti jo 64-bittisyydestä.
Ubuntu 10.04:n Firefox on harmittavan hidas, mutta vain vanhimmassa koneessani. Muuten en käytä sovelluksia, joissa selaimen nopeudella olisi tietääkseni mitään merkitystä. En tiedä miksi minun pitäisi olla selaintouhuissa kovin hätäinen, kun en sitä missään muussakaan ole.
Sitten on vielä tämmösiä kuin M-Kar joka luulee että hänen kirjoituksilaan olisi merkitystä. Bannien arvoisia ne toki ovat olleet.
Pahoittelen, mutta en muista sinulta yhtään järkevää viestiä, joten siinä mielessä henkilöön käyminen ei nimimerkiltäsi käy kuin huonosta vitsistä.
"Oletetaan, että saat jollakin konstilla koneesi 10 % nopeammaksi. Löydät näitä virittelykonsteja vaikkapa neljä kappaletta, ja kaikki siis yksinkertaisuuden vuoksi katsotaan tässä 10 %:n nopeuslisän arvoisiksi. Pascalin kolmion neljänneltä riviltä (tai taskulaskimesta) näet suoraan miten saavutettu nopeushyöty on tällöin siis 1,4641-kertainen. Mielestäni tuommoinen alkaa jo houkuttelemaan."
Ohjelmoijana ymmärrän sen, että tuo ei ole juuri mitään. Kyllä se tehojen lisäys tapahtuu logaritmisella asteikolla, että sellainen 10x, 100x, 1000x yms. parannukset on jotain millä on merkitystä.
Et mitenkään pääse koodilla about 1000x parannukseen tai sitten alkuperäinen koodi on ollut todellinen spaghettikattila.
Ja jos nostat koodia parantamalla sovelluksen suoritusnopeutta vaikkapa tuon realistisemman 10x niin väylien taajuutta nopeuttamalla saat siihen lisää sen osuuden eli 10x + 20% nopeammat suoritteet esim. Pelkkä prosessorin kellottaminenhan ei välttämättä nosta ohjelman suoritusnopeutta, riippuu tietty sovelluksesta, mutta yleensä myös muistien ja muiden väylien nopeutta on nostettava tai johonkin jää pullonkaula joka imuroi hyödyn nollaksi.
Olen itse parannellut softieni nopeutta koodia muuttamalla ja vaikken mikään ammattikoodari olekaan niin edes minä en usko mihinkään suunnattomiin nopeutuksiin tai jos niin käy niin ensimmäinen koodiversio on sitten ollut ihan täyttä tuubaa.
Mutta siinä olet ihan oikeassa että prosun kellottamisessa ei kyllä ole mitään järkeä, se on vain win-only kellotussofta harrastajien pelleilyä eikä siitä juurikaan ole mitään hyötyä, no, joissakin koneissa olen kyllä havainnut että koko laite toimii tosiaan selvästi nopeammin mutta elinkaarikin kyllä lyhenee joten kannattaa harkita alkaako noihin ylikelloleikkihin ollenkaan. Minulla on sen verran tehokas kone alla tässä että selaiseen ei ole mitään järkeä ryhtyä.
Joo, tuo faabio on ihan pelkkä baabio tai kääkiö tai muumio, ainoastaan hyviä mikkiksen mainoksia hän on osannut postailla, tietotekniikasta hänellä ei ole hajuakaan ;D
Kun prossu ottaa kaikki säikeet käyttöön ja koko homman ajan näkyy kuormituksena 100 % taulussa, niin tietenkin on merkitystä sillä valmistuuko projekti vuorokaudessa vai kahdessa. Myös vuorovaikutteisessa työskentelyssä, jossa jonkin tuloksen valmistumiseen menee muutama kymmenen sekuntia, nopeudella on merkitystä. Ei sinä aikana oikein ehdi alkaa tekemään mitään muuta hyödyllistä. Koneissa nuo nopeuserot ovat muuten aika jännästi. Toisaalta halpisprossu voi päästä puoleen nopeuteen varsin hintavaan verrattuna, mutta toisaalta sitten tulee raja jonka jälkeen pienikin tehonlisäys tuo kauhean mätkyn hintalappuun.
Kelloleikkeihin ei useimmilla ole syytä, mutta jokaisen on arvioitava oman työn pullonkauloja. Jos prosessori-intensiiviä projekteja on hyvin paljon, täytyy katsoa mitä voi asialle tehdä. Kodinkoneilla täytyy olla pitkä käyttöikä, mutta yritystoiminnassa tehokkuusvaatimukset ovat usein tärkeämpi kriteeri. Itselleni riittää, että työkone toimii luotettavasti sille tarkoitetun käyttöiän. Riskitöntä elämää ei ole, joten riskien tasapainottaminen taitaa olla homman juju.
"Et mitenkään pääse koodilla about 1000x parannukseen tai sitten alkuperäinen koodi on ollut todellinen spaghettikattila."
