miksi näin

Joo, näin se menee.
Kyllä sekä poliisit, että syyttäjät tietävät sen, että kunnianloukkaus vanhenee kahdessa vuodessa. Jos rikosilmoitus tehdään jo aikoja sitten tapahtuneesta loukkauksesta, niin poliisi tietysti katsoo, kuinka paljon on aikaa jäljellä kuulusteluihin ja syyttäjän syyteharkintaan. Tällöin poliisi tietysti kiirehtii kuulusteluja ja ottaa jopa yhteyden syyttäjään ja kertoo, että tälainen juttu on tulossa. Syyttäjä pyrkii huolehtimaan jatkot niin, että jos hän päättää nostaa syytteen, niin epäilty ennätetään haastaa, ennen tuon kahden vuoden vanhenemisajan päättymistä. Tärkeässä asiassa syyttäjä voi jopa hakea yhden vuoden jatkot syyteoikeuden vanhenemiseen. Epäillylle annettu haaste katkaisee sitten rikoksen vanhenemisen.

Haastamisen jälkeen alkaa juoksemaan ns. rangaistuksen tuomitsemisen estävä vanheneminen, eli se aika, jonka kuluessa rangaistus on tuomittava. Kunnianloukkauksessa se on kymmenen vuotta.
Tietysti kunnianloukkaukseen syyllistynytkin tietää tuon, tai joku kuiskaa, että haaste katkaisee vanhenemisen, yritä vältellä haastemiestä.

Aina silloin tällöinhän saamme mediasta lukea, että epäilty oli sopivasti ´matkoilla´, jolloin rikos ehti vanhenemaan. Jos taas haaste ennätettiin toimittaa, niin sen jälkeen ´matkoilla´ pitää olla kymmenen vuotta, jotta juttua ei voisi enää käsitellä oikeudessa ja tuomita rangaistusta, eli lain koura on melkoisen pitkä.