Olet kuin kangas
jota vasten esitän varjoteatteria
näetkö mitä mä osaan
varoitan se piru on heräämässä
sen teatteri ei ole kaunista
sillä on mustasukkaisuudesta sameat silmät
purkaa raivoaan repivin ottein
aivan toisenlaista
kuin lemmestä kehräävä
pyöreine aaltojen liikkeineen
se varpaisillaan keinuva
minä esitän sinua vasten
koko halvatun sielu syvästi auki
liehu heilu kohta se alkaa
ole valmis riepuni repaleeni
jota vasten esitän varjoteatteria
näetkö mitä mä osaan
varoitan se piru on heräämässä
sen teatteri ei ole kaunista
sillä on mustasukkaisuudesta sameat silmät
purkaa raivoaan repivin ottein
aivan toisenlaista
kuin lemmestä kehräävä
pyöreine aaltojen liikkeineen
se varpaisillaan keinuva
minä esitän sinua vasten
koko halvatun sielu syvästi auki
liehu heilu kohta se alkaa
ole valmis riepuni repaleeni
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mustasukkaisuus . . .
Se kaiken rakkauden
kadottaa!
Mustasukkaisuus . . .
Se itsetunnon
nujertaa!
Jos se päätään pilkistää,
on aika rakkaan kanssa
keskustelua
virkistää!
Mitä johtuu
tunne moinen,
eihän ole sulla toinen?
Runon kirjoittaminen sinänsä on ihan helppoa silloin kun joku tunnetila, tunnelma, ajatus, kuvaelma alkaa näkyä ja muuttua sanoiksi. Mutta kun omaa tekelettään pitäisi selittää, niin en osaakaan :)
Lähinnä ajattelin tässä, että toinen on kuin kangas taustalla, jota vasten voin esittää erilaisia tunteitani. Minä näyn hänessä, mutta hän ei välttämättä reagoi takaisin samalla tavalla. Ei siis ole peili. Minä olen se temperamenttisempi ja hän antaa minun olla. Minä saan olla mustasukkainenkin, tuoda niitä tunteita esiin kuten kaikkia muutakin. Mustasukkaisuus tosin ei tässä kaikessa ole niin oleellista kun se ei ole elämässä mikään määräilevä tekijä. Tilalla olisi voinut olla vaikka suru, viha, mikä vaan voimakas tunne. Tästä tuli pitkä selitys, mutta kutakuinkin noin ajattelin. Kiitän Ehdonalainen ja mukavaa lauantain jatkoa! :)
http://www.youtube.com/watch?v=lMlaU02sZrs&feature=related
Miten väärä voisi rakastaa oikein? Luuleeko joku väärä olevansa parempi, kuin se oikea? Lyriikka ihan p-stä. Samoin diskahtava komppi - liian klishee... Mutta hauskaa päivää, ei anneta C. Dionin pilata sitä.
Hauskaa päivää sitten vaan ja kiitos musiikkiarviosta :)
voimakkain sanoin, hyvin kirjoitettu, taisi tulla syvältä. toivon teille ymmärtävää rakkautta, aabel
Niin aabel, avainsana onkin juuri ymmärtäväinen rakkaus. Kiitos ja mukavaa lauantaita sulle :)
Runoasi lukiessani istuin mielessäni rantakalliolla
kuulostelin ja katselin myrskyn alkamista
sanasi taikoivat käteeni värit maalaukseeni
.. visio oli näin valmis.
Voimakas, tumma..ja vei minut mukanaan.
kiitos!!!
Pidin runostasi.
Tulessa pirukin elää,
mustasukkaisuuden paholainen
raivo katsoo silmästä silmään
ja sylkee kasvoille rakkaan
http://www.youtube.com/watch?v=uelHwf8o7_U&feature=related
Myrskyjä tulee ja onneksi menee. Energia kerääntyy tummiksi varjoiksi, synkäksi voimaksi joka purkautuu.
Kiitän laudi, olet tavoittanut hienosti nousevan tunnelman kun yllä on myrskyvaroitus :)
Mustasukkaisuus on pahimmillaan tuhoavaa raivoa. Tässä tuleekin sitten mieleen kömpelö aasinsilta valtakunnan hulluimpaan lemmenpariin. Yllätyskäänne: Matti ja Mervi yhteen taas? Siinä riittääkin teatteria mikä ei jää pelkäksi varjoteatteriksi.