En ohjelmoi, mutta jos vaikkapa määrätty integraali lasketaan 'tyhmästi' niin siinä mäiskitään peräjälkeen pieniä pinta-aloja ja ynnätään niiden koot. Jokin vanha graafinen funktiolaskimeni teki sen tuolla tavalla ja aikaa kului pitkä tovi. Toisaalta määrätylle integraalille on selkeä kaava ja jos sen syöttää integroidulle funktiolle ja samoille arvoille, niin vastauksen saa heti. Laskimeni osasi siis laskea määrätyn integraalin annetulla välillä, mutta ei integroida itse funktiota. Kaiketi algoritmeissa on eroja.
Ai niin, se faapeli, että mitä hänestä? Unohdin jo tapauksen.
"Et mitenkään pääse koodilla about 1000x parannukseen tai sitten alkuperäinen koodi on ollut todellinen spaghettikattila."
Kyllä onnistuu. Noin esimerkiksi, Pythonilla kirjoitetun komponentin kun kirjoittaa C:llä, saadaan heti sellainen 100x parannus. Vastaava pätee mihin tahansa tulkattaviin kieliin ja skripteihin.
Ohjelmien tietorakenteita säätämällä, softan omaa muistinhallintaa optimoimalla saadaan helposti 10x parannuksia verrattuna pälliversioon jossa mallocia kutsutaa joka hemmetin oliolle.
Nämä asiat sitten on pientä verrattuna algoritmitason optimointiin. Klassinen esimerkki on bubblesort vs. quicksort. Oikeissa ohjelmistoissa suorituskyvyn sijasta arkkitehtuuri on tärkeämpi asia, koska jos softaa ei voida hallita, sitä ei uskalleta optimoida kun se räjähtää käsiin. Softat on kuitenkin täynnä paskaa arkkitehtuuria ja hidasta koodia ja niistä saadaan helpoiten merkittävää teholisäystä.
Homma hauska puoli vaan on se, että softaa ei optimoida koska se vaatii työtä, työ maksaa joten halvemmaksi tulee hankkia uutta rautaa. Uusi softa taas kasataan vanhemman päälle. Nyt sitten on tilanne se, että rauta ei enää nopeudu samaan tahtiin kuin ennen, ohjelmistoissa on paremmin kilpailua ja optimointimahdollisuuksia täynnä kun kirjoittaa koodia uusiksi. Loppukäyttäjä voi helposti valita nopeampia softa komponentteja ja hankkia uudempia ohjelmia ja vauhtia tulee selvästi enemmän kuin laitteistoa uusimalla.
Mainitsemani ohjelma laski märkälämpötilaa iteraatiokaavalla ja riittävän lähellä leikkauskohtaa laskenta keskeytyi ja saatiin riittävän kelvollinen tulos. Nyt tuota iteraatiota säädettiin siinä kaavassa muuttamalla funktioiden arvoja.
Tuossa kaavassa olisin voinut tehdä iteraatiokaavasta loputtoman pitkää jauhamista antalla funktioille pieniä arvoja, koska jokainen iterointitulos lasketaan aina uudestaan edellisestä tuloksesta kunnes tulos on riittävän lähellä jotakin haluttua arvoa niin sehän olisi voinut kauankin jauhaa sitä laskua. Joten mietin sellaiset arvot joilla laskenta kävi nopsaan ja lopputulos oli kahden desimaalin tarkkuudella hyväksyttävä koska ohjelman käyttöperiaatteen mukaisesti sen tarkempaa tietoa ei tarvita.
Mutta tuollainen virhe jossa laskenta alkaa kestämään olisi siis ohjelmoijan typeryyttä eikä varsinaisesti koodin vika, joskin tuossa "koodia" muuttamalla siis saadaan ohjelma nopeammaksi. Mitään erityistä säikeistystä ei ollut joita olisi voinut tehdä mikäli laskentaa olisi ollut enemmän, se olisi sitten nopeuttanut tuota jauhamista. Että olisiko tuollainen ohjelmavirhe vai mikä virhe? Looginen virhe?
No hitto tässähän on suomeksi melkein samat jutut jotka lueskelin englanninkielisestä termodynamiikan oppikirjasta, pirskules.. eli näitä asioita ohjelma mm. laski mitä tässä Vaisalan esitteessä on, kaavoissa voi olla pieniä eroja sillä nolla-asteen ala tai yläpuolella on syytä käyttää hieman eri kaavojakin.
http://www.vaisala.com/Vaisala Documents/Application notes/Kosteuden-laskentakaavat-B210973FI-A-lores.pdf
Onhan sielläkin näköjään että toinen kaava yli nollan ja toinen alla nollan..
"Mutta tuollainen virhe jossa laskenta alkaa kestämään olisi siis ohjelmoijan typeryyttä eikä varsinaisesti koodin vika, joskin tuossa "koodia" muuttamalla siis saadaan ohjelma nopeammaksi. Mitään erityistä säikeistystä ei ollut joita olisi voinut tehdä mikäli laskentaa olisi ollut enemmän, se olisi sitten nopeuttanut tuota jauhamista. Että olisiko tuollainen ohjelmavirhe vai mikä virhe? Looginen virhe?"
Ihan normaalia tuollainen ohjelmistoissa. Kas kun se pälliratkaisu on niin helppo (=halpa) tehdä niin sitä käytetään valtavasti. Kyseessä ei ole virhe, koodi on vain tehotonta ja tälläistä ne ohjelmistot usein ovat.
Jos ohjelmaa ei ole tehty juuri märkälämpötilan laskemista varten, niin sillä on tietenkin omat rajoitteensa. Tuttu Newtonin menetelmä esimerkiksi tuottaa nopeasti funktion nollakohdan, jos lähtöarvot eivät ole älyttömän kaukana, mutta joissakin tapauksissa se vie alkuarvauksesta jopa kauemmaksi. Tässä on havainnollistava, hyvä animaatio tuosta harhaanjohtamisesta:
http://math.fullerton.edu/mathews/a2001/Animations/RootFinding/NewtonMethod/Newtonff.html
Kyllä, se laskee juurikin tuolla newtonin menetelmällä sen märkälämpötilan. Samalla se laskee myös ne kaikki muut arvot mitä siinä Vaisalan esitteessäkin oli eli entalpian, vesisisällön yms. ja lisäksi latentin tehon joka on merkitsevä ilmastoinnin jäähdytyksessä.
Maallikoille selvitettäköön että latentti eli "piilevä" teho tarkoittaa sitä että kun ilmavirtaa jäähdytetään alle veden jäätymispisteen niin käytännössä tämä tarkoittaa sitä että ilmavirrassa mukana kulkeva vesi alkaa jäätymään jäähdytyspatteriin, aivan kuten kotona pakastimeen alkaa kertymään huurretta ja jäätä. Tuo olomuodonmuutos ilmassa olevasta vesihöyrystä jääkimpaleeksi puolestaan sitookin ällistyttävän määrän energiaa joten esim. jäähdytyskone on mitoitettava siten että se kestä tietyn määrän tätä latenttia tehoa eli sitä veden jäätymistä ilman että ilmavirran haluttu lämpötila laskee. Eli jos haluan että ilmastoinnista tulee tasaisesti 16 asteinen tietty määrällinen ilmavirtaus niin joudun huomioimaan myös sen kompressoritehon joka jäätyy sinne jäähdytyssäleikköön kiinni.
Nuo nopeserot ovat olleet täysin teoreettisia jo pitkään, ihmisen aistit eivät eroja havaitse! Nopeutukset ovat mitattavissa mutta ihmisen fysiikan ohi on ajettu jo ja kovaa.
Chromen huono puoli on surkea käyttöliittymä, jos on esim. totunut Operan tasoiseen selaimeen niin Chromeen siirtyminen on kuin luopuisi jaloista ja käsistä!
ps: teille nopeuspeeloille tiedoksi että Peacekeeperin nopeusennätys on tehty Operalla! Mutta sillä ei väliä koska selainten nopeuserot ovat ihmisaisteille havaitsemattomia... eli käytettävyys ennen kaikkea!
Minä käytin aika kauan Operaa, kunnes ne rupesivat ainakin Linux-puolella pitämään jotain ihmeellistä peliä fonttien kanssa. Nyt selain ei enää tottele järjestelmän fonttiasetuksia. Chromeen siirryin hätävararatkaisuna. Parilla lisäosalla tästä on tullut ihan siedettävä, vaikka ei tämä kyllä käytettävyyden osalta ihan Operalle pärjää. Harmittaa, kun menivät sen Operan sörkkimään.
Pitäisi jossain vaiheessa kokeilla noita muitakin selaimia, kuten uzbl:ää tai Midoria.
"jos on esim. totunut Operan tasoiseen selaimeen"
En ole siihen koskaan tottunut enkä siten suostu sitä käyttämään. Valinnan teen Chromiumin ja Firefoxin välillä. Opera ei ole mielestäni Linuxiin oikein passeli selain. Suljettua koodia ja sekava käyttöliittymä. Ihmettelen Operan hypettämistä.
http://news.softpedia.com/newsImage/Google-Chrome-7-Is-70-Times-Faster-with-Hardware-Acceleration-2.png/
Ei 60-kertaa vaan 70-kertaa nopeampi on Chrome 7 verrattuna Chrome 6:een. Näin Google lupaa.
Ovela vastaveto Googlelta. Microsoftin selainhypetys koki nolon lopun.
Osaako mikkis nykyään tehdä enää mitään jolla ei olisi noloa loppua?
Osaa, ............... Joten ........................ ?
"Ovela vastaveto Googlelta. Microsoftin selainhypetys koki nolon lopun. "
Uutisen ajoitus viittaa juuri tähän motiiviin. En tosin epäile sitä etteikö tuosta Chrome 7:sta tulisi todellakin nopea. Tämäntyyppisissä asioissa ei yleensä heitellä täysin katteettomia lupauksia. Katsotaan sitten kun itse selain tulee testiin.
tämä keskustelu - YLÖS!